Ryhmäpuheenvuoro Helsingin talousarviosta 2008

31.10.2007


”Helsingin budjettiesitys 2008 jättää ongelmat korjaamatta”, otsikoi Stadin Ruusu sosialidemokraattien ryhmän arviot ylipormestari Pajusen esityksestä. ”Ei vieläkään Helsinki-lisää”, otsikoi puolestaan Kansan Uutiset. Jonkinlaista lisäpalkkajärjestelyä tukivat myös vihreät Helsingin Sanomien haastattelussa.

Mihin tämä muutostahto katosi hallitusryhmien neuvotteluissa? Miksi kokoomus on taas vienyt muita, vaikka valtuustossa on periaatteessa vasemmiston ja vihreiden enemmistö? Erityisesti ihmetyttää se, että myös eduskunnan oppositiopuolueet ovat täällä kuntatasolla toteuttamassa sitä samaa porvarihallituksen linjaa, jota ne eduskunnassa arvostelevat.

”Talouden matokuurille” ajetaan yksityistämistä

Vaikka Helsingin kaupungin taloudessa menee hyvin, sisältyy budjettiesitykseen poikkeuksellisen raju ja raaka oikeistolainen palvelujen rahoituksen leikkaamisen linja. Budjetin yleisperustelujen sivulla 16 sitoudutaan laatimaan ”talouden tervehdyttämisohjelma”, jolla Helsingin Energian voittovaroista tehtävät siirrot muiden palvelujen rahoitukseen puretaan ja ”varsinainen palvelutoiminta sopeutetaan kaupungin varsinaiseen tulorahoitukseen”.

Selkokielellä tämä tarkoittaa 100 – 150 miljoonan euron leikkaamista sosiaali-, terveys-, opetus- ja muiden peruspalvelujen vuotuisesta rahoituksesta. Sitä perustellaan ”energiamarkkinoiden kiristymisellä”. Markkinoilla ei ole kuitenkaan näköpiirissä mitään sellaista, mikä romahduttaisi Helsingin Energian kannattavuuden. Päinvastoin EU:n yhteisten energiamarkkinoiden odotetaan nostavan entisestään markkinahintoja Pohjoismaissa.

Mitä tällä palvelujen rahoituksen leikkausohjelmalla siis ajetaan takaa? Valmistellaanko sillä Helsingin Energian yhtiöittämistä ja irrottamista kaupungin hallinnasta? Vai ajetaanko kaupungin palveluja alas, jotta yksityiset palvelualan yritykset voivat laajentaa markkinoitaan? Ja miksi SDP:n, vihreiden ja Vasemmistoliiton edustajat ovat hyväksyneet tällaisen oikeistolaisen ohjelman?

Kaupungin tulot ovat kasvaneet jatkuvasti enemmän kuin budjeteissa on arvioitu. Uusimman Helsingin talouden seurantaraportin 3/2007 mukaan virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteenlaskettu tulos on ennusteen mukaan 226 miljoonaa euroa Se on yli 145 miljoonaa talousarviossa esitetty enemmän. Kassavaroja ja sijoituksia oli syyskuun lopussa yli 935 miljoonaa. Se on satoja miljoonia enemmän kuin velkaa, jota oli 586 miljoonaa ilman Satamaa ja Sataman lainojen kanssakin vain 716 miljoonaa.

Ulkoistaminen tulee kalliiksi

Vaikka rahaa tulee enemmän kuin koskaan, jatkuu etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen alibudjetoiminen. Seurantaraportin mukaan sosiaali- ja terveystoimen budjetti tulee tänä vuonna ylittymään 60 miljoonalla. Budjetissa sosiaali- ja terveystoimelle esitetään ensi vuodella noin 1 985 miljoonaa euroa, kun tämän vuoden toteutumaennuste on 1 973 miljoonaa. Lisäys on siis vaivaiset 12 miljoonaa.

Tällä alle prosentin luokkaa olevalla lisäyksellä ei kateta kustannusten nousua eikä turvata edes lakisääteisten velvoitteiden toteutumista. Esimerkiksi lastensuojelun asiakkaista puolet ei pääse palvelutarpeen arvioon kolmen kuukauden kuluessa. Puolet tukitoimia tarvitsevista lapsista joutuu odottamaan suunnitelman tekemistä yli puoli vuotta. Hammashoidossa on jopa puolentoista vuoden jonoja. Hoitotakuun normit eivät toteudu myöskään lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa.

Suurin osa sosiaali- ja terveystoimen menojen ylityksistä aiheutuu palvelujen ostoista. Yhteensä 60 miljoonan ylityksistä on ostopalvelujen osuus 46,5 miljoonaa. Terveystoimessa ylityksistä iso osa tulee vuokratyövoiman käytöstä. Tässä näkyy se, miten kalliiksi oikeiston ajama ulkoistaminen tulee Silti terveyskeskuksen strategiaksi on budjettiesitykseen kirjattu ulkoistamisen lisääminen.

Toimeentulotuen puolella menoylityksiä lisää se, että kaupunki ei tarjoa pitkäaikaistyöttömille enempää työpaikkoja. Ongelmia pahentaa Helsingin valtakunnallisia suosituksia tiukempi linja harkinnanvaraisen ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisessä.

Palkkojen tasokorotus välttämätön

Budjettiesityksessä todetaan monessa yhteydessä, että työvoiman saatavuudesta ja pysyvyydestä on tullut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen suurin uhka ja vaikeus. Palkkatason jälkeenjääneisyys on tärkein syy näihin ongelmiin. Budjettiesityksen henkilöstöpoliittisissa osissa ei ole kuitenkaan sanaakaan palkkatason korjaamisesta.

Henkilöstöä edustavat ammattiosastot ovat esittäneet erillisen määrärahan lisäämistä budjettiin työntekijöiden palkkatason korjaamiseksi, koska kunta-alan palkkaratkaisu ei huomioi Helsingin korkeita elinkustannuksia. Pidän käsittämättömänä sitä, että kaupunginhallitus on yksimielisesti torjunut henkilöstöryhmien esitykset.

Kaiken lisäksi budjetissa edellytetään menojen karsimista lähemmäs viiden seuraavaksi suurimman kaupungin tasoa. Samaan aikaan porvarihallituksen sopima kuntien valtionosuusprosenttien alentaminen lisää kaupungin omaa rahoitusosuutta. Näin henkilöstön aseman parantamiseen jää vielä vähemmän mahdollisuuksia.

Helsingin talouden jatkuva ylijäämäisyys osoittaa, että palkkatason korjaaminen ei ole rahasta kiinni. Samasta kertoo valtiontalouden miljardien ylijäämäisyys.

Onko siis niin, että tässä asiassa pelaavat kaksin kortein muutkin kuin vaalilupauksensa syönyt kokoomus? Miksi myös SDP, vihreät ja Vasemmistoliitto ovat sitoutuneet Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johdossa istuvien edustajiensa tavoin pitämään kunta-alan palkat matalina?  Tästä linjasta hyötyvät vain yksityiset yritykset, kun osaava työvoima ja myös maksukykyiset asiakkaat hakeutuvat yksityiselle puolelle julkisten palvelujen rapautuessa

Lähipalveluja ei saa karsia

Budjettikirjassa on noin 420 sivua. Koko sosiaali- ja terveystoimi käsitellään vain 30 sivulla, vaikka sen osuus menoista on yli 60 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtuustolla ei ole mahdollisuutta ohjata budjetilla konkreettisesti sitä, miten palveluja järjestetään.

Tämä budjettirakenteen ongelma kuvastaa toista, syvempää ongelmaa. Asukkaiden tarpeista lähtevä palvelujen kehittäminen ja lähipalvelujen merkitys on hukassa.

Esimerkiksi terveysasemien vähentämistä aiotaan jatkaa asukkaiden vastustuksesta piittaamatta. Tämä nostaa palvelujen kynnystä ja heikentää ehkäisevää terveydenhuoltoa. Näin se on ristiriidassa terveyskeskuksen strategioiden kanssa, joissa painotetaan asiakaslähtöisyyttä, terveyden edistämistä, väestöryhmien terveyserojen vähentämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Vanhuspalvelujen osalta budjettilinjaa hallitsee kerta kaikkiaan käsittämätön lähtökohta, jonka mukaan kotipalvelujen sisältö rajoitetaan vain välttämättömimpiin terveydenhoidollisiin toimiin saamaan aikaan kun vanhusten edellytetään selviävän entistä pidempään kotona. Samanlainen sovittamaton yhtälö on pitkäaikaissairaanhoidon paikkojen vähentäminen tilanteessa, jossa vanhusten määrä kasvaa, he elävät pidempään ja raskaampien hoitojen tarve kasvaa.

Kokeilu sosiaaliviraston kotipalvelujen ja terveyskeskuksen kotisairaanhoidon yhdistäminen terveyskeskuksen alaisuuteen on johtanut vanhuspalvelujen tason romahtamiseen. Tästä ei budjettiesityksessä tehdä mitään johtopäätöksiä, vaikka kokeiluaika päättyy ensi vuoden lopussa.

Lapsiperheiden palvelujen osalta on tavoitteeksi kirjattu kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen käytön lisääminen. Kaupungin omien päiväkotipaikkojen määrää aiotaan taas ensi vuoden jälkeen vähentää. Näin siitä huolimatta, että niiden tarve on ylittänyt selvästi tähänastiset arviot.

Budjetissa kerrotaan nyt myös sisäisten vuokrien osuus hallintokuntien menoista. Se paljastaa mielenkiintoisia asioita. Esimerkiksi sosiaalitoimen sisäiset vuokramenot nousevat lähes 15 prosenttia vuodessa. Tällainen asukkaiden palveluihin tarkoitettujen rahojen kuppaaminen kiinteistöpuolelle pitää lopettaa.

Joukkoliikenteen lippujen hintoja alennettava

Joukkoliikenteen osalta tässä esityksessä on positiivista lähtökohta palvelutarjonnan lisäämisestä ja raideliikenteen kehittämisestä Tariffitukeen ollaan kuitenkin valmiita budjetoimaan vain kolmisen prosenttia tämänvuotista enemmän. HKL:n lippujen hintoihin esitetään taas korotuksia. Ja joukkoliikennepuheista huolimatta jatkuu yksityisautoilua suosivan keskustatunnelin suunnittelu.

Joukkoliikenteen käyttäjien määrä on vähentynyt Helsingissä. Matkustajakilometrienmäärä on pudonnut vuodessa jopa 17 %. Tämä on yritetty peittää eurohenkisellä menestyspropagandalla. Tavoite lippujen hintojen alentamisesta on heitetty samaan katteettomien vaalilupausten koriin, jossa ovat myös hoitajille annetut lupaukset.

Helsingin Energian voitoista lisää rahaa palveluihin

Palvelujen alibudjetoimisen kääntöpuolena on se, että kaupunginhallitus ei suostu kirjaamaan edes osaa jo nyt tiedossa olevasta mahdollisuudesta siirtää Helsingin Energian voittovaroista huomattava summa muiden palvelujen rahoitukseen. Näin on budjetin tulopuolelta häivytetty noin 150 miljoonaa euroa.

SKP:n ja asukaslistan ryhmän mielestä Helsingin Energian voittovaroja tulee jatkossakin käyttää kaupungin muiden palvelujen rahoitukseen. Emme kuitenkaan hyväksy sitä, että kunnallinen energialaitos nostaa jatkuvasti hintoja markkinakehitykseen vedoten. Kaupungin ympäristöohjelmien kanssa on puolestaan ristiriidassa se, että investointisuunnitelmiin ei sisälly mitään laajempia investointeja uusiutuvan energian käytön osuuden lisäämiseksi Helsingin Energian omassa tuotannossa.

16 vastaesitystä

Stadin Ruusu päätti juttunsa Helsingin budjettiesityksestä kysymykseen, jota toivon kaikkien valtuutettujen vielä pohtivan: ”Eikö kaupungin budjetin jakoa eri toimintalohkoille voida muuttaa inhimillisemmäksi jo tänä syksynä, kaupunkilaiset saavat ihmetellä vuodesta vuoteen.” Tämän kysymyksen aiheellisuutta korostaa SDP:n ryhmäpuheenvuorossa täällä esitetty arvio siitä, että budjettiesityksen eräät osat perustuvat tietoiseen vajaabudjetoimiseen, joka on lainvastaista.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä on omalta osaltaan vastannut tähän kysymykseen valmistelemalla 16 muutosesitystä. Esitämme:
— 25 miljoonaa euroa henkilöstön palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen ns. Helsinki-lisällä
— Poistetaan yleisperusteluihin (s. 16) kirjattu ”talouden tervehdyttämisohjelma”
— Poistetaan Helsingin Energian hintojen korotusten sitominen markkinahintoihin (s.95)
— Lisätään budjettiin Helsingin Energian voittovaroista tehtävä siirto, joka vastaa edellisen vuoden tasoa suhteessa Energian ylijäämään (arviolta lähes 150 miljoonaa euroa)
— Poistetaan 22 miljoonan investointi Mankala –yhtiön kautta ydinvoiman rakentamiseen
— Poistetaan vesitariffien 5 % korotuslinjaus
— Lisätään 10 miljoonaa tariffitukeen niin, että HKL:n lippujen hintoja ei nosteta, alennusten tekemiseen (lapset, eläkeläiset, työttömät, opiskelijat) ja vuorojen lisäämiseen
— Lisätään 17 miljoonaa sosiaalivirastolle mm. varhaiseen tukeen, lastensuojeluun. ehkäisevään toimeentulotukeen, vaikeavammaisten palveluihin, sosiaaliseen kuntoutukseen, vanhainkotipalveluihin, palveluasumiseen, hoivatakuuseen)
— Lisätään 11 miljoonaa euroa terveyskeskuksen ja HUS:n menoihin hoitotakuun toteuttamiseksi (mm. hammashoito, psykiatria, erikoissairaanhoito), lähiterveysasemien säilyttämiseksi (Koskela, Paloheinä) ja kotihoidon kehittämiseksi
— Lisätään 5 miljoonaa lähikouluverkon ylläpitämiseen sekä perus-, lukio- ja ammatillisen koulutuksen resursseihin
— Lisätään 5 miljoonaa työllisyyden hoitamiseen
— Lisätään 5 miljoonaa lähikirjastoverkon ylläpitämiseen ja kirjastojen hankintoihin
— Lisätään 3 miljoonaa nuorten itsenäisten tilojen tukemiseen, Bengtsårin leirisaaren kehittämiseen ja muuhun nuorisotoimeen
— Lisätään 3 miljoonaa hallintokuntien rajat ylittävään koulutilojen monitoimikäyttöön, maahanmuuttajien kotoutttamiseen ja Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnalle
— Vähennetään 30 miljoonaa Tilakeskuksen peruspalveluilta perimistä sisäisistä vuokrista
— Lisätään 7 miljoonaa euroa kaupungin vuokra-talojen pääomakulujen nousun hillitsemiseen ja peruskorjauskustannusten helpottamiseen.

4 pontta

Lisäksi SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää seuraavat ponnet:
1.Seuraavan talousarvioesityksen sitoviin tavoitteisiin otetaan uusiutuvan energian osuuden lisääminen Helsingin Energian omassa tuotannossa.
2.Kaupunginhallitus valmistelee yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa valtuuston käsittelyyn ohjelman työntekijöiden palkkojen tason korottamiseksi Helsingin muuta maata korkeamman kustannustason johdosta.
3.Kaupunginhallitus valmistelee valtuustolle suunnitelman Lähiörahaston varojen käyttämisestä lähipalvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
4.Kaupunginhallitus valmistelee valtuustolle selvityksen kaupungin peruspalvelujen rahoituksesta ja rahoitustoiminnasta niin, että uusien alueiden laajat rakennushankkeet eivät uhkaa palvelujen rahoitusta.

 

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »