Ryhmäpuhe Helsingin Energian kehitysohjelmasta

24.11.2010


Helsingin Energian kehitysohjelma on tämän valtuustokauden laajakantoisimpia ratkaisuja. Helsinki voisi ryhtyä edelläkävijäksi hiilineutraalin energian tuotannon ja säästämisen alalla. Nyt käsiteltävä ohjelma ei sitä tee.

Päästöjen vähentämistavoitteet vaatimattomat

Kehitysohjelman lähtökohta on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Se ei vastaan Helsingin allekirjoittamaa Euroopan kaupunginjohtajien yleiskokouksen sitoumusta vähentää päästöjä nopeammin. Esimerkiksi Tukholma aikoo olla lähes nollapäästöinen jo vuonna 2018. Kööpenhamina puolestaan aikoo vähentää päästöjä 20 prosenttia jo vuoteen 2015 mennessä ja olla hiilineutraali vuonna 2025.

Helsingissä energiakulutus syntyy lähinnä asumisesta ja liikenteestä. Molemmissa on merkittäviä mahdollisuuksia energian käytön tehostamiseen ja säästämiseen. Nyt valtuustolle esitetyn päätöksen valmistelu on kuitenkin tapahtunut niin yksipuolisesti Helsingin Energian liiketalouden näkökulmasta, että tästä puuttuvat konkreettiset energiansäästötoimet.

Helsingin energiatuotannon valikkoa on järkevä kehittää monipuolisesti ja laajemmin kuin vain nykyisen tuotantorakenteen puitteissa. Siihen on monia vaihtoehtoja: biomassat, kuten pelletit ja biohiili, biokaasu, tuulivoima, kierrätyspolttoaineet, maakaasun osuuden lisääminen ja aurinkoenergia. Niissä voidaan nojata suomalaiseen osaamiseen ja luoda työpaikkoja. Konkreettisissa toimissa näistä on sivuutettu biokaasu, maakaasun osuuden lisääminen ja tuulivoiman laajamittainen oma tuotanto. Sen sijaan ohjelmassa sitoudutaan ydinvoiman uusinvestointeihin ja uuden vesivoiman rakentamiseen. Siinä tuetaan virheellisesti myös päästökauppaa, jolla energiayhtiöt ovat voineet jatkaa saastuttamista ja kasvattaa voittojaan.

Hanasaaren alasajo ei järkevää

Tämän päätöksen valmistelu perustuu valtuuston vuoden 2008 alussa hyväksymiin energialinjauksiin. Esitin silloin Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloiden muuttamista monipolttoainevoimaloiksi, jotta kivihiilen käyttöä korvataan biomassalla. Hyvä, että tämä silloin hylätty esitys on nyt otettu ensimmäisten välittömien toimien listaan.

Jatkotoimien valmistelun lähtökohdaksi esitetyn kehitysohjelman mukaan Hanasaaren voimala puretaan ja korvataan Vuosaareen rakennettavalla uudella voimalalla. Tämä maksaisi kaupungille lähes miljardi euroa, kun otetaan lukuun uuden voimalan lisäksi siirtoverkko ja Hanasaaren alaskirjaus. Tämä ei ole tarpeen eikä järkevää.

Hallituksen ”musta verouudistus”

Helsinki on vähentänyt päästöjä käyttämällä maakaasua Vuosaaren voimalassa.  Maakaasun osuutta voitaisiin lisätä muissakin voimaloissa. Lisäksi maakaasureitin varrelle muualle maahan voitaisiin rakentaa biomassan kaasutuslaitoksia, mikä vähentäisi kuljetuksia.

Valtiovarainministeri Kataisen ”vihreäksi” kehuma energiaverojen muutos heikentää näitä mahdollisuuksia viisinkertaistamalla maakaasun verotuksen. Se voi johtaa yhteistuotannossa kivihiilen siirtymiseen ajojärjestyksessä maakaasun edelle. Tämä lisäisi hiilidioksidipäästöjä noin neljänneksen ja lähipäästöt jopa kaksinkertaisiksi.

Energiaverouudistuksella paikataan työnantajien kela-maksun poistamisesta aiheutunutta miljardin lovea valtion tuloihin. Käytännössä muutoksesta hyötyy eniten paljon energiaa käyttävä suurteollisuus. Laskut laitetaan ensisijassa kotitalouksien maksettavaksi.

Lisäksi hallitus on sulkenut energiaveron muutoksiin liittyvän syöttötariffijärjestelmän ulkopuolelle merituulivoiman. Sen seurauksena Helsingin Energian kehitysohjelmassa kaavailtu 600 gigawattitunnin merituulivoiman rakentaminen on typistymässä vain 50 gigawattitunnin maatuulivoimakapasiteetiksi. Ja samaan aikaan hallitus esittää pahiten saastuttavalle turpeelle lähes nollaveroa.

Niin kauan kuin tällaista energiaveroesitystä ei korjata, on turha puhua ”vihreästä”, saati ”oikeudenmukaisesta” uudistuksesta. Kysynkin, missä ovat täällä valtuustossa istuvien ministereiden Kiviniemi, Vapaavuori, Sinnemäki, Brax ja Thors ympäristöteot tässä asiassa?

Miksi investointeja ja rahoiteta pitkäaikaisin lainoin?

Helsingin Energian investoinneista on tehty valtuuston oikealla laidalla keppihevonen, jolla ajetaan energialaitoksen voittovaroista tehtyjen tuloutusten lopettamista ja sen myötä myös kaupungin muiden palvelujen leikkaamista. Tätä perustellaan harhaanjohtavasti laskelmilla, joissa HelEn rahoittaa investointinsa pääosin suoraan kassavirrasta. Jo ensi vuoden budjetissa lisätään tässä tarkoituksessa HelEnin kassavaroja lähes 150 miljoonalla eurolla. Samalla tällainen rahoitusmalli nostaa kohtuuttomasti kuluttajahintoja.

Liiketoiminnan tuotannolliset investoinnit rahoitetaan kuitenkin yleensä pääosin pitkäaikaisilla lainoilla. Esimerkiksi 25 – 30 vuoden kuoletuksilla HelEnin kehitysohjelman kustannukset olisivat vuositasolla vain hivenen nykyisiä HelEnin investointimenoja suuremmat. Lisäksi on vähintäänkin kyseenalaista, onko syytä edes ryhtyä ohjelman kalleimpiin hankkeisiin eli korvata Hanasaaren voimalaa uudella ja investoida hiilen talteenottoteknologiaan.  

Miksi vihreät ja VAS tukemassa ydinvoimaa?

Eduskunnassa vihreät, sosialidemokraatit ja vasemmistoliittolaiset ovat esittäneet ilmastolakia, joka velvoittaisi vähentämään päästöjä vuoteen 2020 mennessä lähes 40 prosenttia. Mihin nämä tavoitteet ovat unohtuneet nyt, kun pitäisi tehdä konkreettisia ilmastotekoja? Entä miksi eduskunnassa lisäydinvoimaa vastustaneet vihreiden, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajat ovat tässä päätösesityksessä (sivulla 32) sitoutumassa lisäydinvoiman rakentamiseen?

Vastaesitys ja ponnet

Suomen kommunistisen puolueen ja Helsinki-listojen ryhmä kannattaa kaupunginhallituksen esittämiä ensimmäisiä lähivuosien toimenpiteitä. Sen sijaan pidämme riittämättömänä ja osin virheellisenä Helsingin Energian kehitysohjelmaa, jonka kaupunginhallitus esittää hyväksyttäväksi lähtökohdaksi lämmön ja sähkön tuotannon kehittämiselle.

Esitän, että päätösehdotuksesta poistetaan sen ensimmäinen ja toinen kappale. (Siis sivun 4 kappaleet, joissa jatkovalmistelun pohjaksi määritellään riittämättömät ja osin virheelliset vuoden 2008 energialinjaus ja Helsingin Energian kehitysohjelma.)

Lisäksi esitän, että valtuusto hyväksyy seuraavat ponnet:
1. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo vuoden 2011 aikana valtuuston käsittelyyn Helsingin Energian kehitysohjelman päivitykseen liittyen myös esitykset energiatehokkuuden lisäämisestä ja energian säästöstä Helsingin Energian toiminnassa ja mm. asumisessa ja liikenteessä.
2. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää HelEnin kehitysohjelman päivittämisen yhteydessä tarkemmin eri raaka-ainevaihtoehtojen kustannukset ja investointien rahoittamisen pääosin pitkäaikaisilla lainoilla.
3. Valtuuston edellyttää, että kaupunginhallitus jatkaa vaikuttamista valtiovaltaan maakaasun verotuksen kohtuullistamiseksi, kivihiilen käyttöä korvaavien investointien tukemiseksi ja syöttötariffien ulottamiseksi koskemaan myös merituulivoimaa.
4. Valtuusto edellyttää, että Helsingin kaupunki ei osallistu ydinvoiman uusinvestointeihin.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »