Ryhmäpuheenvuoro valtuuston strategiaohjelmaan

10.4.2013

SKP ja Helsinki-listat ei hyväksy palveluja heikentävää strategiaohjelmaa

Helsinkiläisten palveluihin on luvassa neljä vuotta jatkuvia heikennyksiä, jos valtuusto hyväksyy nyt ehdotetun strategiaohjelman muutoksitta. Ohjelman talousraami tarkoittaa palvelujen alibudjetoimista joka vuosi usealla kymmenellä miljoonalla eurolla.

Palvelujen rahoituksen leikkaamiseen ei Helsingissä ole mitään taloudellista pakkoa. Esitetyn talousraamin tulopuolelta puuttuvat kaupungin liikelaitosten ylijäämät, jotka olivat viime vuonna yli 200 miljoonaa euroa. Julkisten palvelujen leikkaaminen on myös väärää suhdannepolitiikkaa kun kansantalous taantuu ja työttömyys lisääntyy.

Eriarvoisuutta lisätään

Ohjelman linjaukset ovat keskeisiltä osin ristiriidassa sen tausta-aineistoksi kootun Helsingin tila ja kehitys –raportin arvioiden kanssa. Raportista nousee tarve toimiin hyvinvointi- ja terveyserojen vähentämiseksi. Se taas edellyttää palvelujen parantamista, työpaikkojen lisäämistä ja asumismenojen alentamista.

Kyllähän tässä luvataan määritellä ”palvelulupaus” keskeisille palveluille. Mutta miten se parantaa käytännössä palveluja, jos niiden jo nyt riittämättömiä resursseja karsitaan?

Viime kaudella valtuuston enemmistö torjui palvelusetelikokeilun vakinaistamisen. Sen nähtiin lisäävän eriarvoisuutta kun palvelujen saanti riippuu omarahoitusosuudesta, johon pienituloisilla ei ole varaa. Miksi SDP:n ja Vasemmistoliiton edustajat ovat nyt hyväksyneet palveluseteleiden käytön laajentamisen, jolla ohjataan verovaroista tukea yksityisille yrityksille samaan aikaan kun kaupungin omien palvelujen resursseja heikennetään?

Painopisteiden siirtymistä oikeistolaiseen suuntaan kuvaa jo ohjelman alun kuva tavoitteista. Siitä puuttuvat kokonaan sellaiset asiat, kuten työllisyys, toimeentuloturva, lähipalvelut, ympäristö, tasa-arvo. Sen sijaan tehostamis- ja kilpailukykypuhetta riittää. Eräs suurimmista haasteista, vanhuspalvelut on kuitattu muutamilla riveillä, sitoutumatta vieläkään vanhuspalvelulain edellyttämään konkreettiseen suunnitelmaan. Sen sijaan yritystoiminnan tukemisesta riittää tekstiä neljä sivua.

Lupaukset ja teot

Ohjelman mukaan kaupungin palvelujen tilat eivät saa lisääntyä, vaikka rakennetaan uusia alueita ja asukasmäärä kasvaa parilla kymmenellä tuhannella. Näihin raameihin ei mahdu koulujen, terveysasemien, nuorisotilojen, asukastalojen ja muiden peruspalvelujen turvaaminen lähipalveluina kattavasti koko Helsingissä.

Lupausten ja tekojen ristiriita leimaa muutenkin tätä ohjelmaa. Puhutaan nuorten yhteiskuntatakuusta, mutta määrärahat eivät riitä edes nykyiseen koulutukseen ja työpaikkoja ei saa lisätä. Lähikoulujen merkitystä luvataan vahvistaa, mutta heti sen jälkeen todetaan että kouluverkkoa karsitaan. Puhutaan monipuolisista asumisvaihtoehdoista, mutta jatketaan linjaa, joka vähentää tavallisten vuokra-asuntojen osuutta ja nostaa asumismenoja muun muassa tonttivuokrien korotuksilla. Puhutaan työhyvinvoinnista, mutta suljetaan silmät tarpeelta lisätä työntekijöiden määrää ja parantaa heidän palkkaustaan.

Helsinki voisi toimia edelläkävijänä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kehittämisessä. Mutta hiilivapaan Helsingin puolesta esiintyneet vihreätkin ovat alistuneet siihen, että Helsingin Energialta ei edellytetä aiempaa pidemmälle meneviä tavoitteita, vain vanha 20 % vähennys päästöihin vuoden 1990 tasosta ja 20 % osuus uusiutuville.

Demokratiahankkeen jatko?

Edellisen valtuustostrategian merkittävin avaus oli asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, osallistuvaa demokratiaa ja valtuuston roolia korostava demokratiahanke. Nyt sen sijaan korostuu konsernijohtaminen. Enää ei haluta edes kaikkia valtuustoryhmiä mukaan ja demokratiajaoston tehtäväkin on typistetty lähinnä isojen ryhmien väliseen johtajapaikkojen jakamiseen.

Asukkaiden ja valtuuston vaikutusmahdollisuuksia kaventavat myös konsernijaoston aseman vahvistaminen, omistajapolitiikan ”salkuttaminen”, liikelaitosten yhtiöittäminen ja joukkoliikenteen jättäminen HSL-kuntayhtymä ratkaistavaksi.


Toki ohjelmassa on esitetty joitain hyviäkin tavoitteita. Positiivista on esimerkiksi  syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tukeminen, Raide-Jokerin kiirehtiminen ja ratikkaprojekti, maahanmuuttajien työllistäminen, Metropolia Ammattikorkeakoulun kampus, osallistuvan budjetoinnin kokeilut ja demokratiatilat sekä kannanotto siitä, että Keskustakirjasto ei saa vaarantaa lähikirjastoja.

Vastaesitykset

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän mielestä talouden taantuessa tarvitaan kaupungin aktiivisia toimia. Karsimisen varaa on mm. yksityisautoilua lisäävissä liikennehankkeissa, mutta ei palveluissa tai esimerkiksi homekoulujen korjaamisessa ja asuntorakentamisesta. Siksi ehdotamme sivun 24 alun kappaleeseen ”Talous tasapainottuu…” seuraavat muutokset.

Johdantokappale muutetaan kuulumaan:
Talouden taantuman ja kuntien velkaantumisen ongelmia ei ratkaista leikkaamalla julkisia menoja. Helsinki pyrkii vaikuttamaan myönteisesti talouden kehitykseen ottamalla käyttöön osan aiempina vuosina kertyneistä ylijäämistä ja kehittämällä työtä ja tuloja tuovaa kaupungin palvelu-, rakennus- ja muuta toimintaa. Helsinki pyrkii myös vaikuttamaan valtiovallan toimiin kuntien talouden vahvistamiseksi.
Toimenpiteet osa muutetaan niin, että poistetaan ensimmäinen kohta ”Emokaupungin nettomenoille…”, toinen kohta ”Asetetaan strategiakaudelle…” ja viidennen kohdan viimeinen lause ”Tavoite on, että kaupungin omassa käytössä olevien…”.

SKP ja Helsinki-listat haluaa kehittää peruspalveluja lähipalveluina, jotka tuotetaan pääsääntöisesti kaupungin omana toimintana. Siksi teemme seuraavat kaksi ehdotusta:
Sivulla 11 osaan ”Palvelun saatavuus paranee” lisätään toimenpiteet –kohdan loppuun: Turvataan kattava terveys- ja sosiaalipalvelujen verkosto ja parannetaan mm. lähiterveysasemien palveluja.
Sivulla 20 osasta ”Asukas- ja asiakastyytyväisyys paranee” poistetaan kohta:
”Vakinaistetaan palveluseteli….ryhmissä.”

Ryhmämme mielestä eteneminen kohti hiilivapaata Helsinkiä edellyttää kaupungin energiatuotannossa pidemmälle meneviä tavoitteita.
Esitämme sivulla 21 osan ”Koko Helsingin hiilidioksidipäästöjä…” kaksi ensimmäistä kohtaa muutettavaksi kuulumaan:
– Energiatuotannon päästöjä vähennetään 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta.
– Helsingin Energian sähkön ja lämmön tuotantorakennetta muutetaan siten, että uusiutuvien energialähteiden osuus on vuoteen 2020 mennessä noin 30 %.

Edellisellä valtuustokaudella aloitetun demokratiahankkeen jatkamiseen liittyen ehdotamme lopuksi:
Poistetaan sivulla 28 ensimmäiseltä riviltä lause ”Salkkumuutokset tämän jälkeen delegoidaan kaupunginhallitukselle.”.
Lisäksi ehdotamme ponnen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kokoaa kaikkien valtuustoryhmien edustajista ryhmän, joka seuraa ja edistää Helsingin demokratiahankkeen jatkotoimia.   

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »