Ryhmäpuheenvuoro 2013 arviokertomuksesta ja tilinpäätöksestä

18.6.2014

Arviointikertomus ja tilinpäätös 2013


Helsingin ylijäämistä ohjattava rahaa peruspalveluihin

Tarkastuslautakunnan kertomuksesta ilmenee, että sosiaali- ja terveyspalvelujen menot ylittivät viime vuonna budjetin noin 24 miljoonalla eurolla, toimeentulotukimenot 20 miljoonalla, HUS 9 miljoonalla ja varhaiskasvatusvirasto lähes 4 miljoonalla.

Toisaalta kaikissa arviokertomuksessa lähemmin tarkastelluissa sosiaali- ja terveyspalveluissa nousee esille resurssien riittämättömyys. Tässä valossa on nurinkurista, että tarkastuslautakunta edellyttää tiukempaa kuria määrärahojen vähentämiseksi.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän mielestä johtopäätös pitää olla päin vastainen: On lopetettava sosiaali-, terveys- ja muiden peruspalvelujen jatkuva alibudjetoiminen. Strategiaohjelman tavoite asukasta kohti laskettujen menojen vähentämisestä on syytä hylätä. Se ei vastaa kunnan velvollisuutta järjestää palvelut tarvetta vastaavasti.

Viime vuoden tilinpäätös osoittaa kaupungille 159 miljoonan euron ylijäämää. Koko kuntakonsernin ylijäämä on 195 miljoonaa euroa. Tulos on 127 miljoonaa budjetissa arvioitua parempi. Vuosikate on vahvistunut. Vaikka velkaa on otettu, on lainasaamisia yhä enemmän kuin velkoja. Rahavaroja oli vuoden lopussa 921 miljoonaa euroa ja kuntakonsernilla yhteensä 1 130 miljoonaa. On tolkutonta, että samaan aikaan leikataan lapsiperheiden, vanhusten, työttömien, vammaisten ja muiden helsinkiläisten peruspalveluista.

Ehdotan seuraavan ponnen: Hyväksyessään vuoden 2013 tilinpäätöksen valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuuston käsittelyyn esityksen lisäresurssien ohjaamiseksi jo tänä vuonna sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen lakisääteisiin palveluihin ja työllisyyteen.

Automaattimetrosta selvitys ja vaihtoehdot valtuustoon

Samaan aikaan kun sosiaali-, terveys- ja sivistystoimessa leikataan vähästäkin, on rahankäyttö automaattimetrohankkeessa karannut kontrollista. Metron automatisoinnin kustannukset ovat nousseet jo puolella, yli 100 miljoonaa siitä, mitä valtuustolle alun perin esitettiin. Lisää laskuja voi tulla välimiesoikeudesta, jonne äskeisessä Berliinin neuvottelussa siirrettiin taas lisää riitoja.

Automaattimetron hinnat ovat kohonneet pilviin, mutta urakka on myöhästymässä jo 61 kuukautta alkuperäisestä sopimuksesta. Helsingin puolella on tehty vasta vähän yli puolet ja länsimetron osalta alle viidennes. Vuodessa on edetty vain prosenttiyksikön verran. Viivästykset maksavat joka viikko miljoona euroa.

Eikö tässä ole aihetta tarkastustoimelle? Mielestäni valtuuston pitäisi käsitellä mahdollisuutta keskeyttää tämä yhä kalliimmaksi tuleva automaattimetrohanke.

Ehdotan toisen ponnen: Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle selvityksen automaattimetrohankkeen ongelmista ja vaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuus keskeyttää hanke ja toteuttaa sen sijaan vain kulunvalvonnan laajentaminen länsimetroon.

Tilintarkastajilla veroparatiisikytkentöjä

Tarkastuslautakunta käsittelee laajasti sitä, miten kaupunki voisi välttää yhteistyötä veroparatiisikytkentöjä omaavien yritysten kanssa. Keskeinen ja aiheellinen johtopäätös on tuottaa palvelut mahdollisimman laajasti kaupungin omana toimintana. Toivottavasti tämä muistetaan myös sote-uudistuksessa.

Lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää kaksoisrooliin, joka on Helsinginkin käyttämillä tilintarkastus- ja konsulttiyhtiöillä Deloitte, Ernst & Young, KPMG ja PricewaterhouseCoopers. Ne ovat myös keskeisiä veroparatiisitoiminnan kehittäjiä. Yhdeksi pilottihankkeeksi voisikin ottaa sen, että kaupungin tilintarkastajana ei enää jatkossa toimi KPMG, jolla ei ole vain kytkentöjä veroparatiiseihin vaan jolle veroparatiisitalouden laajentaminen on tärkeä osa sen bisnestä.

Tapaus Voutilainen: Karenssi siirtymiselle alan yksityiseen firmaan

Helsingin entisen sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen siirtyminen asumispalvelu- ja vuokratyövoimayhtiö Baronan johtajaksi on herättänyt kysymyksiä kaupungin eettisten periaatteiden toteutumisesta – jopa asunnottomuudella keinottelusta.

Voutilainen teki kaupungin edustajana useiden miljoonien hankintoja Baronan tytäryhtiö Forenomilta. Ne tehtiin kilpailuttamatta. Samaan tapaan Voutilainen osti kilpailuttamatta palveluja myös aiemmalta työnantajaltaan Diakonissalaitokselta.

Esitän, että valtuusto hyväksyy kolmannen ponnen: Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet sisällyttää johtavassa asemassa olevien virkamiesten sopimuksiin karenssiaika siirtymiselle vastaavan alan yritysten palvelukseen.

Tietojärjestelmien avoimet rajapinnat

Arviokertomuksessa tarkastellaan myös kaupungin tietojärjestelmien riippuvuutta niiden toimittajista.
Edelleen on tehty hankintoja, joissa ovat pääosin suljettua lähdekoodia ja joissa ei ole avoimia ohjelmistorajapintoja. Lisäksi kaupunki on hankkinut jopa järjestelmiä, jotka lukitsevat tiettyyn laitteistoon. Esimerkiksi pysäköinninvalvontaan ja kotihoitoon hankittiin ohjelmistot, jotka sitovat myös ohjelmistotoimittajan laitteiden hankintaan.

Riippuvuuden vähentämisessä järjestelmätoimittajista Helsingillä voisikin olla rooli myös avointen rajapintojen määrittelyssä ja mobiilien informaatioteknologioiden sovelluksissa.

Työllisyys ja nuorisotakuu

Nuoria työttömiä oli vuoden lopussa 34 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli noussut peräti 40 prosenttia. Kokonaisuutenakin työttömyys kasvoi viime vuonna 22 prosenttia.

Työttömyys näkyy myös nuorten toimeentulotuen saajien ja pitkäaikaisen toimeentulotuen saajien määrän kasvuna. Tarkastuslautakunta esittää aiheellisesti nuorten sosiaalityön lisäämistä. Tämä tarve koskee laajemminkin sosiaalityötä ja sen resursseja.

Tarvitaan myös lisää työpaikkoja. On suorastaan julmaa ja erittäin lyhytnäköistä, että työllisyysrahoja ei ole lisätty vaikka työttömyys kasvaa ja vaikka myös nuorisotakuu edellyttää toteutuakseen lisää työpaikkoja.

Miksi HelEnin tietoja salataan?

Kaupunginjohtaja esitti, että Helsingin Energian tuloutukset putoavat reippaasti alle puoleen. Tämä arvio perustuu siihen, että HelEnin isot investoinnit rahoitetaan suurelta osin suoraan tulorahoituksesta. Yleensä tuotannolliset investoinnit rahoitetaan kuitenkin pitkäaikaisin lainoin, jotka maksetaan vähitellen 20 – 25 vuoden kuluessa investointien tuotoista.

Kysyin jokin aika sitten taloushallinnosta ja HelEnin johdosta, millaisiin laskelmiin arvio tuottojen ja tuloutusten rajusta supistumisesta perustuu. Minulle vastattiin, että laskelmia ei voida julkistaa, koska ne sisältävät liikesalaisuuksia. Valtuuston edellytetään siis tekevän rajuja leikkauksia palvelujen rahoitukseen johtopäätöksenä laskelmista, jotka eivät ole julkisia. Tämä ei vastaa hyvän hallinnon periaatteita. Itse en myöskään usko laskelmiin, joita ei voi julkistaa.  

(Ryhmäpuheenvuoro ja jatkopuheenvuoro. Ponsista vain kolmatta kannatettiin, mutta se hävisi äänestyksessä täpärästi saaden 42 kun hyväksymiseen tarvitaan valtuutettujen enemmistö eli 43. Kuva pontta koskevasta äänestyskartasta)

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »