Rahan päällä istujat leikkaamassa

Helsingin kaupungin tilinpäätös viime vuodelta on ennätyksellisen ylijäämäinen. Kaupunginhallituksessa istuvat eduskuntapuolueiden edustajat sopivat kuitenkin ensi vuoden budjetin valmistelulle raamin, joka heikentää useimpia palveluja.

Eilen julkistetun tilinpäätöksen tulos ilman liikelaitosten yhtiöittämiseen liittyviä satunnaisia eriä on 188,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Voittoa on kertynyt yli 40 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna ja paljon enemmän kuin budjetissa arvioitiin.

Kirjanpidollisesti tulos on vielä moninkerroin voitollisempi. Helsingin energialaitoksen ja sataman yhtiöittäminen paransi tulosta peräti 1 056 miljoonaa euroa. Tämä johtuu siitä, että liikelaitosten tasearvo kaupungin kirjanpidossa oli paljon niiden käypiä arvoja alhaisempi. Todellisuudessa tämä ero on vielä suurempi ja yhtiöt saivat esimerkiksi maaomaisuuden sen käypää hintaa halvemmalla.

Huomiota tilinpäätöksessä herättää sekin, että kaupungin tulos ilman liikelaitoksia oli 45,4 miljoonaa voitollinen ja yli 82 miljoonaa euroa edellistä vuotta parempi. Helsingin kaupunki on siis tehnyt kymmeniä miljoonia euroja voitto peruspalveluilla samaan aikaan kun kaupungin johtajat vaativat karsimaan palveluja ”rahapulaan” vedoten. Samaan aikaan tilinpäätös kertoo kaupungin rahavarojen kasvaneen viime vuonna jo miljardiin euroon.

Kaiken tämän jälkeen on mahdotonta ymmärtää, miksi kaupunginhallituksen poliittiset ryhmät sopivat ensi vuoden talousarviolle raamin, joka jatkaa peruspalvelujen alibudjetoimista. Kaupunginhallituksen yksimielisesti hyväksymän raamin mukaan palvelujen määrärahat kasvavat ensi vuonna vain noin 1,5 prosenttia verrattuna tämän vuoden budjettiin. Jo nyt tiedetään, että tämän vuoden budjetissa palvelujen määrärahat on alimitoitettu usealla kymmenellä miljoonalla eurolla. Lisäksi palvelujen tarpeet kasvavat kun asukasluku kasvaa ennusteiden mukaan lähes 10 000, lasten ja vanhusten määrä kasvaa, työttömyys pahenee ja kunnille on säädetty lisää velvoitteita. Kaupunginhallituksen päättämä budjettiraami edellyttää vieläpä ylijäämien kasvattamista, vaikka eletään keskellä lamaa. Ensi vuonna voittoa pitäisi tehdä 16 miljoonaa, seuraava 55 ja suunnitelmakauden kolmantena vuonna 82 miljoonaa euroa.

Kokoomukselle tällainen Roope Ankka -meininki sopii, onhan puolueen tavoitteena karsia julkisia palveluja ja laajentaa yksityisten yritysten mahdollisuuksia tehdä voittoa ihmisten peruspalveluilla. Mutta mitä ihmettä ovat kaupunginhallituksen raamisopimusten hyväksyessään ajatelleet SDP:n ja Vasemmistoliiton ryhmät? Miten on mahdollista, että demarit ja Vasemmistoliitto hyväksyvät helsinkiläisten peruspalvelujen heikentämisen samaan aikaan kun istuvat miljardin euron rahakasan päällä?

Kirjoita kommentti