Ryhmäpuheenvuoro tilinpäätöksestä ja arviointikertomuksesta 2011
Ryhmäpuheenvuoro tilinpäätöksestä ja arviointikertomuksesta 2010
Helsingin kaupungin ylijäämä on viime vuodelta 695 miljoonaa. Tätä lähes 700 miljoonan ylijäämää vähätellään sillä, että vesilaitoksen myynnistä saatava voitto ei näy heti kaupungin rahavaroissa. Myyntivoitto on kuitenkin myyntivoitto ja vahvistaa kaupungin tasetta, vaikka se tuloutuu kaupungin kassaan vasta pidemmän ajan kuluessa.
Ilman vesilaitoksen myymistäkin on viime vuoden tulos 116 miljoonaa ylijäämäinen. Verotuloja kertyi lähes 170 miljoonaa enemmän kuin budjetissa arvioitiin. Liikelaitokset tekivät lähes 50 miljoonaa budjetoitua paremman tuloksen.
Sekä toimintakate että vuosikate ovat yli 140 miljoonaa suuremmat kuin edellisenä vuonna. Omavaraisuusaste on huipputasoa, yli 75 %. Kaupungin ja sen liikelaitosten rahavarat kasvoivat lähes 60 miljoonaa.
Ylijäämä ja rahavarat kasvavat,
palvelujen alibudjetointi jatkuu
Liikeyrityksenä Helsingin voisi sanoa menestyvän hyvin. Mutta kaupunki ei ole liikeyritys vaan kunnan tehtävänä on palvella asukkaiden hyvinvointia. Samaan tapaan kuin suurfirmoissa, on myös Helsingissä kuitenkin kasvatettu voittoja asukkaiden palveluja karsimalla ja työntekijöitä hiostamalla.
Kaupungin ylijäämien paisumisen kääntöpuolena on palvelujen jatkuva alibudjetoiminen. Se näkyy budjetin menoylityksinä. Sosiaaliviraston käyttömenojen ylitys oli 60 miljoonaa, toimeentulotuen ylitys 8 miljoonaa, terveydenhuollon 30 miljoonaa sekä sivistys- ja henkilöstötoimen ylitys 4 miljoonaa euroa.
Alibudjetoimisen seurauksena ovat esimerkiksi jonot perheneuvoloihin ja lastenpsykiatriaan. Tarkastuslautakunnan mukaan perustasolta puuttuu järjestelmä, joka ehkäisi ennalta lasten ja nuorten mielenterveysongelmien kärjistymistä. Nuorten mielenterveyskuntoutujien vähiäkin palveluja ollaan ajamassa alas, kun kaupunkikonsernin osaksi siirtyneen Niemikotisäätiön kulttuuripaja Elviksen rahoitus uhkaa loppua.
Lähes kaikista palveluista löytyy vastaavia esimerkkejä näennäisestä säästämisestä, joka tulee todellisuudessa kalliiksi sekä asukkaille että kaupungille. Näitä ongelmia on lisätty vähentämällä työntekijöitä tiukoilla budjettiraameilla ja vakanssien täyttökielloilla
Alibudjetoiminen lisää eriarvoisuutta palveluissa, jopa suoranaista syrjäytymistä. Tarkastuslautakunnan arviot osoittavat, että palvelusetelit vahvistavat tätä eriarvoisuutta. Palveluseteleistä hyötyvät ensisijassa ne, joilla on muutenkin parhaat mahdollisuudet ja riittävästi rahaa tehdä valintoja. Esimerkiksi pienituloiset vanhuksen joutuvat sinnittelemään kotona entistä huonokuntoisempina, kun kotihoidon ja omaishoidon tuen rava-indeksit on nostettu tiukemmiksi ja vanhainkotipaikat korvattu yhä kalliimmaksi käyvillä palveluasunnoilla.
Tarkastuslautakunnan mukaan palvelusetelit ovat palvelleet hyvin yksityisen yritystoiminnan laajentamista. Lautakunta sivuuttaa kuitenkin kysymyksen siitä, onko kunnan tehtävänä tukea yksityistä yritystoimintaa ja tehdä se kunnan omien palvelujen tarvitsijoiden kustannuksella.
HYKS Oy yksityistämistä ja veronkiertoa
Uusin esimerkki julkisten palvelujen alistamisesta yksityiselle voitontavoittelulle on HYKS Oy:n perustamishanke. Tarkoitus on perustaa yhtiö, jossa HUS:n lääkärit ja henkilöstö hoitavat yksityisiä potilaita iltaisin ja viikonloppuihin HUS:n tiloissa, laitteilla ja tukipalveluilla. Hanke esiteltiin alun perin HUS:n tarjoamana toimintana. Nyt on kuitenkin paljastunut, että HUS olisi perustettavassa yhtiössä vähemmistöosakas. Enemmistö olisi yksityisissä käsissä lääkäreiden perustamalla holding-yhtiöllä ja vakuutusyhtiöillä. Näin aiotaan ohjata verovaroja yksityiseen bisnekseen, avata lääkäreille mahdollisuus kiertää veroja muuttamalla työtulojaan pääomatuloiksi ja luoda hyvätuloisille asiakkaille ohituskaista erikoissairaanhoidossa. Samalla yhtiön avulla kierrettäisiin ylityömääräyksiä, mikä voi heikentää potilasturvallisuutta.
Samaan aikaan HUS:n tutkimuksiin ja hoitoon pääsyä odottaa yli 26 000 potilasta, joista lähes 3 000 on ollut jonossa yli kolme kuukautta. Lisäksi vuodeosastolle jonotti toukokuussa noin 16 000 potilasta. HYKS-yhtiön perustaminen onkin jyrkässä ristiriidassa valtuuston strategiaohjelmassa tavoitteeksi asetetun terveyden eriarvoistumisen vähentämisen kanssa.
Sisäiset vuokrat menevät pääosin
muuhun kuin kunnossapitoon ja investointeihin
Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta ilmenee, että kiinteistöviraston tilakeskuksen perimät sisäiset vuokrat ovat muodostuneet keinoksi siirtää rahaa palveluista taloushallinnon ohjailtavaksi. Arviointikertomuksen mukaan vuosina 2006 – 2010 on sisäisten vuokrien tuotoista vain 27 – 52 % käytetty tilojen kunnossapitoon ja investointeihin. Kaupungin virastot ja laitokset maksavat jatkuvasti korkoa rakennusomaisuuteen sidotun pääoman laskennalliselle markkina-arvolle silloinkin, kun investointeja ei toimitilaan tehdä tai ne on jo maksettu.
Samanlainen ongelma koskee tonttivuokria, joiden korotuksilla kaupunki on nostanut muutenkin kohtuuttomia asumiskustannuksia. Korkeista asumiskustannuksista on tullut toimeentuloturvan heikkouksien ja työttömyyden ohella tärkein asunnottomuuden syy.
Kenen asialla Kuntaliitto?
Tarkastuslautakunta esittää selvitettäväksi, onko Helsingille hyötyä Kuntaliiton jäsenmaksuista. Tässä asiassa Helsingin kaupungin johtavilla poliittisilla ryhmillä on kyllä syytä katsoa peiliin.
Kyse ei ole vain jäsenmaksusta vaan siitä, toimivatko kuntien valitsemat edustajat Kuntaliitossa asukkaiden ja kuntien etujen vai maan hallituksen ja valtiovarainministeriön linjan toteuttajina. Esimerkiksi parhaillaan käytävissä hallitusneuvotteluissa Kuntaliittoa käytetään Troijan hevosena, jolla ajetaan satojen miljoonien leikkaamista kuntien palveluista, lähipalvelujen vähentämistä, yhtiöittämisen ja kilpailuttamisen laajentamista sekä useimpien kuntien lopettamista. – Tällaiselle linjalle ei ole kuntien eikä varsinkaan kuntalaisten antamaa valtakirjaa.
SKP:n ja Helsinki-listojen ponsiesitykset
SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä ehdottaa, että valtuusto hyväksyy tilinpäätöksen ja arviokertomuksen johdosta seuraavat ponnet:
1. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus valmistelee esityksen, jolla osa kertyneistä ylijäämistä ohjataan jo syykaudella korjaamaan peruspalvelujen resurssien alimitoitusta.
2. Valtuusto edellyttää, että selvitetään palvelutarpeiden arvioinnin kehittämistä erityisesti vanhusten ja lapsiperheiden palveluissa niin, että se ohjaa nykyistä paremmin palvelujen mitoittamista riittävälle tasolle.
3. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus ryhtyy kiireellisiin toimiin perheneuvoloiden jonojen lyhentämiseksi.
4. Valtuusto edellyttää, että selvitetään vanhusten toimintakykyä mittaavan rava-indeksin tason vaikutusta kotihoidon ja omaishoidon vaativuuteen sekä Helsingin käyttämien mittareiden tasoa ja niiden muutosta verrattuna muihin kuntiin.
5. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää sisäisten vuokrien tuottojen tason kohtuullisuuden suhteessa kunnossapitoon ja investointeihin käytettäviin menoihin.
6. Valtuusto edellyttää, että Helsingin edustajat eivät hyväksy sellaista esitystä HYKS Oy:n perustamisesta, jossa omistuksesta suuri osa siirtyy yksityisiin käsiin.
(Valtuusto hyväksyi äänin 47-35 ponnen 3, jota kannatti Tuomo Valokainen. Sen sijaan muut ponnet, joita kannattivat Lilli Autti ja Leena Eräsaari, hylättiin äänestyksessä. Kuudetta pontta puheenjohtaja ei suostunut ottamaan äänestykseen.)
