Ryhmäpuheenvuoro 2007 arviokertomuksesta ja tilinpäätöksestä

18.6.2008

Ryhmäpuheenvuorovuoden 2007 arviokertomuksesta ja tilinpäätöksestä

Pörssiyhtiöiden johtajat kilpailevat sillä, kuka tekee
eniten voittoa. Kuntien johtajien pitäisi sen sijaan kilpailla asukkaiden
palvelujen ja hyvinvoinnin kehityksellä. Helsingin kaupungin johdossa nämä
roolit näyttävät menneen sekaisin.

Kaupunki teki viime vuonna voittoa 363 miljoonaa euroa. Voittoa
tulee siis miljoona päivässä. — Mutta samaan aikaan kaupungin perustehtävistä,
palveluista puuttuu jatkuvasti rahaa ja työntekijöitä.

Roolien sekoittamisen ohella näyttää olevan käynnissä myös
roolileikkejä. Täällä valtuustossa moni esiintyy huolestuneena peruspalvelujen
alibudjetoimisesta. Mutta kaupunginhallituksessa kaikki ovat yksimielisesti
hyväksyneet tilinpäätöksen, jonka mukaan Helsingin Energian voittovaroista
tehdyt ylimääräiset tuloutukset ”puretaan asteittain” ja peruspalvelujen kustannustaso
painetaan alemmas, viiden seuraavaksi suurimman kaupungin tasolle. Käytännössä
tämä voi tarkoittaa jopa 200 miljoonaan euron leikkaamista palvelujen
rahoituksesta.

 

Energialaitoksen
voitoista rahaa peruspalveluihin

Helsingin Energialla on toki tarvetta mittaviin
investointeihin etenkin uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi. Mutta niissä
on kyse tuottavista investoinneista, jotka maksavat itse itsensä takaisin. Näiden
investointien takia ei ole siis tarvetta leikata tuloutuksia energian
voittovaroista. Sen sijaan pitäisi selvittää energialaitoksen hinnoittelun
irrottamista jatkuvasti nousevista markkinahinnoista. Näin voidaan myös ehkäistä
EU-komission ns. Destia-päätöksesta energialaitokseen kohdistuvia paineita.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää, että valtuusto käyttää
sille kuuluvaa valtaa kaupungin ylijäämien ohjaamisessa hyväksymällä seuraavan
ponnen: Hyväksyessään siirron Helsingin Energian voittovaroista kaupungin omaan
pääomaan valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle
esityksen, jolla näin siirrettävistä varoista ohjataan rahoitus peruspalvelujen
alibudjetoinnin lopettamiseen.

 

Tarkastuslautakunta
selvittämään, ettei oli kyseenalaisia kytköksiä

Tilintarkastajat Ernst & Young ja JHTT-yhteisö toteavat
kertomuksessaan, että ”kaupungin maa-alueiden luovutusten, hankintojen,
vaihtojen ja kaavoituskorvausten kirjanpidollinen hallinnointi on ollut
puutteellista”.

Tässä on kyse vaalirahoituksesta ja poliittisesta
korruptiosta käydyn keskustelun kannalta kunnallispolitiikan herkimmistä
alueista. Esimerkiksi Katajannokan laiturin hotellihankkeesta on syntynyt
julkisuuteen kuva, jonka mukaan ulkomaiselle sijoittajalle on annettu lupauksia
ilman tontinluovutuskilpailua ja asianmukaista asemakaavaa. Toisaalta on tullut
esille palvelujen mahdolliseen ulkoistamiseen liittyviä jääviysongelmia, kun
esimerkiksi MedOnen ylilääkäri ja Meditalon toimitusjohtaja vetävät
pääkaupunkiseudun kuntien päivystyshanketta valmistelevaa työryhmää.

SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmän mielestä kaupungin
päätöksenteon avoimuuden ja hyvän hallintotavan turvaamiseksi on syytä
varmistaa, että päätösten valmisteluun ei liity mitään kyseenalaisia kytköksiä.
Siksi esitämme seuraavan ponnen: Valtuusto edellyttää, että tarkastuslautakunta
tekee selvityksen sen varmistamiseksi, että aluerakentamishankkeisiin,
kaavoitukseen, tontinluovutuksiin, hankintoihin tai muuhun toimintaan ei liity
mitään kyseenalaisia kytköksiä yritysten, virkamiesvalmistelun ja poliittisen
päätöksenteon välillä.

 

Rakenteellinen
eriarvoisuus

Kaupunginhallituksen mukaan sosiaali- ja terveystoimen
budjettiylityksissä on kyse lähinnä palvelujen tarpeen ennakoimisen
vaikeudesta. Tosiasiassa suurimpana ongelmana on näiden määrärahojen tietoinen
alimitoittaminen. Se on rakenteellista eriarvoisuutta, vuodesta toiseen
jatkuvaa piittaamattomuutta heikompiosaisten tarpeista. Kunnan oman toiminnan
alibudjetoiminen on monessa tapauksessa selvästi myös ideologinen keino
kasvattaa yksityisiä markkinoita.

Tarkastuslautakunnan arviokertomus asettaa kyseenalaiseksi
kaupunginhallituksen väitteet siitä, että hoitotakuun velvoitteet on ”täytetty”.
Kuten lautakunta toteaa, terveyskeskuksen esittämät tiedot hoitotakuun
seurannasta ovat osin puutteellisia, ristiriitaisia ja epäluotettavia.

Tarkastuslautakunnan selvitykset osoittavat, että ostopalvelut
tulevat esimerkiksi terveydenhuollossa kalliimmaksi kuin kaupungin oma
tuotanto. Samalla ne paljastavat keskeisen syyn hammashoidon hoitojonoihin ja
vaikeuksiin saada lääkäreitä: Helsingissä on hammashoitolaa kohti yli kaksi
kertaa enemmän asukkaita kuin Vantaalla ja yli puolet enemmän kuin Espoossa.

On nurinkurista, että lautakunta suosittaa palvelusetelien
käytön lisäämistä, vaikka se tulee arviokertomuksen mukaan kalliimmaksi sekä
kaupungille että asukkaille. Hoitotakuun toteutumisen ongelmat näkyvät myös hoidon
pilkkomisena usean eri lääkärin antamiksi osahoidoiksi vastoin hyvän hoidon
periaatteita.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää seuraavan ponnen: Valtuusto
kehottaa kaupunginhallitusta selvittämään, miten ostopalvelujen menoja hillitään
kehittämällä ja lisäämällä kaupungin omaa palvelutoimintaa.

Arviokertomuksessa kiinnitetään aiheellisesti huomiota
ikääntymisen tuomiin palvelujen tarpeisiin. Kun ikä-ihmisten määrä kasvaa 10
vuodessa ainakin kolmanneksella, se vaatii lisää resursseja kaikissa
vanhuspalveluissa. Tarvitaan niin kotipalvelujen monipuolisempaa kehittämistä kuin
kaupungin omia palveluasuntoja. Kaupunginhallituksen sopima
pitkäaikaissairaanhoidon paikkojen vähentäminen on väärä linja.

 

Vieraskieliset
palvelut

Aiheellisesti tarkastuslautakunta on ottanut arvioitavaksi
myös vieraskieliset palvelut. Lautakunnan johtopäätökseen ei voi kuitenkaan
yhtyä, kun se väittää yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuvan hyvin vieraskielisten
peruspalvelujen tarjonnassa. Esitämme seuraavan ponnen: Valtuusto edellyttää,
että kaupunginhallitus tuo valtuustolle esimerkiksi tasa-arvo-ohjelman
seurannan yhteydessä selvityksen vieraskielisten palvelujen saatavuudesta eri
peruspalveluissa ja kaupungin eri alueilla.

 

Rakentaminen ja
sisäiset vuokrat

Asunto-ohjelmasta on jääty suorastaan skandaalimaisesti. Tavoitteena
olleen 1 130 asunnon sijasta käynnistyi viime vuonna vain 365 asunnon
rakentaminen. Tarvitaan kaupungin omia toimia, joilla lisätään mm. vanhusten,
asunnottomien, lastensuojelun ja mielenterveyskuntoutujien tarvitsemia palvelu-
ja tukiasuntoja. Tässä tarvitaan myös kunnan omaa rakennusyksikköä.

Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota tonttien ja tilojen
vuokrauksen avustusjärjestelmiin. Sen sijaan, että esittäisi kohtuuttoman
korkeiden sisäisten vuokrien alentamista, esittää kaupunginhallitus ”käyvän
vuokran” perimistä myös kaupungin tiloissa toimivilta teattereilta,
musiikkiopistoilta ja muulta kulttuuritoiminnalta.

Tällaiset markkinaehtoiset tonttien ja tilojen vuokrat
paisuttavat kiinteistöviraston tuloja palvelujen ja asukkaiden kustannuksella. Esimerkiksi
ammatillisten oppilaitosten korkeita keskeyttämislukuja voitaisiin alentaa, jos
koulut käyttäisivät sisäisten vuokrien sijasta enemmän rahaa opetukseen ja
oppilaiden ohjaukseen.

 

Joukkoliikenteen
lippujen hinnat alas

Joukkoliikenteen osuuden lisäämistä koskevista tavoitteista
jäätiin viime vuonna, taas kerran.  Etenkin poikittaisen liikenteen kohdalla
maksetaan laskua siitä, että raideliikenteen kehittämistä on laiminlyöty
vuosikausia. Tavoitetaso poikittaisessa liikenteessä oli vaatimaton, vain 12,4
%, mutta tulos suorastaan surkea – osuus putosi ja on enää runsaat 10 %.

Uusien hankkeiden suunnittelu keskittyy nyt alueille, joissa
rakennusliikkeillä on suuria uusia rakennushankkeita. On tietysti hyvä, jos
uusilla alueilla on alusta alkaen hyvä joukkoliikenne. Mutta poikittaisen
liikenteen valtavaa kasvua ajatellen on katastrofaalista, että Raide-Jokerin
kaltaiset hankkeet ovat yhä vailla konkreettista aikataulua.

Investointien ohella joukkoliikenteen suosio riippuu paljon
lippujen hinnoista, vuoroväleistä ja vaihdottomien yhteyksien osuudesta. Tältä
kannalta HKL:n yhdistäminen pääkaupunkiseudun yhteiseen tilaajaorganisaatioon
voi yhdessä kilpailuttamisen kanssa tuoda lisää ongelmia. Niiden ehkäisemiseksi
esitämme ponnen: Valtuusto kehottaa kaupunginhallitusta esittämään YTV:n uuden
joukkoliikenteen lippujärjestelmän lähtökohdaksi joukkoliikenteen lippujen
hintojen alentamisen ja vaihdottomien yhteyksien lisäämisen.

 

Työntekijöiden palkat
ylös

Kaupunginhallitus väittää, että Helsingin palkitsemisjärjestelmä
on kilpailukykyinen. Väitteen tueksi ei esitetä mitään faktoja, eikä niitä
olekaan. Kaupungin työntekijöiden palkat ovat jääneet jälkeen pääkaupunkiseudun
kustannustasosta. Useilla aloilla ne ovat jääneet jälkeen myös yksityisestä
sektorista ja jopa naapurikuntien palkoista.

SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä esittää hyväksyttäväksi
ponnen: Valtuusto edellyttää, että kaupungin henkilöstöstrategian toteutumisen
seurantaan liittyen valmistellaan ohjelma, jolla kaupungin työntekijöiden
palkkojen jälkeenjääneisyydet korjataan.

Kaupungin johto ajaa nyt alas työllistämistoimia
markkinatilanteeseen ja turhien rönsyjen karsimiseen vedoten. Käytännössä tämä
tarkoittaa esimerkiksi pohjoismaisessa vertailussa parhaat tulokset
saavuttaneen nuorille päihdekuntoutujien työllistämistoiminnan lopettamista.
Vaikka peräti 90 % nuorista päihdekuntoutujista on saanut räätälöityjen toimien
tuloksena normaalin työpaikan tai jatkanut ammatilliseen koulutukseen,
toiminnan rahoitus on lopetettu, koska se ei mukamas kuulu
nuorisoasiainkeskuksen tai muiden virastojen tehtäviin.

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »