Ryhmäpuheenvuoro 2011 raamikeskusteluun

3.2.2010

Ryhmäpuheenvuoro 2011 talousarvion raaminlähetekeskustelussa

Miksi ensi vuoden talousarvion raamista käydään keskustelua jo helmikuun alussa? Tässä vaiheessa ei ole vielä tietoja virastojen ja laitosten toiminnasta ja taloudesta edes koko viime vuoden ajalta. Budjettiraamin valmistelun pohjana ei ole myöskään virastojen ja laitosten esityksiä ensi vuodelle. Tiedossa ei ole valtion budjettiraameja, saati tietoja valtionosuuksista ja verotuksesta. Kaiken lisäksi arviot kansainvälisen talouskriisin jatkosta ovat ristiriitaisia ja epävarmoja.

Budjettiraamin tekeminen näin etuajassa kertoo siitä, että tarkoitus ei olekaan valmistella talousarviota palvelutarpeiden, työllisyystilanteen ja muiden konkreettisten tietojen perusteella. Aikataululla pyritään kaikesta päätellen sitomaan poliittisten ryhmien, lautakuntien ja virastojen kädet menojen leikkausohjelmaan, jonka perusteet ovat oikeistolaisissa ideologisissa tavoitteissa.


Ylijäämistä lisää rahaa palveluihin

Viime vuonna talouden yleistä kehitystä leimasi maailmanlaajuinen finanssikriisi. Hallitusten pankeille syytämät miljardit ovat rahoittaneet rahoitusmarkkinoita, ainakin joksikin aikaa. Reaalitaloudessa ei ole kuitenkaan tapahtunut käännettä. Päinvastoin tästä vuodesta ennakoidaan tulevan Suomessakin työttömyyden laajenemisen ja kotitalouksien ostovoiman heikentymisen aikaa. Elinkeinoelämän keskusliiton, kuntatyönantajan ja hallituksen ajama palkkojen nollalinja ja sosiaaliturvan heikentäminen vain pahentavat tätä tilannetta.

Hallituspuolueiden edustajat ovat täälläkin luvanneet, että nyt ei toisteta 90-luvun laman hoitamisessa tehtyjä virheitä. Mutta mitä muuta kuin 90-luvun laman virheiden toistamista on se, että kuntatasolla leikataan palveluja ja vähennetään työpaikkoja tilanteessa, jossa niiden tarve kasvaa? Vaikka kaupungin verotulot ovat vähentyneet, on Helsingillä noin 920 miljoonaa euroa makaamassa pankkitileillä. Lisäksi liikelaitoksista kertyy voittoa yli 250 miljoonaa, josta tehtäviä tuloutuksia ei ole lainkaan budjetoitu. Ei ole syytä tasapainottaa kaupungin taloutta niin nopealla aikataululla kuin kaupunginhallitus esittää.


Ei kunnallisveron korotukselle

Porvarihallituksen verolinjana on lisätä pienituloisiin raskaimmin kohdistuvia veroja, kuten kunnallisveroa ja välillisiä veroja. Samaan aikaan pieni eliitti rikastuu pääomatuloilla, joista ei makseta lainkaan kunnallisveroa. Nyt kun pääomaverotuksesta on alettu puhua myös hallituspuolueissa, on syytä edellyttää myös tekoja. Pääomatuloja tulee verottaa samalla tavalla kuin palkkatuloja, kunnallisvero muuttaa progressiiviseksi ja verotettava tulon alarajaa nostaa.

SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmä vastustaa kunnallisveron korottamista ennen muuta kahdesta syystä. Ensinnäkin kunnallisvero on epäoikeudenmukainen, käytännössä lähes tasavero, jota joutuvat maksamaan monet niistäkin, jotka on pienituloisina vapautettu valtion tuloverosta. Suurituloisille valtion verotuksessa jaettujen helpotusten laskuja ei pidä siirtää kunnallisverolla pieni- ja keskituloisten maksettavaksi. Ja toiseksi, Helsingillä on edellisiltä vuosilta ylijäämiä lähes kymmenen kertaa enemmän kuin yhden veroäyrin tuotto on vuodessa. Vastustamme myös kilpailuttamisen ja palveluseteleiden käytön laajentamista, koska ne lisäävät eriarvoisuutta ja rapauttavat julkisia palveluja.


Asukkaita kuultava

Valtuuston strategiaohjelmassa korostetaan palvelujen kehittämistä asukaslähtöisesti ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä. Tämän linjan mukaisesti valtuusto hyväksyi esittämäni ponnen, joka edellytti palveluverkkoa koskevan esityksen laittamista uuteen valmisteluun, jossa kuullaan asukkaita palveluverkon kehittämisen tarpeista ennen kuin uusia esityksiä tuodaan käsittelyyn.

Kaupunginjohtaja on kuitenkin ohjeistanut virastoja niin, että palveluverkkoa koskevista ratkaisuista ei järjestetä asukkaiden kuulemistilaisuuksia. Muun muassa opetusviraston johto on tällä perusteella kieltäytynyt tulemasta myös asukasyhdistysten järjestämiin tilaisuuksiin. Kaiken lisäksi nettiin vasta tulossa olevan palautekanavan viestejä ei aiota esittää lautakunnille, kun ne käsittelevät palveluverkkoa koskevia esityksiä.

Asukkaiden kuulemisesta kieltäytyminen on täysin ristiriidassa valtuuston päätösten kanssa. Kuntalaki velvoittaa valtuuston turvaamaan asukkaiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa heitä koskevien päätösten valmisteluun. Jätän tässä kokouksessa asukkaiden kuulemisesta kaupunginhallitukselle esityksen, johon toivon valtuutettujen laajasti yhtyvän. Ei voi olla niin, että kaupunginjohtaja saa kävellä asukkaiden, valtuuston ja kuntalain velvoitteiden ylitse.

Helsinkiläisten aloitteet ja vaatimukset lähipalvelujen turvaamisesta, parantamisesta ja lisäämisestä pitää ottaa vakavasti. SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä vastustaa virkamiesvaltaista valmistelua, jossa lautakuntien käsittelyn pohjaksi ajetaan uudelleen kaupunginjohtajan esittämää lopettamislistaa. Kannatamme Peli seis! –kampanjan ehdotusta, että palveluverkon kehittämisen lähtökohdaksi otetaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kaupunkikehityksen periaatteet.


Palvelujen alibudjetointi lopetettava

Lähipalvelujen lopettamislistojen sijasta tulee budjettiin ja taloussuunnitelmaan valmistella ohjelma palveluverkon kehittämisestä lisäämällä muun muassa terveysasemia, kouluja, kirjastoja, nuorisotiloja, vanhustenpalveluja ja muita peruspalveluja. Tämä edellyttää palvelujen alibudjetoimisen lopettamista nostamalla määrärahoja ja alentamalla Tilakeskuksen perimiä kohtuuttomia sisäisiä vuokria.

Kouluilla, kirjastoilla ja muilla lähipalveluilla on tärkeä merkitys yhteisöllisyyden ja elävien asuinalueiden kehitykselle. Ne ovat tärkeitä lapsiperheille, vanhuksille ja muille, joiden on vaikea hakea palveluja kauempaa. Lähipalveluissa on kyse myös liikenteen ja ilmastopäästöjen vähentämisestä.

Peli seis! –kampanjan selvitys osoittaa, että lähipalvelut on järjestetty kattavimmin alueilla, joissa asukkaiden tulotaso on keskimääräistä korkeampi. Suurimat palvelujen puutteet ovat puolestaan alueilla, joissa tulotaso on keskimääräistä pienempi. Palveluverkon karsimisesityksissä on sivuutettu sosiaalisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten kokonaisvaltainen tarkastelu. Esimerkiksi yksi ainoa syrjäytynyt nuori maksaa valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yhteiskunnalle vuodessa lähes 30 000 euroa. Se, mikä ns. Pajusen listassa esitetään ”säästöksi”, aiheuttaisikin monessa tapauksessa pidemmän päälle lisää menoja. Voi myös kysyä, miksi palveluverkon tarkastelussa ei noudateta samanlaisia perusteita kuin liikenneinvestoinneissa, joiden kannattavuutta arvioitaessa lasketaan hinta matkoihin ja jonottamiseen kuluvalle ajalle?


Työllistämisohjelma

Työttömien määrä on kasvanut Helsingissä runsaassa vuodessa lähes 50 prosenttia. Alle 25-vuotiaiden työttömyys on noussut viime vuoden aikana peräti 80 prosenttia. Myös pitkäaikaistyöttömyys ja maahanmuuttajien työttömyys kasvavat. Tässä kaupungissa on tuhansia ihmisiä, jotka joutuvat vieläkin maksamaan edellisen laman laskuja. Maamme suurimpana työnantajana Helsinki on suuressa vastuussa siitä, että työttömyyden ei anneta uudelleen paisua.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä esittää, että kaupungille tehdään kiireellisesti työllistämisohjelma, jolla ehkäistään erityisesti nuorisotyöttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä. Tarvetta palkata lisää työntekijöitä korostaa palvelujen tarpeiden ohella se, että valtiovallan ja EU:n toimet heikentävät kolmannen sektorin järjestöjen mahdollisuuksia työllistämiseen.

Helsingin Energian talous ei romahda

Kun valtuusto käsitteli edellisellä kaudella energialinjauksia, Helsingin Energian johto torjui epärealistisina pidemmälle menevän päästöjen vähentämisen. On hyvä, että myös energialaitoksen johto tunnustaa nyt sen, että voidaan edetä kohti hiilineutraalia energiatuotantoa. Helsingin Energian kehitysohjelmassa esitetylle pelottelulle kannattavuuden romahtamisesta ei ole kuitenkaan perusteita.

Kannattavuuden romahtaminen aiheutuu ohjelman mukaan pääosin Hanasaaren voimalan korvaamisesta Vuosaaren monipolttoainelaitoksella, Hanasaaren alaskirjauksesta ja hiilen talteenottoteknologiasta. Juuri näiden erityisen kalliiden hankkeiden järkevyys ja realistisuus on kuitenkin kyseenalainen. Niille on edullisempia vaihtoehtoja, kuten Hanasaaren muuttaminen biovoimalaitokseksi, tuulivoima sekä maakaasun käyttö täydennettynä biokaasulla. Erikoista on sekin, että samaan aikaan kun Saksa ja EU panostavat maakaasuputken rakentamiseen Venäjältä, sivuutetaan Helsingin Energian kehitysohjelmassa maakaasu ”epävarman huoltovarmuuden” takia.

Kehitysohjelman kyseenalaisimpia lähtökohtia on se, että investoinnit aiotaan rahoittaa suurimmalta osin suoraan kassavirrasta ja nostaa samaan aikaan liikelaitoksen omavaraisuusaste yli 90 % tasolle. Samaisen ohjelman mukaan osakkuusyhtiöissä investoinnit voidaan kuitenkin rahoittaa pitkäaikaisilla lainoilla, ilman kaupungin merkittäviä rahoituseriä. Miksi näin ei haluta tehdä Helsingin Energian omassa toiminnassa? Ajetaanko tällä energialaitoksen yhtiöittämistä ja perusteita kaupungin muiden palvelujen leikkaamiselle?

Kaupungin investointisuunnitelmilla ei pidä muutenkaan vaarantaa helsinkiläisten palvelujen rahoitusta. Joistain hankkeista voidaan luopua, kuten Kruunuvuoren selän silta ja Hernesaaren kärjen venyttäminen helikopterikenttää varten. Joitain taas voi tarvittaessa lykätä. Etusijalle budjettivalmisteluissa pitää asettaa peruspalvelujen rahoituksen ja henkilöstön lisääminen.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »