Ryhmäpuheenvuoro 2009 tilinpäätöksestä ja arviointikertomuksesta

23.6.2010







Ryhmäpuheenvuoro 2009 tilinpäätöksestä ja
arviointikertomuksesta

Onko kaupungin menoja pakko leikata taloudellisen tilanteen heikentymisen takia?
SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän vastaa tähän tilinpäätöskeskustelun
keskeisimpään kysymykseen EI. Helsinki voi päinvastoin lisätä työpaikkoja,
parantaa palveluja ja rakentaa vaihtoehtoa markkinavetoisen talouden
kriiseille.

Talouden taantuma näkyy Helsingin taloudessa muun muassa
verotulojen vähenemisenä ja toimeentulotuen menojen kasvuna. Työpaikkojen ja
peruspalvelujen karsiminen juuri kun niiden tarve kasvaa, vain pahentaa
tilannetta. Menojen leikkaamisen perustelut kuvastavat pörssitaloudesta tuttua
ajattelua, jonka mukaan pitää tehdä jatkuvasti voittoa. Kunnan tarkoitus ei ole
kuitenkaan liikevoitto vaan huolenpito peruspalveluista ja asukkaiden
hyvinvoinnista.

Tilinpäätös osoittaa, kuten valtuutettu Bergholm SDP:n
ryhmäpuheenvuorossa toi esille, että Helsinki teki viime vuonnakin – siis
keskellä lamaa – voittoa. Jopa palvelutoiminnan tulos ilman liikelaitoksia oli
yli 22 miljoonaa ylijäämäinen. Kaupungin liikelaitokset puolestaan tekivät
voittoa yhteensä 220 miljoonaa. Lamasta huolimatta kaupungin rahavarat
kasvoivat ja olivat vuoden lopulla 914 miljoonaa. Velkaantuminenkaan ei ollut
ongelma, sillä lainasaatavia oli edelleen enemmän kuin velkaa. Myös kaupungin
tase vahvistui.

Ei ole siis mitään pakkoa leikata palveluista. Pidämme
vääränä myös sitä, että pienituloisiin kovimmin kohdistuvaa kunnallisveroa
nostetaan samaan aikaan kun suurituloisten ja yhtiöiden verotukseen
valmistellaan taas uusia kevennyksiä.

HelEnin investointeja ei pidä rahoittaa suoraan
kassavirrasta

Palvelujen leikkaamista on perusteltu myös varautumisella
Helsingin Energian tuloutusten pienentymiseen HelEnin investointien ja
yhtiöittämisen seurauksena. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus osoittaa
näidenkin perustelujen olevan kyseenalaisia. Jos investoinnit rahoitetaan
normaaliin tapaan pääosin pitkäaikaisilla lainoilla eikä suoraan
tulorahoituksella, kuten HelEnin laskelmissa, ovat rahoituskulut vain vähän
nykyistä suuremmat. Tarkastuslautakunnan mukaan HelEn pystyisi osakeyhtiönäkin
tulouttamaan lähes yhtä paljon kuin nykyisin.

Tässä asiassa on lisäksi syytä vedota uuden pääministeri Kiviniemen
hallitukseen, että se tunnustaa kunnallisen energiahuollon olevan osa julkista
infrastruktuuria, jota EU-komission ns. Destia-päätös ei sellaisenaan
automaattisesti koske. Tästä asiasta on keskustelussa täälläkin esitetty
yksipuolisia tulkintoja HelEnin yhtiöittämispakosta.

Kilpailuttaminen ja palvelusetelit väärä tie

Eräs kansainvälisen talouskriisin opetuksista on se, että
julkisia palveluja ei pidä alistaa kasinotaloudelle ja voitontavoittelulle.
Samasta varoittavat myös arviointikertomuksessa esille nostetut Helsingin
Bussiliikenteen yhtiöittämistä seuranneet ongelmat ja kaupungin rahojen käyttö
Kulttuuritehdas Korjaamon yksityisen bisneksen tukemiseen.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä vastustaa aikeita ulkoistaa Helsingin Bussiliikenne ja laajentaa yhtiöittäminen muun
muassa HKL:ään, jopa terveysasemiin.

Tarkastuslautakunnalla olisi ollut aihetta selvittää myös
sosiaalijohtajan toistuvasti ilman kilpailutusta tekemiä hankintoja, samoin
kuin valtuutettu Vikstedtin VAS:n ryhmäpuheenvuorossa esiin nostamiin harmaan
talouden ongelmia.

Sisäisiä vuokria alennettava

Tarkastuslautakunta nostaa aiheellisesti esille
Tilakeskuksen toimintaan liittyvät ongelmat. Korkeisiin sisäisiin vuokriin
perustuva markkinaohjaus ei toimi oikein. Lautakunnan esittämän hallintokuntien
yhteistyön lisäksi tarvitaan kohtuuttomien pääomavuokrien ja tilakeskuksen
tuottotavoitteiden alentamista. Murto-osa tilakeskuksen noin 90 miljoonan euron
voitosta riittäisi siihen, että voimme haudata kokonaan ns. Pajusen listat
lähipalvelujen vähentämisestä.

Eroon palvelujen alibudjetoinnista

Tilinpäätös osoittaa taas kerran, että sosiaali- ja
terveydenhuollon määrärahoja on alibudjetoitu. Seuraukset näkyvät siinä, että
viidennes hyvinvointia ja palveluja koskevista budjetin sitovista
toiminnallisista tavoitteista jäi viime vuonna toteutumatta. Sosiaali- ja
terveystoimen budjetin ylittyminen 77 miljoonalla kertoo samalla siitä, että
budjettikäsittelyssä sosialidemokraattien kanssa tekemämme lisäysesitykset
olivat hyvinkin perusteltuja.

Alibudjetointi näkyy räikeästi siinä, että Helsingissä on
kotihoidossa työntekijää kohti puolet enemmän vanhuksia kuin Vantaalla. Toinen
räikeä esimerkki alibudjetoimisesta on päivähoito. Kaupungin päiväkodeissa oli
viime vuonna noin 1 100 lasta enemmän kuin oli budjetoitu. Resurssipula
näkyy myös terveyspalvelujen hoitojonoina. Opetuksen ja ohjauksen resurssien
riittämättömyys on eräs syy siihen, että vain puolet oppilaista suorittaa
ammatillisen tutkinnon tavoiteaikataulussa.

Porvarihallituksen kuntiinkin ajaman kehysbudjetoinnin
sijasta tarvitaan sosiaali- ja terveyspalvelujen määrärahojen tasokorotus. Eikä
näitä rahoja pidä siirtää palveluseteleillä yksityiselle hoivabisnekselle, jota
kaupunginjohtajan asettama työryhmä esittää.

Työpaikat ja palkat

Arviointikertomuksessa kiinnitetään huomiota kaupungin
työntekijöiden ikääntymisen ja eläköitymisen tuomiin haasteisiin. Niihin
vastaaminen edellyttää työntekijöiden tarpeisiin vastaavaa joustoa muun muassa
työaikajärjestelyissä. Parhaatkaan ikäohjelmat ja rekrytointikampanjat eivät
riitä, ellei budjetissa osoiteta myös lisää rahaa työntekijöiden palkkauksen
parantamiseen.

Helsinkiä ja Vantaata ei pidä yhdistää

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkikonsernin tasolla
ei ole kokonaiskäsitystä ympäristövastuista. Tätä ongelmaa pahentaa se, että
joukkoliikenne, vesilaitos, jätehuolto ja eräät muut ympäristön kannalta
keskeiset toiminnot on siirretty kuntayhtymien ja yhtiöiden hoidettavaksi. Nämä
ratkaisut ovat osoittautuneet myös kalliiksi helsinkiläisille.

Jatkoa ajatellen iso merkitys on sillä, mitä johtopäätöksiä
tehdään Helsingin ja Vantaan yhdistämisen sekä seutuhallintomallien etuja ja
haittoja koskevista selvityksistä. Näissä asioissa näyttää jatkuvan salaileva
ja pienen piirin hallintokulttuuri, joka sivuuttaa asukkaat ja myös valtuuston.

Tähänastiset tiedot viittaavat siihen, että kuntien yhdistäminen uhkaa kaventaa
helsinkiläisten peruspalvelujen resursseja. SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä
onkin ottanut kannan kuntien yhdistämistä vastaan. Sen sijaan kannatamme
kolmiportaista seutuhallintoa, jossa kunnallista demokratiaa laajennetaan sekä
lähidemokratialla että vaaleilla valittavalla seutuvaltuustolla.

Ponsiesitykset

Lopuksi esitän seuraavat SKP:n ja Helsinki-listojen
ponsiesitykset:

1. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus valmistelee kiireellisesti
tarvittavat esitykset sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahojen alimitoituksen
korjaamiseksi.

2. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tarkistaa
talousarvion noudattamisohjetta siten, että sosiaali-, terveys-, opetus- ja
muissa peruspalveluissa voidaan palkata eläkkeelle siirtyvien tilalle uusia,
täyttää olemassa olevat vakanssit ja palkata tarvittaessa sijaisia.

3. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus valmistelee
valtuuston käsittelyyn vanhuspalveluohjelman tai vastaavan strategian.

4. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus valmistelee
valtuuston käsittelyyn ekologisen kestävyyden ohjelman tai ympäristöraportin,
jossa arvioidaan ympäristövastuita myös konsernitasolla.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »