Ryhmäpuheenvuoro tilinpäätöksestä ja arviokertomuksesta 2008

Ryhmäpuheenvuoro tilinpäätöksestä ja arviokertomuksesta 2008

Kaupungin tilinpäätöksestä nousee yksi kysymys yli muiden:
Miksi palveluja aiotaan leikata ensi vuoden budjetissa 50 miljoonalla eurolla,
vaikka tilinpäätös on yli 292 miljoonaan euroa ylijäämäinen?

Menojen leikkaamista on perusteltu sillä, että ennusteiden
mukaan tämän vuoden tulos on tappiolla noin 100 miljoonaa. Kuitenkin kaupungilla
on noin 900 miljoonan euron likvidit rahavarat. Tulojen vähenemisestä voidaan
siis selvitä jopa useita vuosi pelkästään maksuvalmiutta alentamalla, ilman menojen
leikkaamisia. Velkaantuminenkaan ei ole Helsingille ongelma. Kaupungilla on
lainasaatavia 340 miljoonaa enemmän kuin velkoja ja omavaraisuusaste on
huippuluokkaa, 77,5 %.

Keskustelussa nykyisestä talouskriisistä on korostettu, että
ei pidä toistaa 90-luvun alun laman virheitä tekemällä leikkauslistoja. Nyt on
se paikka, jossa nämä lupaukset voidaan ja pitää lunastaa. Helsinki voi
osaltaan elvyttää taloutta ohjaamalla ylijäämistä lisää rahaa palveluihin,
toimeentulotukeen ja työllistämiseen. Milloin edellisten vuosien voitoista
kertyneitä miljardisäästöjä otetaan käyttöön, ellei nyt, laman oloissa?  Mitä muuta kuin oikeistolaisen
yksityistämispolitiikan tavoitteita palvelee, jos kaupungin omia palveluja
heikennetään, vaikka viime vuodelta kertyi voittoa 292 miljoonaa ja kassassa on
lähes miljardi euroa?

Sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen menoja on jo pitkään
alibudjetoitu. Tiukasta menokurista huolimatta nämä menot ylittivät budjetin
viime vuonnakin 65 miljoonalla eurolla. Lama ja paheneva työttömyys lisäävät
peruspalvelujen ja toimeentulotuen tarvetta. Ennusteiden mukaan pelkästään
toimeentulotuen tarve kasvaa tänä vuonna ainakin kaksikymmentä miljoonaa.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä ehdottaa tilinpäätösesityksen
kohtaan neljä, joka koskee Helsingin Energian voittotavoista tehtävää 250
miljoonan euron siirtoa, lisättäväksi kyseisen kohdan loppuun: Samalla valtuusto edellyttää,
että näistä voittovaroista ohjataan 100 miljoonaa euroa lisää kaupungin ensi
vuoden talousarvion raamiin lakisääteisten palvelujen rahoittamiseen niin, että
luovutaan näiden menojen leikkaamisesta ja henkilöstön vähentämisestä.

Loputtomasta tehostamisesta palvelujen parantamiseen

Tarkastuslautakunnan arviokertomuksessa tuodaan esille monia
puutteita palveluissa. Niihin on viime vuosina haettu ratkaisuja lähinnä
rakenteiden muuttamisesta, palvelujen keskittämisestä, tehostamisesta ja
kilpailuttamisesta. Ihmisten tarpeet ja palvelujen vaikuttavuus ovat jääneet näiden
keinojen jalkoihin.

Vanhustenpalvelut ovat tästä eräs esimerkki.
Arviokertomuksesta ilmenee, että palvelurakenteiden muutosta on ohjannut
ensisijassa oikeiston pyrkimys pyrkimys vähentää kaupungin menoja. Muuttamalla
vanhainkotihoitoa palveluasumiseksi kaupunki on siirtänyt menojaan vanhusten kontolle.
Vanhusten kotipalvelujen ja kotiterveydenhoidon yhdistäminen on johtanut
siihen, että kotihoidon palvelut ovat vähentyneet samaan aikaan, kun vanhuksia
vaaditaan selviytymään kotona entistä pidempään ja entistä
huonompikuntoisempina. Kaiken lisäksi arviokertomuksesta ilmenee, että
vanhuksille ja heidän omaisilleen ei edes tiedoteta kunnolla siitä, mihin
palveluihin he ovat oikeutettuja.

Koko kysymyksenasettelu toimintamalleista pitäisi kääntää
toisin päin. Loputtoman tehostamisen ja työntekijöiden vähentämisen sijasta
tarvitaan työntekijöille lisää aikaa kuunnella ihmisiä, ottaa huomioon
erilaiset tarpeet ja kehittää työtään. Tarvitaan lisää työntekijöitä ja jotta
heitä saadaan, pitää maksaa myös kunnon palkkaa. On kohtuutonta, että esimerkiksi
vanhuksia hoidetaan Suomessa puolta pienemmällä työntekijämäärällä kuin muissa
pohjoismaissa.

Vaatimukset menokurin jatkuvasta tiukentamisesta ovat
ristiriidassa valtuuston strategiaohjelmassa korostetun asukaslähtöisyyden sekä
palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisen kanssa. Muun muassa kaupungin
omien päiväkotipaikkojen, lastensuojelun hoitopaikkojen ja toimeentulotuen tarve
ylittää jatkuvasti sen, mitä budjetissa on arvioitu. Sama koskee hammashoitoa,
mielenterveyspalveluja, päihdehuoltoa, koulujen oppilashuoltoa,
maahanmuuttajien kotouttamista ja monia muita palveluja.

Väärinkäytökset selvitettävä

Palvelujen kilpailuttaminen ja ulkoistaminen ovat lisänneet ongelmia,
jotka koskevat kaupungin keskeisiä arvoja, kuten asukkaiden yhdenvertaisuutta,
työntekijöiden oikeuksia, rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta.

Esimerkiksi sosiaaliviraston johtamisongelmissa ei ole kyse
vain sitä, voiko sosiaalijohtaja rikkoa hankintalakia ilman mitään
seuraamuksia. Esille on noussut myös syytöksiä Diakonissalaitoksen suosimisesta
ostopalveluissa ja omien suosikkien palkkaamisesta ohi kaupungin ohjesääntöjen.
Kulttuuritoimen puolella on kysytty, miksi esimerkiksi sellainen firma kuin
Pluto Finland on saanut kilpailuttamatta isoja hankkeita ohi kaupungin omien
yksiköiden ja alalla pitkään toimineiden ammattilaisten? On kysytty, miksi
Palmian pääkonttoriin on parin muuton yhteydessä tehty satojen tuhansien
eurojen kalustohankintoja tiettävästi niin ikään kilpailuttamatta? Tai millä
valtuuksilla ja mitä on luvattu norjalaiselle suursijoittajalle Katajannokan
hotellihankkeesta, kun virkamiesjohto yrittää ajaa sitä läpi
luottamushenkilöiden ja asukkaiden vastustuksesta piittaamatta?

Strategiaohjelman eettisiin periaatteisiin sopii huonosti
myös se, että kaupunki teettää työllistettävillä kolme kuukautta töitä pelkällä
työmarkkinatuella ja ateriakorvauksella. Varsinkin kun Helsinki jättää samaan
aikaan käyttämättä osan työllistämisrahoista ja maksaa työllisyyden hoitamisen
laiminlyömisen takia miljoonia sakkomaksua valtiolle. Lisäksi
henkilöstökeskuksen määräyksestä kaupungille työllistettyjä ei saa enää
jatkosijoittaa kolmannelle sektorille. Näin menetetään mielekkäitä työpaikkoja
juuri kun työttömyys muutenkin kasvaa.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä odottaa kaupunginhallitukselta
pikaisia toimia edellä esitettyjen tapausten selvittämiseksi ja mahdollisten
virheiden oikaisemiksi. Samalla on tarpeen selvittää millaiset toimintamallit
ja rakenteet tuottavat tilanteita, joissa syntyy mahdollisuuksia rikkoa
kaupungin eettisiä periaatteita. Päätösvallan laaja delegoiminen virkamiesjohdolle,
virastojen johtajavaltaisuus ja toimintojen markkinaehtoistaminen ja
ulkoistaminen ovat tässä suhteessa ongelmallinen, jopa vaarallinen yhdistelmä.

Valtuuston strategiaohjelman eettiset periaatteet ja
demokratian vahvistamisen tavoitteet korostavat sitä, että kunnalliset palvelut
tulee toteuttaa pääsääntöisesti kaupungin omana toimintana. Kokemusten mukaan
se tulee yleensä myös edullisemmaksi sekä asukkaille että kaupungille.

Maksuilla ei saa eriarvoistaa palveluja

Tarkastuslautakunta kiinnittää aiheellisesti huomiota
siihen, että pääkaupunkiseudun yhteistyötä on valmisteltu suppeassa
virkamiesjohdon piirissä. Valtuustot ja lautakunnat ovat jääneet valmistelujen
ulkopuolelle ja joutuneet vain siunaamaan jo valmiiksi sovitut päätökset. Esitys
lautakuntien kytkemisestä valmisteluihin on askel oikeaan suuntaan. Sen sijaan
tarkastuslautakunnan yhdeksi mahdollisuudeksi esittämä isäntäkuntamalli ei ole
ratkaisu seudullisen päätöksenteon demokratiavajeeseen. Siihen tarvitaan
vaaleilla valittava seutuvaltuusto ja sen valitsemat muut elimet.

Luottamuselinten sivuuttamisen ongelmia esiintyy myös
kaupungin omassa toiminnassa. Näin tapahtui esimerkiksi, kun korotetut
terveyspalvelumaksut otettiin viime elokuussa käyttöön ilman minkään
luottamuselimen päätöstä, jopa ilman virkamiespäätöstä. Maksupolitiikassa olisi
tarkastuslautakunnalle selvittämistä myös joukkoliikenteen osalta. YTV:n
valmistelema uusi lippujen hintajärjestelmä asettaa Helsingin itäisimpien ja
pohjoisimpien alueiden asukkaat eriarvoiseen asemaan, muita helsinkiläisiä
kalliimpien tariffien piiriin.

Kysymyksiä herättää myös se, miksi kaupunginjohtaja ajaa
ydinkaukolämpöhanketta, jossa ei ole kaupungin kannalta mitään järkeä ja jossa
kaupunkia aiotaan vain käyttää ydinvoimayhtiön hyväksi.

SKP:n ja Helsinki-listojen ponsiesitykset

Tarkastuslautakunta esittää aikataulua investoinneille,
joilla uusiutuvan energian osuus aiotaan nostaa mukaiseen 20 prosenttiin
energiatuotannosta. Kaupunginhallitus vastaa tähän puhumalla vain visioiden
luomisesta ja tavanomaisesta raportointikäytännöstä. Jotta tarkastuslautakunnan
esitys, etenee, esitän seuraavan ponnen:

1. Valtuusto
edellyttää, että kaupunginhallitus valmistelee talousarvion 2010 ja
taloussuunnitelman 2010-2012 yhteyteen aikataulun uusiutuvien
energialähteiden osuuden nostamisesta energiatuotannossa 20 prosenttiin
vuoteen 2020 mennessä.

Lopuksi ehdotan, että valtuusto hyväksyy seuraavat ponnet:

2. Valtuusto
edellyttää, että kaupunginhallitus ryhtyy kiireellisiin toimiin, joilla
kassavaroista ohjataan lisää varoja työllisyyden hoitoon ja erityisesti
nuorten työllistämiseen.

3. Valtuusto
edellyttää, että kaupunginhallitus muuttaa 14.2.2000 annetun ohjeen
terveydenhuollon potilasmaksuista siten, että maksujen korotuksista tulee
päättää terveyslautakunnassa, kaupunginhallituksessa tai valtuustossa.

4. Valtuusto
edellyttää, että kaupunki parantaa tiedottamista vanhuksille ja heidän
omaisilleen palveluista, joihin vanhuksilla on oikeus, ja että kaikille 75
vuotta täyttäneille tarjotaan mahdollisuus palvelutarpeen arvioon.

5. Valtuusto
edellyttää, että lapsiperheiden varhaisen tuen ja kotipalvelujen
resurssien turvaamiseen ohjataan lisää varoja tämän vuoden budjetissa
lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen varatusta määrärahasta.