Ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2009

5.11.2008

Rymäpuheenvuoro talousarviosta 2009

 

 

Tämä esitys ensi vuoden talousarvioksi on surullinen esimerkki siitä, miten vaalilupaukset syötiin ennen kuin edes kaikkia ääniä oli ehditty laskea. Kokoomus on taas kerran ajanut läpi linjan, joka alibudjetoi palveluja.

 

Sivistystoimeen budjettiesitys toisi lisää vain prosentin verran. Sosiaali- ja terveystoimen määrärahoja lisätään tämän vuoden toteutumaennusteeseen verrattuna vain neljä prosenttia. Samalla kun kaupungin omia palveluja alibudjetoidaan, esitetään ostopalvelujen osuuden lisäämistä. Myös kiinteistö- ja rakennustoimessa määrärahat kasvavat monta kertaa palveluja nopeammin, 15-16 prosentin vauhtia.

 

Merkillisintä tässä palvelujen alibudjetoimisessa on se, että kaupunki liikelaitoksineen on tehnyt tällä valtuustokaudella jatkuvasti satoja miljoonia voittoa. Viime vuoden ylijäämä oli 363 miljoonaa ennen ylimääräisiä rahastointeja ja tälle vuodelle ennustetaan 270 miljoonan ylijäämää. Määräaikaistileillä ja kassatalletuksissa on lähes miljardi euroa.


Laman uhatessa panostettava lisää palveluihin ja työllisyyteen
 

Sanotaan, että pitää olla rahaa pahan päivän varalta. Miksi nyt, kun talous taantuu, ei panosteta lisää palveluihin ja työllisyyteen? Eikö jo nyt ole liiankin pahat ajat tuhansille hoitojonossa oleville, heitteille jätetyille vanhuksille, päiväkotipaikkaa jonottaville, työttömille, asuntojonossa oleville…. Ei ole järkeä siinä, että kaupungin kassa voi hyvin, mutta yhä useammat kaupunkilaiset voivat huonosti. Kuka kantaa esimerkiksi vastuun, kun Herttoniemenrannassa toista vuotta apua turhaan jonottaneen perheen kriisi johti perhesurmaan?

 

Helsinkiläiset odottavat valtuustolta toisenlaisia budjettiratkaisuja. Tämä tuli vahvasti esille, kun SKP ja Helsinki-listat kokosivat asukkaiden evästyksiä siitä, mihin kaupungin ylijäämiä pitäisi käyttää. Valtuustoryhmämme on koonnut näiden evästysten pohjalta vaihtoehtobudjetin. Olemme lisäksi ottaneet huomioon monien valtuutettujen aloitteet, jotka kaupunginhallitus on sivuuttanut.

 

Palkkarahat eivät riitä edes sopimusten mukaisiin korotuksiin 


Palkkamenoihin kaupunginhallitus esittää alle prosentin lisäystä, vaikka palkkojen jälkeenjääneisyys vaikeuttaa jo nyt työntekijöiden saamista. Se ei riitä kattamaan edes sopimusten mukaisia palkankorotuksia.

 

Kaupungin työntekijöitä edustava Järjestöneuvottelukunta esitti 20 miljoonan euron lisäämistä budjetin raamiin palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. – Mutta mikä oli vastaus? Ei senttiäkään lisää, vain jo tämän vuoden budjettiin sisältyvän 5 miljoonan henkilöstömäärärahan käyttötarkoituksen osittainen muutos. Tämä linja on edesvastuuton. Se murentaa julkisia palveluja ja ajaa työntekijöitä muualle. Esimerkiksi Espoossa maksetaan työehtosopimusten päälle yksi prosentti lisää. Vetoankin valtuustoon henkilöstöryhmien yksimielisen esityksen ottamiseksi talousarvioon.

 

Palvelujen alibudjetoiminen jatkuu 


Asukkaiden viesteissä valtuustolle on tullut toistuvasti esille huoli lähipalveluista ja aivan erityisesti terveydenhuollon, vanhustenpalvelujen, koulujen ja päiväkotien resurssipulasta. Kokoomuksen johdolla tehty budjettiesitys on valitettavan kuuro näille viesteille.

 

Terveysasemien ja lähikoulujen vähentämistä esitetään budjetissa jatkettavaksi. Lastensuojeluun jää edelleen kymmenien työntekijöiden vajaus. Päiväkotipaikkojen riittämättömyyteen ja ylisuuriin ryhmäkokoihin ei tule helpotusta. Terveydenhuollossa vähennetään pitkäaikaishoitopäiviä, hammashoitokäyntejä ja mielenterveyden avohoitopäiviä, vaikka palvelujen tarpeet kasvavat. Työllisyyden hoitamisen määrärahoja leikataan, vaikka lama uhkaa ja palveluista puuttuu työntekijöitä.

Ostopalvelut rikastuttavat bisnesmiehiä 


Omien palvelujen alibudjetoiminen ja ostopalvelujen lisääminen tulee kalliiksi. Tästä huolimatta kaupunginhallitus esittää yksityisten ostopalvelujen käytön laajentamista terveydenhuollossa ja jopa terveyskeskuksen ydintoiminnoissa. Tätä linjaa ujutetaan myös terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston palvelustrategioihin, joita ei ilmeisesti aiota tuoda edes valtuuston päätettäväksi.

 

Ostopalvelujen lisäämisestä hyötyvät eniten bisnesmiehet, kuten MedOnen johtaja Pertti Karjalainen, joka rikastui ulkoistamisten avulla viime vuonna 22 miljoonaa eikä maksanut siitä senttiäkään kunnallisveroa. SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa kaupungin palvelujen siirtämistä yksityisen voitontavoittelun kohteeksi.

On hyvä, että kaupunginhallitus torjui kaupunginjohtajan ja joukkoliikennelautakunnan esitykset joukkoliikenteen lippujen hintojen korottamisesta. Mutta mihin jäivät vaalilupaukset lippujen hintojen puolittamisesta? Entä lupaukset eläkeläisten alennuksista?

 

Budjettiesityksestä puuttuvat muutenkin konkreettiset ilmastoteot. Tähän ei sisälly konkreettisia päätöksiä investoinneista uusiutuvaan energiaa. Ryhmämme palaa tähän asiaan valtuustoon tulevan energialinjausten raportoinnin yhteydessä. Mielestämme eduskunnassa tehdyt aloitteet ilmastopäästöjen vähentämisestä 5 prosentilla vuosittain tulee toteuttaa myös kuntatasolla.

 

Energialaitosta ja satamaa ei pidä yhtiöittää 


Budjettiesitykseen sisältyy edelleen kaupunginjohtajan ajama linjanveto, jonka mukaan ”talouden sopeutustoimia” pitää jatkaa, jotta Helsingin Energian tuloutuksia muiden palvelujen rahoitukseen voidaan vähentää.

 

Tässä on kyse puhtaasti ideologisesta valinnasta, jolla kavennetaan julkisten palvelujen rahoitusperustaa bisnestavoitteiden hyväksi. Samoja tavoitteita palvelevat pyrkimykset yhtiöittää energialaitos ja satama. SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa niiden yhtiöittämistä. Kaupunkilaisten rahoilla rakennetun energialaitoksen tuotot kuuluvat asukkaille. Niitä pitää käyttää palveluihin ja energian hintojen nousun hillitsemiseen.

 

Kohtuuttomat vuokrankorotukset estettävä 


Asumiskustannusten nousu ja erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute ovat Helsingin kehityksen suurimpia esteitä. Kaupungilla on monia keinoja vaikuttaa asiaan, mutta niihin ei budjettiesityksessä ole haluttu tarttua. Kiinteistötoimelle aiotaan kerätä miljoonia lisää nostamalla tonttivuokria, vaikka ennen vaaleja lähes kaikki ryhmät lupasivat toisin. Myös tuhansien kaupungin asuntojen vuokria aiotaan nostaa keskimääräistä arava-asuntojen tasoa enemmän. Nyt ei tarvita loputonta selvittelyä. On aika lunastaa lupaukset kohtuuttomien vuokrankorotusten estämisestä. Tekoja tarvitaan myös vuokra-asuntotuotannon romahduksen estämiseksi ja asunnottomuuden poistamiseksi.

Miksi vasemmiston ja vihreiden enemmistö alistuu kokoomukselle? 

Täällä valtuustossa on vasemmiston ja vihreiden enemmistö. Kokoomus kuitenkin jyräsi budjettineuvotteluissa vihreiden avulla sosialidemokraatit kolmen suuren pöydässä. Muille kaupunginhallituksen ryhmille jätettiin vain muruset isojen pöydältä.

 

Kysynkin erityisesti sosialidemokraateilta ja vasemmistoliittolaisilta, eikä vaalituloksista ole syytä tehdä johtopäätökset ja tehdä selvä pesäero kokoomukseen? Miksi neuvotteluissa on taas kerran hyväksytty palvelujen alibudjetoiminen? Miksi peruspalvelujen rahoitus on uhrattu kaupungin johdon bisnestavoitteille ja ylimitoitetuille kasvuhankkeille?

 

Vastaesitykset  


SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää budjettiesityksen korjaamiseksi 11 vastaesitystä ja 6 pontta. Vastaesitystemme kustannukset ovat noin 96 miljoonaa euroa. Se on alle kolmannes kaupunkikonsernin viime vuonna tekemästä tuloksesta.
Esitämme:

  20 miljoonaa euroa käytettäväksi henkilöstön palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

  Poistetaan perusteluista Helsingin energian tuloutusten vähentämistä koskeva linjaus (s.15).

  15 miljoonaa lisää tariffitukeen HKL:n lippujen hintojen alentamiseen ja vuorojen lisäämiseen.

  19,8 miljoonaa lisää sosiaalivirastolle (vanhuspalveluihin 5,6 miljoonaa, kotipalveluihin 4,2 miljoonaa, vanhusasiamiehen ja vastuualueiden sosiaaliasiamiesten palkkaamiseen 0,6miljoonaa, lasten päivähoitoon 4 miljoonaa ja lastensuojeluun ym lapsiperheiden palveluihin 5 miljoonaa)

— 14 miljoonaa terveyskeskukselle (terveysasemien vastuuväestöjen pienentämiseen, palvelujen saatavuuden parantamiseen, terveysasemaverkon supistamisen välttämiseen ja terveyskeskusmaksujen poistamiseen 5 miljoonaa, hammashoidon ja psykiatrian palveluihin 4 miljoonaa, HUS:n ja muuhun erikoissairaanhoitoon 4 miljoonaa, kotisairaanhoitoon 2 miljoonaa). Poistetaan valtuutus kilpailuttaa osa terveyskeskuksen ydintoiminnoista ja niihin liittyvistä tehtävistä (s. 198).

  7 miljoonaa opetusvirastolle (lähikoulujen säilyttämiseen ja opetuksen resursseihin 5 miljoonaa, oppilashuoltoon 2 miljoonaa). Poistetaan linjaus kouluverkon ”tarkistamisen jatkamisesta” (s. 218).

  5 miljoonaa työllisyyden hoitamiseen, pätkätyösuhteiden vakinaistamiseen ja varahenkilöjärjestelmien kehittämiseen.

  2 miljoonaa lähikirjastojen kehittämiseen.

  2 miljoonaa lähiöiden kulttuuritoimintaan ja kunnalliseen elokuvateatteritoiminnan käynnistämiseen.

  1 miljoona nuorisotoimeen, mm. nuorisotiloihin.

  10 miljoonaa vähennetään Kiinteistöviraston tuloista 2009 ja 20 miljoonaa 2010 alkaen tonttivuokrien kohtuullistamiseksi ja asuntojen vuokrien nousun hillitsemiseksi.

 

Ponnet 

  1. Valtuusto edellyttää, että seuraavan talousarvion sitovien tavoitteiden joukkoon otetaan kasvihuonepäästöjen vähentäminen vuosittain 5 prosentilla.
  2. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle selvityksen toimista asunnottomuusohjelman ja asunto-ohjelman asuntotuotantoa koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi.
  3. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallituksen käyttövaroista osoitetaan historiatoimikunnalle erillinen määräraha käytettäväksi Santahaminan ja Suomenlinnan punavankileirien historian tutkimisen tukemiseen.
  4. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kiirehtii Maunulan keskustan suunnittelua ja toteuttamista niin, että kirjaston, työväenopiston ja mahdolliset muut julkiset tilat toteutetaan samanaikaisesti alueen muun rakentamisen kanssa.
  5. Valtuusto edellyttää, että maahanmuuttajien suomen kielen opetusta edistetään opetusviraston ja työväenopiston opetusta lisäämällä sekä erilaisten harrastustoimintojen yhteydessä tapahtuvaa oppimista tukemalla.
  6. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus osoittaa Asukastalotoiminnan tukemiseen lisää resursseja esimerkiksi Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnan kautta.

 

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »