Puheenvuoro kommunististen ja työväenpuolueiden kansainvälisessä tapaamisessa

9.12.2011

Kansainvälinen finanssikriisi, joka heiluttelee parhaillaan euroaluetta, kertoo radikaalien kapitalisminvastaisten muutosten tarpeesta. Samalla on kasvanut kuilu muutoksen tarpeiden ja muutoksen toteuttamisen voimien subjektiivisen tilan välillä.

Tämä näkyy erityisen selvästi meillä Suomessa. Sosialidemokraatit ja Vasemmistoliitto ovat Suomessa mukana konservatiivisen puolueen johtamassa hallituksessa toteuttamassa leikkauspolitiikkaa ja Euroopan unionin muovaamista autoritaariseksi liittovaltioksi. Parlamentaarisen vasemmiston sitoutuminen hallitusten ja EU:n uusliberalistiseen politiikkaan on voimistanut oikeistoa ja oikeistopopulismia. Samalla se on sitonut Suomen ammattiyhdistysliikkeen johtoa tukemaan hallituksen ja EU:n politiikkaa.

Kansalaisten keskuudessa tyytymättömyys nykyiseen politiikkaan on laajaa. Mutta Suomessa melko harvat luottavat nykyisin mahdollisuuksiin muuttaa politiikan suuntaa. Tämä on haaste meille kommunisteille avata taistelulle näköaloja kyseenalaistamalla vallalla olevat uusliberalistiset ja nationalistiset tulkinnat kapitalismin kriisistä, tuomalla keskusteluun marxilainen luokkanäkökulma.

Kreikan työläisten, ammattiyhdistysliikkeen, kommunistisen puolueen ja muiden vasemmistovoimien taistelu on tässäkin mielessä tärkeä, rohkaiseva esimerkki.

Pääomapiirit ja oikeisto käyttävät kriisiä hyväksi romuttaakseen työväenluokan ja kansanjoukkojen vuosikymmenten taisteluilla saavuttamia oikeuksia, kuten kollektiivista työehtosopimusturvaa, julkisia palveluja, eläkkeitä ja demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia.

EU:n kriisiohjelmilla ei yritetäkään helpottaa vaikeuksissa olevien ihmisten asemaa vaan siirtää entistä enemmän rahaa, omaisuuksia ja valtaa pienen rikkaan eliitin käsiin. Tämä on myös demokratian kriisi, kokonaisten kansakuntien kohtalot on alistettu finanssimarkkinoiden diktatuurille ja kovenevaa uusliberalismia ajetaan läpi yhä autoritaarisemmin keinoin.

Meille kommunisteille nykyinen tilanne on haaste järjestää taistelua työläisten ja muiden työtätekevien oikeuksien puolustamiseksi tässä ja nyt niitä vastaan kohdistuvilta yhä kovemmilta hyökkäyksiltä. Samalla haasteena on koota voimia vastahyökkäykseen ja nostaa kamppailujen kohteeksi myös kapitalistiset valta- ja omistussuhteet. Taistelu jokapäiväisistä eduista liittyy entistä välittömämmin kamppailuun finanssipääoman vallan murtamiseksi. On avattava näköaloja ulos kapitalismista, kohti nykyaikaista sosialismia. Tässä meillä on Euroopassa paljon opittavaa Latinalaisen Amerikan vasemmistovoimien kamppailuista.

Hyvät toverit
Kairon Tahrinin aukiolta, Espanjan toreilta ja Wall Streetin valtauksesta liikkeelle lähtenyt kansainvälinen toimintapäivä 15.lokakuuta innosti myös Suomessa mielenosoituksiin ja torien valtauksiin yli kymmenessä suurimmassa kaupungissa. Valtaus jatkuu edelleen muun muassa pääkaupungissa Helsingissä.

Nämä kamppailut ovat nostaneet laajemmin keskusteluun vaatimukset siitä, että pankkien tukemisen sijasta on tuettava ihmisten hyvinvointia ja että kriisistä päävastuussa olevat pankit on otettava yhteiskunnalliseen omistukseen ja alistettava demokraattiseen ohjaukseen.

Suomen taloudelle tärkeän Nokia-yhtiön päätyminen amerikkalaisten suursijoittajien ja Microsoftin pelinappulaksi kuvastaa sitä, miten tärkeää on kehittää kansantalouksia työtätekevien ihmisten tarpeista ja kokonaisuutena eikä pikavoittoja tavoittelevista finanssimarkkinoiden tarpeista.

Hyvät toverit
Finanssipääoma ja hallitukset pyrkivät selviytymään kapitalistisen talouden kriisistä siirtämällä sen laskut työtätekevien ja muiden maiden maksettavaksi. Tämä näkyy myös Euroopassa laajentuneena sosiaalisena polkumyyntinä, euroalueen eriytymisenä ja kansojen leimaamisena syypäiksi kriisiin. Siksi on tärkeä korostaa, että kriisissä ei ole kyse kansojen ja kansallisuuksien vaan luokkien välisestä taistelusta.

Historiasta ja leniniläisestä imperialismiteoriasta tiedämme, miten vaarallisella tavalla talouskriisit, militarismi ja sota liittyvät toisiinsa. Näin on myös nykyisin, vaikka globalisaatio sitookin talouksia, yrityksiä ja valtioita monin tavoin toisiinsa.

Yhdysvallan ja Nato pyrkivät asevoimallaan varmistamaan energiavarojen ja strategisesti tärkeiden alueiden hallinnan. Tästä kertovat Afganistanin, Irakin ja Libyan sodat, uusien ohjustukikohtien perustaminen ja hankkeet Naton laajentamiseksi. Asevarusteluun tuhlataan satoja miljardeja samaan aikaan kun nälän, köyhyyden, työttömyyden ja ilmastonmuutoksen kaltaisten maailmanlaajuisten ongelmien torjumiseen ei muka riitä rahaa.

Myös rauhantahtoista puolueettomuuspolitiikkaa perinteisesti harjoittanut Suomi on vedetty mukaan Naton toimintaan. Hallituksen yksimielisellä päätöksellä suomalaisjoukot jatkavat Afganistanin sodassa ja armeijaa varustelumenoja lisätään kansainvälisiä Nato-operaatioita varten. Tammikuussa pidettävissä presidentinvaaleissa on sosialidemokraattisen Tarja Halosen tilalle nousemassa oikeiston ehdokas. Hänen roolinsa korostuu, mikäli Suomi saa hallituksen tavoitteleman paikan Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa.

Hyvät toverit
Suurpääoman ja oikeiston hyökkäyksen torjumiseksi on välttämätöntä koota vahvempi vasemmistolainen, kapitalismin ja imperialismin vastainen vastavoima. Siinä on tärkeä merkitys tällaisilla tapaamisilla, ja haluan Suomen kommunistisen puolueen puolesta kiittää tämä Kommunististen ja työväenpuolueiden kansainvälisen tapaamisen järjestäjiä.

Tarvitsemme yhteisiä poliittisia aloitteita ja kampanjoita. Esimerkiksi sotaa, sosiaalista polkumyyntiä ja pankkien valtaa vastaan. Samoin solidaarisuustoimintaa Palestiinan, Kuuban ja muiden imperialismin aggressioiden kohteeksi joutuneiden kansojen puolesta. Haluamme myös voimistaa toimintaa rasismia, äärioikeistoa ja antikommunismia vastaan.

Työväen yhtenäisyys ei synny itsestään, kapitalismi tuottaa jatkuvasti eroja ja kilpailua. Kommunistien paikka on kaikkialla siellä, missä on tyytymättömyyttä, missä työväki on liikkeellä ja missä voidaan koota voimia suurpääomaa vastaan. Erityisen tärkeää on vahvistaa ammattiyhdistysliikkeessä taistelevaa luokkatietoista suuntausta, joka rakentaa yhteistoimintaa yli ammattiliittojen ja kansallisten rajojen, ja myös yhteistyötä kansalaisliikkeiden kanssa.

Poliittisten muutosnäköalojen avaaminen on tärkeää ammattiyhdistysliikkeen ja kansalaisliikkeiden taistelun voimistamiseksi. Siinä tarvitaan aloitteita vasemmiston voimien kokoamiseksi laajemmin yhteistyöhön uusliberalismia ja kapitalismia vastaan. Siksi pidämme SKP:ssä tärkeänä myös Euroopan vasemmiston ja Sao Paolon foorumin kaltaisia yhteistoiminnan verkostoja.

Hyvät toverit
Meillä on suuri vastuu siitä, johtavatko kapitalismin nykyiset kriisit entistä eriarvoisempaan, epädemokraattisempaan, tuhoisampaan ja vaarallisempaan kehitykseen. Vai avataanko demokraattinen ja vasemmistolainen tie ulos kriisistä. – Sosialismi on tulevaisuus!

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »