Ryhmäpuheenvuoro Helsingin budjettiesityksestä 2010

24.11.2016

Valtuustossa

Ryhmäpuheenvuoro Helsingin
talousarviosta

– 4.11.2009 

 

SKP:n ja
Helsinki-listojen mielestä ensi vuoden budjettiesitystä on syytä arvioida erityisesti
kolmesta näkökulmasta: Miten Helsinki rikkaana kaupunkina ja Suomen suurimpana
työnantajana kantaa vastuuta työttömyyden torjumisessa?  Tuoko esitys korjauksen peruspalvelujen alibudjetointiin
ja turvaako se kunnan lähipalvelut?  Ja
onko esityksessä ryhdytty ilmastonmuutoksen vaatimiin kiireellisiin toimiin
päästöjen vähentämiseksi?  Valitettavasti
kaupunginhallituksen enemmistön linja on kaikissa näissä kysymyksissä väärä.

Toistetaan 90-luvun laman virheitä 

Budjettiesitys toistaa
90-luvun laman virheitä karsimalla työpaikkoja ja palveluja juuri kun niiden
tarve kasvaa.  Määrärahojen leikkaamista
peitellään vertaamalla ensi vuoden lukuja muuhun kuin todelliseen menokehitykseen.
Sosiaali- ja terveyspalveluihin
esitetään noin 56 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna uusimpien tietojen
mukaan käytetään.  Tämä kymmenien
miljoonien leikkaus aiotaan tehdä samaan aikaan kun työttömyys, väestön
ikääntyminen ja maahanmuuttajataustaisen väestön kasvu lisäävät palvelujen
tarvetta.  Myös sivistys- ja
henkilöstötoimen määrärahat vähenevät.

Palvelujen karsimista
perustellaan vetoamalla verotulojen vähenemiseen. Tätä valittavat samat
puolueet, jotka ovat eduskunnassa vastuussa siitä, että rikkaat maksavat
entistä vähemmän veroja ja että pääomatuloista ei makseta senttiäkään
kunnallisveroa.

Helsingin kaupungilla on
kuitenkin edellisten vuosien ylijäämiä noin 830 miljoonaa pankkitileillä ja
muissa kassavaroissa. Vain murto-osalla tästä 830 miljoonasta voitaisiin
välttää nyt esitetyt menojen leikkaukset. 
Helsingin Energia tekee tänäkin vuonna voittoa, ennusteen mukaan yli 250
miljoonaa euroa.  Eikä lisävelan
ottaminen ole ongelma, kun kaupungilla on lainasaatavia enemmän kuin velkaa.  Velkaa otetaankin investointeihin. Mutta
tärkeysjärjestys on kyllä väärä, jos kaupungilla on varaa käyttää toista sataa
miljoonaa Kruunuvuorenselän kiistanalaiseen siltahankkeeseen, mutta
peruspalveluista leikataan.

Pahentaa työttömyyttä

Arviot kansantalouden
yleisestä kehityksestä ovat epävarmoja ja ristiriitaisia.  Mutta varmaa on se, että taantumaa pahentaa
se, jos kaikki leikkaavat menoja.  Kun
suuryhtiöt lopettavat työpaikkoja, on valtion ja kuntien syytä käynnistää työtä
ja tuloja tuovaa uutta toimintaa.  Suomessa julkisen vallan panostukset
aktiiviseen työllistämiseen ovat kuitenkin suhteessa asukaslukuun OECD-maiden
vähäisimpiä.

Helsingillä on
mahdollisuus toimia toisin ja luoda työpaikkoja.  Se vähentäisi laman laskuja.  Kaupunki voisi esimerkiksi perustaa
rakentamisen ja peruskorjaamisen yksikön sekä biokaasulaitoksen. Päivähoidossa
ja monissa muissa palveluissa tarvitaan lisää työntekijöitä.

Kaupunginhallituksen
enemmistön linjana on kuitenkin työpaikkojen vähentäminen. Työllisyyden
hoitamiseen esitetään jopa hieman vähemmän rahaa kuin viime vuoden budjetissa,
vaikka työttömyys on rajussa kasvussa.  Virastojen ja laitosten määrärahojen
leikkaaminen johtaa siihen, että työpaikat vähenevät, kun kaikkien eläkkeelle
siirtyvien ja määräaikaisten työntekijöiden tilalle ei palkata uusia. Lisäksi
budjetista on jätetty kokonaan pois varautuminen palkankorotusten aiheuttamiin
lisämenoihin.  Naisvaltaisten
matalapalkkaisten alojen työntekijät laitetaan näin maksamaan herrojen
keinottelullaan aiheuttaman laman laskuja.

Lähipalveluja karsitaan

Valtuuston
strategiaohjelman mukaan palveluja pitäisi kehittää asukaslähtöisesti. Siinä
luvattiin, että ketään ei jätetä heitteille ja eriarvoisuutta vähennetään. Budjettiesitys
merkitsee kuitenkin laajaa, rakenteellista heitteille jättämistä. Palvelurakenteiden
muutosten ja tilojen käytön tehostamisen nimissä on kaupunginhallituksen palveluverkkotyöryhmä
jo kokoamassa listoja lopetettavista terveysasemista ja muista lähipalveluista.
Eikä asukkailta, joita asia koskee, ole taaskaan kysytty mitään.

Lähipalvelujen
vähentäminen ja palvelujen keskittäminen isoihin yksiköihin, etäämmäs palvelujen
tarvitsijoista vaikeuttaa etenkin vanhusten, lapsiperheiden, työttömien ja
muiden pienituloisten asemaa.  Yhä
useampien helsinkiläisten arjen sujuminen tehdään hankalaksi.  Työn ja perheen yhdistäminen vaikeutuu. Yhteisöllisyyttä
luovia ja ylläpitäviä sosiaalisia ja kulttuurisia verkostoja hajotetaan.  Lähipalvelujen karsiminen lisää syrjäytymistä
ja alueellista eriarvoistumista.  Myönteisenä
poikkeuksena voi mainita Maunulan kirjaston ja työväenopiston
rakentamishankkeen, jota koskeva aloitteemme on toteutumassa.

Lähipalvelujen
turvaamisen sijasta kaupunginhallituksen enemmistö esittää päivähoidon
”kysynnän hillitsemistä” ja menojen leikkaamista vuodesta 2011 alkaen 10
miljoonalla eurolla.
Pitkäaikaissairaanhoidon
paikoista esitetään lopetettavaksi 150, vaikka paikkoja on nytkin liian
vähän.  Vanhusten määrä kasvaa, mutta
niin laitoshoitoa, vanhainkotipaikkoja, palveluasumista kuin omaishoidon tukea
vähennetään taloussuunnitelmassa seuraavien kolmen vuoden aikana.  Terveyskeskuksen puolella jäädytetään kotihoidon
ja pitkäaikaishoidon palvelut kolmeksi vuodeksi. Kouluterveydenhuoltoa,
terveysasemien lääkäreiden vastaanottoja, terveyskeskuksen henkilöstöä ja HUS:n
määrärahoja vähennetään.

Mitä muuta kuin
heitteille jättämistä on se, että lastensuojelussa lopetettavista
laitospaikoista vain osa korvataan perhehoitopaikoilla tilanteessa, jossa
lastensuojelun tarve kasvaa?  Tai, että
toimeentulotuen menot mitoitetaan kasvavaa tarvetta pienemmiksi?

Yksityistä bisnestä tuetaan

Miksi palveluja
leikataan, vaikka niiden tarve kasvaa ja kaupungilla on rahaa kassassa lähes
830 miljoonaa euroa?  Kyse on
poliittisesta valinnasta, jonka tavoitteet on esitetty porvarihallituksen
ohjelmassa. Julkisia palveluja ajetaan alas yksityisten markkinoiden
laajentamiseksi. 

Tässä tarjotaan lähinnä suurille
palvelualan yrityksille mahdollisuus tehdä bisnestä ja rikastua ihmisten
perustarpeiden kustannuksella. Kuvaava esimerkki on vuosia jatkunut
hammashoidon alibudjetoiminen ja sitten jonojen purkamiseen vedoten tehty
kyseenalainen päätös ostaa palvelut kalleimman tarjouksen tehneeltä Attendo
MedOnelta.  Samaan aikaan kun kaupungin
omia palveluja karsitaan, esitetään helsinkiläisten verovarojen käyttämistä
entistä laajemmin palveluseteleihin ja yksityisen päivähoidon tukeen.  Ja tämä tehdään tietoisena siitä, että
palveluseteleistä ja yksityisen hoidon tuesta hyötyvät eniten
suurituloiset.  Toisaalta
kilpailuttaminen tapahtuu työntekijöiden kustannuksella, kuten viimeksi Palmian
siivoojien hävytön kohtelu osoittaa. Lisäksi tässä budjettiesityksessä
suuntaudutaan yhtiöittämään Palmia, osa Helsingin Energian toiminnasta ja
mahdollisesti myös Helsingin Satama ja HKL.

Kohtuuttoman korkeat
asumiskustannukset ja asunnottomuuden kääntyminen uudelleen nousuun ovat
esimerkkejä siitä, mihin johtaa se, kun perustarpeet alistetaan markkinoille.  Budjettiesitys vielä pahentaa tätä tilannetta
jatkamalla tonttivuokrien korotusten tiellä ja nostamalla kiinteistöveroa.  

Puuttuvat ilmastoteot

Valtuusto on asettanut
tavoitteeksi ilmastopäästöjen tuntuvan vähentämisen. Budjettiesityksestä
puuttuvat kuitenkin merkittävät ilmastoteot, joilla näitä tavoitteita toteutetaan.  Investointiosaan ei sisälly mitään hankkeita,
joilla Helsingin Energia siirtyisi kivihiilen ja öljyn polttamisesta uusiutuvaan
energiaan.

Ilmastotekoja tarvitaan
myös joukkoliikenteen edistämisessä. 
Lupaukset joukkoliikenteen lippujen hintojen puolittamisesta ovat
vaihtuneet YTV:n ehdotuksiin hintojen korottamisesta Itä- ja
Pohjois-Helsingissä asuville ja työskenteleville.  Tariffitukea on syytä nostaa enemmänkin,
mutta korotus on syytä sitoa ainakin Helsingin sisäisen liikenteen lippujen
hintojen alentamiseen.  On hyvä, että Jokeri-kakkoseen
on varattu rahaa, mutta myös Raide-Jokeria pitää kiirehtiä.

Täällä valtuustossa on
periaatteessa enemmistö ryhmillä, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa
toisenlaista budjettilinjaa. Sosialidemokraattien kieltäytyminen hyväksymästä
palvelujen alibudjetoimista olisi voinut avata tien uudenlaisen enemmistön
muodostumiselle.

Miksi vihreät valitsivat
mieluummin kokoomuksen?  Puheet
”sosiaalisesti oikeudenmukaisesta budjetista” eivät lämmitä helsinkiläisiä, kun
palvelujen määrärahat vähenevät reaalisesti kymmenillä miljoonilla.


Vielä vaikeampi on
ymmärtää sitä, että Vasemmistoliitto hylkäsi vasemmistoyhteistyön ja muutoksen
näköalat hyväksymällä kokoomuksen ajaman palvelujen alibudjetoimisen,
lähipalvelujen karsimisen, työntekijöiden palkkojen polkemisen, työpaikkojen
vähentämisen, tonttivuokrien korotukset ja monet muut surkeat ratkaisut.

Itse pidän
sosialidemokraattien tekemiä vastaesityksiä perusteltuna – lukuun ottamatta
kunnallisveron korottamista.

Vastaesitykset

SKP:n ja
Helsinki-listojen ryhmä esittää seuraavat vastaesitykset:

–  Lisätään raamiin 30 miljoonaa euroa käytettäväksi henkilöstön palkkojen korottamiseen..
–  poistetaan kohta Helsingin Energian mahdollisesta yhtiöittämisestä
–  Helsingin Energian voittovaroista kirjataan tässä vaiheessa 100 miljoonaa euron siirto.
–  Lisätään 10 miljoonaa lippujen hintojen alentamiseen Helsingin sisäisessä liikenteessä ja vuorojen lisäämiseen.
–  poistetaan kohta Palmian mahdollisesta yhtiöittämisestä.
–  lisätään 20 miljoonaa sosiaalivirastolle, josta vanhustenpalveluihin + 5 miljoonaa, päivähoitoon (kaupungin päiväkodit ja perhepäivähoito) + 7 miljoonaa, lasten ja nuorten hyvinvointiin + 4 miljoonaa, vammaisten palveluihin + 2 miljoonaa ja muuhun sosiaalihuoltoon + 2 miljoonaa
–  lisätään 20 miljoonaa toimeentulotuen perusosaan, ehkäisevään ja harkinnanvaraiseen tukeen.
–  lisätään 16 miljoonaa terveyskeskukselle, josta terveyskeskuslääkäreiden vastuuväestöjen pienentämiseen, tiimityöhön, koulu- ja oppilasterveydenhuoltoon + 4 miljoonaa, hammashoitoon + 2 miljoonaa, kotihoitoon + 8 miljoonaa, erikoissairaanhoitoon mm. psykiatrian resursseihin + 2 miljoonaa. Poistetaan kohta yhden terveysasemayksikön kilpailutuksesta. Poistetaan kohdat 150 sairaansijan vähentämisestä ja henkilöstön vähentämisestä.
–  lisätään 3 miljoonaa HUS:n menoihin
–  lisätään 5 miljoonaa opetusvirastolle, josta lähikouluverkon säilyttämiseen ja opetuksen resurssien parantamiseen + 2,5 miljoonaa, oppilashuoltoon ja erityisopetukseen + 2 miljoonaa, maahanmuuttajien kielen opetukseen +0,5 miljoonaa.
–  lisätään 2 miljoonaa lähikirjastoverkon palvelujen turvaamiseen.
–  lisätään 10 miljoonaa työllisyyden hoitoon.
–  lisätään 0,5 miljoonaa nuorisotilaverkon kehittämiseen, nuorten autonomisiin tiloihin ja nuorisovaltuuston perustamiseen.
–  vähennetään 5 miljoonaa 2010 ja 10 miljoonaa 2011-2012 asuntojen tonttivuokrien kohtuullistamiseksi sekä toimiin kaupungin asuntojen vuokrien nousun hillitsemiseksi.

Ponnet:

1.    Valtuusto edellyttää, että seuraavan talousarvion sitovien tavoitteiden joukkoon otetaan kasvihuonepäästöjen vähentäminen vuosittain 5 prosentilla.
2.    Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus pyrkii yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien ja valtiovallan kanssa kiirehtimään Raide-Jokerin toteuttamista.
3.    Valtuusto edellyttää, että palveluverkkoa koskevien ratkaisujen valmistelussa kuullaan laajasti asukkaita ja henkilöstöä.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »