Ryhmäpuheenvuoro tarkastuslautakunnan arviokertomuksesta ja tilinpäätöksestä 2011
Finanssikriisi ja hallitusten kriisiin vedoten harjoittama julkisten menojen leikkaaminen uhkaa ajaa euroalueen, myös Suomen taantumasta lamaan. Onko Helsinki osa leikkauspolitiikkaa vai pyrkiikö kaupunki osaltaan torjumaan lamaan ja vastaamaan kasvaviin palvelujen tarpeisiin?
Tilinpäätös osoittaa, että kaupungilla on resursseja, joilla voidaan parantaa palveluja, perusturvaa, työllisyyttä, kohtuuhintaista asumista, joukkoliikennettä ja monia muita tärkeitä asioita. Viime vuodelta kertyi ylijäämää yli 280 miljoonaa euroa. Kuntakonsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli 310 miljoonaa voitollinen. Rahavarat ylittivät jo miljardin euron huikean tason.
Eroon alibudjetoinnista
Pienellä osalla näistä ylijäämistä päästäisiin eroon palvelujen alibudjetoinnista. Toimintamenot asukasta kohti kasvoivat viime vuonna kuitenkin vain 1,3 %. Tämä tarkoittaa reaalisesti noin 80 miljoonan euron vähennystä yhteensä asukasmäärään suhteutetuissa määrärahoissa, kun kunta-alan kustannustaso nousi keskimäärin 3,2 %. Tämä näkyi monien palvelujen heikentymisenä, henkilöstön lisääntyvänä hiostuksena ja usein pieninä palkkoina. Siksi tarkastuslautakunnan johtopäätös toimintamenojen karsimisesta investointeihin otettujen velkojen takia on SKP:n ja Helsinki-listojen mielestä väärä. Investointeja ei pidä rahoittaa helsinkiläisten palvelujen kustannuksella.
Arviokertomus osoittaa, että palvelujen alibudjetoiminen johtaa siihen, että ongelmat pahenevat ja laskut vain kasvavat.
Lähipalvelujen turvaaminen sitoviin tavoitteisiin
Esimerkiksi lasten ja nuorten lisääntyneiden huostaanottojen taustalla vaikuttavat muun muassa perheiden kotipalvelujen, päihde- ja mielenterveyspalvelujen riittämättömyys sekä ehkäisevän toimeentulotuen ja varhaisen tuen vähyys. Lapsiperheiden kotipalvelut ovat supistuneet 90-luvun alun jälkeen vain kolmannekseen. Kouluterveydenhuollossa taas pitäisi suositusten mukaan olla lääkäriä kohti 2 100 oppilasta, mutta Helsingissä heitä on 3 400. Yli viidesosa peruskoulun aloittavista ja päättävistä ei pääse edes lakisääteiseen vuositarkastukseen. Oppilashuollon puutteet näkyvät myös ammatillisten oppilaitosten suuressa keskeyttämisten määrässä.
Arviokertomuksen perusteella on selvää, että erillismäärärahat lasten ja nuorten hyvinvointiin eivät riitä, jos ei pidetä huolta myös perustapalveluista. Budjetin sitovien tavoitteiden joukkoon olisikin syytä ottaa lähipalvelujen turvaaminen kaikilla kaupungin alueilla. Tämä on tärkeää myös terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi.
Tarkastuslautakunta kritisoi aiheellisesti sitä, että päätösten terveysvaikutusten ennakkoarviointi on vähäistä. Jatkossa olisi syytä arvioida myös sitä, miten asukkaiden ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet toteutuvat esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutoksen kaltaisissa ratkaisuissa.
Kohti maksutonta joukkoliikennettä
Joukkoliikenteen edistämisen tavoitteet ovat toteutuneet huonosti. Joukkoliikenteen matkustajaosuus poikittaisessa liikenteessä on alle 19 % %, vaikka sen nostaminen on kuulunut budjetin sitoviin tavoitteisiin jo vuosia. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun osuutta ei ollut edes selvitetty, vaikka sekin kuuluu budjetin tavoitteisiin.
Joukkoliikenteen kokonaistaloudelliseen edullisuuteen olisi syytä kiinnittää huomiota nyt kun HSL:ssä ovat esillä yli 10 % hintojen korotukset joukkoliikenteen lippujen hintoihin. Helsingissä olisi mahdollista siirtyä jopa maksuttomaan joukkoliikenteeseen, jos luovuttaisiin yksityisautoilua palvelevista uusista tunnelihankkeista ja ohjattaisiin ruuhkamaksujen tuotot joukkoliikenteen edistämiseen.
Uusia johtopäätöksiä tarvitaan myös ilmastopäästöjen vähentämisen tavoitteista. Vaatimattomasta päästöjen 20 % vähennystavoitteesta pitäisi päästä mahdollisimman pian 40 % vähennystavoitteeseen.
Rakennusalan korruptio
Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota HKR-Rakennuttajan, Staran ja Tilakeskuksen toteuttaman valvonnan puutteisiin rakennus- ja peruskorjaushankkeissa. Media on kertonut tähän liittyvistä lahjusepäilyistä. Itsekin olen pyytänyt selvittämään sosiaaliviraston tilaamien vanhusten ja vammaisten asuntojen muutostöiden ylilaskutusta. Uusin tapaus, josta olen pyytänyt selvitystä, koskee Siilitien kiinteistöjen peruskorjausten kilpailuttamiseen ja lisätöiden teettämiseen liittyviä epäselvyyksiä.
Tällaisten ongelmien ehkäisemisessä on työmaiden teknisen valvonnan resurssien lisäämisen ja alihankintaketjujen rajoittamisen ohella tärkeä merkitys asukkaiden vaikutusmahdollisuuksilla. Esimerkiksi vuokralaisneuvottelukunnan esittämä HeKa-tason työmaatoimikunta olisi tarpeen.
SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän mielestä rakentamisen alueella olisi syytä arvioida uudelleen MA-ohjelmassa otettu suunta suurten alueiden suunnittelun ja rakentamisen kokonaisurakoihin. Esimerkiksi Kalasataman alueella tämä johti tilanteeseen, jossa SRV-yhtiöt vedätti rakennusoikeuden yli kaksinkertaiseksi ja kaupan itselleen edulliseksi, kun mitään todellista kilpailua ei hankkeen suuruuden ja alan keskittymisen takia syntynyt.
Johtopäätöksiä olisi syytä tehdä myös Guggenheim-seikkailusta, jossa kaupunginjohtajan ratkaisuilla sidottiin rahaa ja voimavaroja hankkeeseen, johon ryhtymistä ei ollut ennalta käsitelty missään ja jossa myyjä toimi itse tarjouksensa arvioijana. Tämä on myös esimerkki siitä, miksi pienen piirin päätöksenteon, kuten konsernijaoston, sijasta on syytä vahvistaa asukkaiden ja valtuuston roolia päätöksenteossa.
Ponsiesitykset
Esitän, että valtuusto hyväksyy arviokertomuksen ja tilinpäätöksen yhteydessä seuraavat ponnet:
1. valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet ohjata osa kertyneestä ylijäämästä jo syksyn aikana sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen palvelujen määrärahojen ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseen.
2. valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet ottaa lähipalvelujen turvaaminen kaikilla kaupungin alueilla osaksi talousarvion sitovia tavoitteita.
3. valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää, miten voidaan helpottaa pääsyä koululääkärin, koulupsykologin ja koulukuraattorin vastaanotolle.
4. valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää yhteistyössä HSL:n kanssa mahdollisuudet ryhtyä alentamaan joukkoliikenteen lippujen hintoja.
(Valtuuston enemmistö hylkäsi nämä Lilli Autin kannattamat ponnet. Ponnen 1 puolesta äänesti 28, ponnen 2 puolesta 18, ponnen 3 puolesta 35 ja ponnen 4 puolesta 41 valtuutettua.)
