Ryhmäpuheenvuoro Helsingin vuoden 2006 talousarviosta

2.11.2005


Helsinki on ainoana suurena kaupunkina vähentänyt toimintamenoja jo useana vuonna. Se on merkinnyt useimpien palvelujen alibudjetoimista. Kaupunginhallituksen ryhmien sopima esitys talousarvioksi ja –suunnitelmaksi jatkaa tätä epäsosiaalista linjaa nyt jo neljättä vuotta.

Esityksen mukaan kaupungin toimintamenot kasvavat ensi vuonna vain 2 – 3 prosenttia verrattuna tämän vuoden menojen toteutumaennusteeseen. Tämä ei kata edes yleistä kustannustason nousua.

Henkilökulujen kasvu ei riitä kattamaan edes palkankorotuksia. Sen sijaan vuokrakulujen kasvu on 8 prosenttia. Merkittävä osa siitä johtuu kiinteistöviraston perimistä sisäisistä vuokrista, jotka ovat nousseet viime vuodesta tähän mennessä jo 25 prosenttia. Jopa leikkipuistojen vuokria nostetaan. Rahaa kaupunginhallituksen esityksessä riittää myös ydinvoiman lisärakentamiseen.

Palvelujen alibudjetoimista perustellaan liioittelemalla verotulojen vähenemistä ja aliarvioimalla valtionosuuksia ja liikelaitosten tuottoja. Tosiasiassa valtionosuudet ja muut tuotot kasvavat enemmän kuin verotulot ovat vähentyneet. Kaupunki tekee voittoa, kun lukuun otetaan myös liikelaitokset. Kaupungilla on enemmän saatavia kuin velkoja. Kassavarat olivat heinäkuussa 735 miljoonaa euroa ja liikelaitokset rahoittavat jopa satojen miljoonien investoinnit lähes kokonaan kassavaroilla.

Rahaa palvelujen alibudjetoimisen lopettamiseksi siis löytyisi. Mutta valitettavasti siihen ei ole löytynyt poliittista tahtoa. Kaupunginvaltuustossa on periaatteessa punavihreä enemmistö. Mutta käytännössä sosialidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto ovat alistuneet kokoomuksen vietäväksi. Erityisen kyseenalaisena pidän tapaa, jolla kolme suurinta ryhmää sopivat budjettilinjan kaikkia muita ryhmiä edes kuulematta.

Kaupunginhallituksen ryhmien neuvotteluissa kaupunginjohtaja Pajusen esitykseen tehdyt muutokset kohdistuvat toki moniin tärkeisiin asioihin, mutta ne ovat määrältään täysin riittämättömiä. Ne ovat alle puoli prosenttia toimintamenoista. Halvalla menevät vaalilupaukset. Kuten kaupunginjohtaja Pajunen täällä äsken totesi, kaupungin toimintamenot ovat ensi vuonna edelleen reaalisesti alemmalla tasolla kuin vuonna 2002.

Laskun maksajiksi joutuvat taas kerran työttömät ja muut pienituloiset, lapsiperheet, vanhukset, sairaat ja vammaiset.

Esimerkiksi terveyspalveluihin esitetään ensi vuodeksi 911 miljoonaa, mikä on sama summa kuin tänä vuonna tullaan käyttämään elokuun toteutumaennusteen mukaan. Näin siitä huolimatta, että nykyisillä resursseilla ei ole kyetty huolehtimaan edes kaikista lakisääteisistä velvoitteista.

Esimerkiksi lasten ja nuorten psykiatriassa hoidon tarpeen arvioon ja hoitoon pääsyn jonotusajat ovat jopa yli puoli vuotta, vaikka hoitoon pitäisi päästä viimeistään kolmessa kuukaudessa. Budjettiesitys uhkaa entisestään pahentaa tilannetta leikkaamalla HUS:n Lasten- ja nuortensairaalan määrärahoista 3,5 miljoonaa samaan aikaan kun valtion erityismääräraha lasten psykoterapiapalveluihin ja myös lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä loppuvat. HUS:n kirurgian toimialalla yli kuusi kuukautta leikkaukseen pääsyä jonottaneiden potilaiden määrä on kääntynyt jononpurkutoimista huolimatta syksyllä uudelleen nousuun. Silti talousarviossa esitetään kirurgian toimialalle yli 13 miljoonaa euroa vähemmän määrärahoja kuin tänä vuonna käytetään toteutumaennusteen mukaan. Terveysasemaverkostoa supistetaan ilman, että on esitetty edes mitään konkreettista suunnitelmaa lähiterveysasemien ja lähipalvelupisteiden toiminnasta tai investoinneista niiden toimitiloihin. Terveysasemaverkoston muutoshanke pitäisikin
tuoda valtuuston käsittelyyn.

Sosiaaliviraston määrärahoihin esitetään vain vähän yli kahden prosentin lisäystä verrattuna tämän vuoden toteutumaennusteeseen, joka saattaa vielä ylittyä. Se tarkoittaa muun muassa useiden päiväkotien sulkemista ja ylisuuria päivähoitoryhmiä. Kunnallisen päivähoidon vähentämistä perustellaan lasten määrän pienenemisellä, mutta budjettiesityksen mukaan yksityisen kotihoidon tukea saavien määrä lisääntyy jopa enemmän kuin kaupungin päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olevien määrä vähenee. Vammaisten kuljetuspalveluihin esitetään taas tuhannen pudotusta, vaikka niitä on jo tänä vuonna vähennetty yli kolmella tuhannella, eli joka neljäs vaikeavammainen on pudotettu kuljetuspalvelujen piiristä. Budjettiesitykseen sisältyvät pienet lisäykset eivät lopeta kotihoidon, palveluasumisen ja muiden vanhuspalvelujen alibudjetoimista. Toimeentulotukeen ei esitetä yhtään lisää, vaikka Helsinki rikkoo jatkuvasti eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksiä tukihakemusten enimmäiskäsittelyajoista ja eikä täytä valtion suosituksia ehkäisevän toimeentulotuen osuudesta. 

Kaupungin strategioissa korostetaan koulutuksen ja kulttuurin merkitystä. Mutta budjettiesitys ei poista opetus-, kirjasto-, kulttuuri- ja nuorisotoimen resurssien alibudjetoimista. Sisäisiin vuokriin aiotaan käyttää entistä enemmän rahaa. Kirjastojen aineistohankinnat jäävät reippaasti jälkeen jopa maan keskiarvosta. Työväenopiston opetustuntien vähentäminen jatkuu.

Kaupunginhallituksen ryhmien budjettisovun kovaa, epäsosiaalista linjaa kuvaa se, että työllistämiseen ei neuvotteluissa sovittu senttiäkään lisää. Talousarvioesityksessä ei ole varauduttu kunnolla huolehtimaan työmarkkinatukilainsäädännön muutoksen kaupungille tuomaa kasvaa työllistämisvelvoitetta. Päinvastoin budjettiesitys merkitsee kaupungin omien työpaikkojen vähentämisen jatkamista. Kaupunki voisi kuitenkin omilla toimillaan luoda lisää työpaikkoja moniin palveluihin ja myös eräille pahiten rakennetyöttömyydestä kärsineille aloille. Esimerkiksi Helsingin Vesi on uusimassa vesi- ja viemäriverkkoa. Se on vuosikausia jatkuva, satojen miljoonien hanke, johon voitaisiin muodostaa myös kaupungin oma yksikkö. Myös Lähiörahastosta voitaisiin osoittaa varoja työllisyyttä parantaviin hankkeisiin.

Budjettisopimuksen suurena ansiona on mainostettu tariffituen nostamista siitä, mitä kaupunginjohtaja Pajunen esitti. Mutta tämän lisäyksen jälkeenkin jäädään vielä huomattavasti siitä valtuustossa aiemmin hyväksytystä tavoitteesta, jonka mukaan tariffituen osuus pitäisi olla 50 prosenttia. Toisin kuin täällä on annettu ymmärtää, 50 prosentin tavoitetta ei ole pidemmälläkään aikavälillä esitetty sitovana tavoitteena vaan vain pyrkimyksenä. Joukkoliikenteen osuuden lisäämistä koskevien tavoitteiden toteuttamista ei ainakaan helpota se, että HKL:n lippujen hintoja nostetaan ja samaan aikaan karsitaan linjoja ja vuoroja. Jos kaupunginhallituksen valmisteleman keskustatunnelin toteuttamiseen ryhdytään, menee siihen monin verroin enemmän rahaa kuin kaikkiin joukkoliikenneinvestointeihin yhteensä.

Talousarvion tuloslaskelma on saatu taas kerran näyttämään huonommalta sillä, että siinä ei ole otettu huomioon reaalisia mahdollisuuksia siirtää kaupungin liikelaitosten voittovaroista osa kaupungin omaan pääomaan. Helsingin Energian osalta olisi perusteltua kirjata talousarvion tekstiosaan se, että tilinpäätöksen yhteydessä tehdään Energian voittovaroista siirto, joka vastaa edellisvuoden tasoa suhteessa Energian ylijäämään. Toisaalta talousarvioesityksen teksteistä on syytä poistaa kohta sähköverkkotoiminnan ”oikeudellisesta eriyttämisestä”. Tekniselle lautakunnalle tämä asia esiteltiin selkokielisemmin yhtiöittämisenä. Sitä perusteltiin sähkömarkkinalailla, mutta laki ei edellytä välttämättä yhtiöittämistä. Samoin on syytä poistaa ulkoistamiseen tähtäävä linjanveto Energian kartoitus- ja logistiikkatoimintojen uusista toimintamalleista.

Ryhmän vastaesitykset
SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää budjettiesityksen muuttamiseksi seuraavat vastaesitykset:
— 3,5 miljoonaa euroa lisää lasten päivähoitoon ja perhepäivähoitoon sekä maahanmuuttajalasten ja vaikeahoitoisten lasten palveluihin
— 2,5 miljoonaa lisää lapsiperheiden palveluihin käytettäväksi lastensuojelun varhaisen tuen, sijaishuollon ja ympärivuorokautiseen sosiaalipäivystykseen
— 2,5 miljoonaa lisää sosiaaliviraston aikuisten palveluihin käytettäväksi vammaisten kuljetuspalveluihin, poliisipiirien sosiaalityöhön sekä korvaus- ja ylläpitohoitoon
— 5 miljoonaa lisää työllisyyden hoitamiseen käytettäväksi nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, työllistettyjen jatkosopimuksiin, pysyvien työpaikkojen luomiseen ja työmarkkinatukilainsäädännön muutoksen edellyttämiin työllistämistoimiin
— 5 miljoonaa lisää vanhusten palveluihin vanhainkotihoidon, palveluasumisen, ehkäisevien kotikäyntien ja omaishoidon tuen lisäämiseen
— 6 miljoonaa lisää terveyskeskustoimintaan käytettäväksi terveysasemien palvelujen, kotihoidon, akuuttisairaalan, pitkäaikaissairaalan, psykiatrian ja hammashoidon palveluihin
— 10 miljoonaa lisää HUS:n palveluihin ja jonojen purkamiseen hoitotakuulainsäädännön vaatimusten mukaisesti
— 5 miljoonaa lisää opetustoimeen, mm. tuntikehysten korjaamiseen ja lähikoulujen turvaamiseen
— 350 000 euroa lisää nuorisotoimeen ennaltaehkäisevän päihdetyön projekteihin ja lasten ja nuorten kansalaisvaikuttamisen pilottihankkeisiin
— 150 000 euroa lisää hallintokuntien rajat ylittävään asukastalotoimintaan
— 0,5 miljoonaa lisää Suomenkielisen työväenopiston opetustuntien lisäämiseen
— 1 miljoonaa lisää kirjastojen hankintoihin ja lähikirjastotoiminnan turvaamiseen
— 3 miljoonaa lisää joukkoliikenteen tariffitukeen
— Sivulta 80 poistetaan Helsingin Energian sähköverkkotoiminnan oikeudellinen eriyttäminen ja saman kappaleen lopusta kartoitustoiminnan ja logistiikkatoimintojen uusien toimintamallien käyttöönotto
— sivulle 81 lisätään: tilinpäätöksen yhteydessä tehdään Helsingin kaupungin oman pääoman siirto, joka vastaa suhteessa Helsingin Energian tilikauden ylijäämään edellisvuoden tasoa.
— sivulta 82 poistetaan viimeinen kappale 22 miljoonan euron lisäyksestä Oy Mankalan Ab:n osakepääoman korottamiseen, joka on tarkoitettu uuden ydinvoimalan rakentamisen rahoittamiseen.

Lisäksi SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää seuraavat ponnet:
— lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi
— ikäihmisten palveluista
— sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen palvelujen riittävyyden seurannasta
— liikenneinvestointien suuntaamisesta keskustatunnelin sijasta pääosin joukkoliikenteeseen
— kaupungin ns. sisäisten vuokrien tarkistamisesta
— työllistämisestä ja työllistettyjen jatkosopimuksista
— nuorisotoimen ennaltaehkäisevän päihdetyön projekteista
— kansalaisvaikuttamisen projekteista.

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »