Ryhmäpuheenvuoro talousarvion 2014 valmistelusta

13.2.2013


Nyt ei pidä toistaa 90-luvun laman virheitä leikkaamalla julkisia palveluja kun Suomen ja euroalueen talous taantuvat. Leikkaaminen ei ole ratkaisu vaan pahentaa lamaa ja heikentää palveluja juuri kun niiden tarve kasvaa. Helsingillä on rikkaana kaupunkina ja suurena työnantajana mahdollisuus torjua työttömyyden, köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntymistä.

”Panna suu säkkiä myöten” on vanha sanonta, mutta vie budjettivalmisteluissa helposti harhaan. Julkisesta taloudestahan riippuu paljon se, miten suuri tuo säkki on, luodaanko työpaikkoja, ehkäistäänkö sosiaalisia ongelmia, rakennetaanko uutta.

Kaupunginjohtajan esittämälle palvelujen, työpaikkojen ja tilojen karsimiselle on vaihtoehtoja. Täällä valtuustossa istuvat ministerit, kansanedustajat ja hallituspuolueiden edustajat voivat vaikuttaa siihen, leikataanko vai vahvistetaanko kuntien rahoitusta kun lähiaikoina päätetään valtiontalouden menokehyksistä.

Kataisen hallituksen tähän mennessä tekemät ratkaisut leikkaavat kuntien valtionosuuksista ja yhteisöveroista yhteensä yli miljardi euroa vuodessa. Näiden leikkausten perumisen lisäksi kuntien taloutta voidaan vahvistaa lopettamalla pääomatulojen verovapaus kunnallisverotuksessa. Vuoden 2011 verotuksen mukaan kunnat voisivat saada näin jopa kaksi miljardia euroa lisää tuloja.

Ei uusille ”Pajusen listoille”

Helsinkiläisten vastalauseet kaatoivat kolme vuotta sitten ns. Pajusen listan noin 80 lähipalvelun toimipaikan lopettamisesta. Kaupunginjohtajan nyt esittämät suuntaviivat budjetin valmistelulle osoittavat, että valmisteilla on uusi Pajusen lista. Eikä lähtökohtana ole taaskaan arvioita palvelujen tarpeista tai muutosten vaikutuksista asukkaiden hyvinvoinnin ja tasa-arvon kannalta.

Kaupunginjohtaja esittää toimintamenojen jäädyttämistä neljäksi vuodeksi, vaikka kustannustaso nousee ja asukkaiden, etenkin lasten ja vanhusten määrä kasvaa. Henkilöstön määrä rajattaisiin viime vuoden tasolle, vaikka työt lisääntyvät. Palvelujen resursseja leikattaisiin myös sillä, että investointeja rahoitetaan entistä enemmän tulorahoituksella. Osa lähipalveluista lopetettaisiin, kun toimitilojen kokonaispinta-ala ei saa kasvaa uusien alueiden rakentamisesta huolimatta. – Yhdessä asiassa kaupunginjohtajan linjasta voi kuitenkin budjettivalmistelussa ottaa vaarin: työntekijöille tarvitaan ylimääräinen palkankorotus. 

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän mielestä talousarvion lähtökohdaksi pitää ottaa palvelujen alibudjetoimisen sijasta kattavan lähipalveluverkon kehittäminen, terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, työpaikkojen lisääminen ja asumismenojen hillitseminen.

Peruspalveluihin tarvitaan ainakin 60 miljoonan euron reaalinen tasokorotus, jotta pahimmasta alibudjetoinnista päästään eroon. On kohtuutonta, että esimerkiksi päiväkotihoidossa oli viime vuoden lopussa tuhat lasta enemmän kuin oli budjetoitu. Lastensuojelun kustannusten nousu kertoo siitä, miten kalliiksi palvelujen alibudjetoiminen tulee pidemmällä aikavälillä. Lisäksi tarvitaan 10 miljoonaa euroa vanhuspalvelulain tavoitteiden toteuttamiseen niin, että kotihoidon palveluja laajennetaan ja että pitkäaikaishoidon paikkoja ei vähennetä.

Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen kuuluu Helsingin kaltaisessa kaupungissa se, että keskeiset peruspalvelut ovat tavoitettavissa kävelyetäisyydellä.

Budjettivalmisteluissa pitää hylätä kokoomuksen ajama terveysasemien vähentäminen. Etenkin lapsiperheille ja vanhuksille on tärkeää, että terveysasema on lähellä. Se on tärkeää myös terveyserojen kaventamisen ja ennaltaehkäisevän työn kannalta. Pienten ja suurten terveysasemien kustannusten vertailut osoittavat, että palvelujen keskittäminen ei tuo edes taloudellisia säästöjä.

Valtuuston strategiaseminaarissa vallitsi laaja yhteisymmärrys siitä, että terveys- ja hyvinvointieroja pitää kaventaa. Palveluseteleiden käytön lisääminen on ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Palveluseteleistä hyötyvät lähinnä hyvätuloiset, joilla on rahaa tarvittavaan omarahoitusosuuteen. Lisäksi seteleistä hyötyvät yksityiset firmat, joille siirretään verovaroja, joita tarvittaisiin kaupungin omien palvelujen parantamiseen.

Kaupunginjohtajan esittämä toimitilojen pinta-alan rajoittaminen nykyiseen uhkaa viedä monilta alueilta yhteiset tilat, lähikoulut, kirjastot ja nuorisotalot. Se asettaa lähikirjastot ja keskustakirjaston virheellisesti vastakkain, kun tulevan keskuskirjaston pinta-ala on puolet kirjaston nykyisten tilojen yhteismäärästä. Helsinkiin tarvitaan päinvastoin lisää julkista tilaa, monikäyttöisiä asukastiloja, ”yhteisiä olohuoneita” ja resursseja asukaslähtöiseen kulttuuriin.

Yhtiöittämispakko torjuttava

Helsinki on tehnyt jo 10 vuotta jatkuvasti ylijäämää. Lainasaatavia on enemmän kuin velkaa, jota on otettu investointeihin, ei palveluihin. Myös viime vuoden tulosennuste on toista sataa miljoonaa ylijäämäinen. Kaupungin tase vahvistuu, mutta helsinkiläisten palvelut heikentyvät, asuminen kallistuu ja joukkoliikenteen hinnat nousevat.

Olen jo monena vuonna kysynyt, mihin ylijäämiä kasataan. Tähän on vastattu, että niitä tarvitaan ”pahan päivän varalta”. Nyt kun taantuma painaa päälle, pitää budjetissa ottaa lukuun myös kaupungin liikelaitosten tuotot, ohjata lisää rahaa palveluihin ja työllisyyteen.

Valtiovarainministeriö on tehnyt valtion liikelaitoksia koskevasta EU:n päätöksestä keppihevosen, jolla se yrittää siirtää kuntien liikelaitosten tuotoista rahaa valtiolle. Lisäksi se haluaa asettaa kunnat omistajina heikompaan asemaan kuin yksityiset rajoittamalla muun muassa pääomalainoitusta. Erityisesti hallitusvasemmistolta on syytä kysyä, miksi olette mukana valmistelemassa esitystä, joka leikkaa Helsingin tuloista kymmeniä miljoonia ja avaa tietä kuntien liikelaitosten yksityistämiselle? Eikö suunta pitäisi olla päinvastainen, kuten kunnallisen liikelaitoksen perustaminen rakentamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja?

Osallistuvaan budjetointiin

Lopuksi SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä esittää, että ensi vuonna siirrytään alueellisen osallistumisen ja osallistuvan budjetoinnin kokeiluista kohti laajempia kokonaisuuksia. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi lähipalveluja ja palveluverkkoja koskevat ratkaisut.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »