Puheenvuoro kestävän kehityksen toimintaohjelman seurantaraportista

28.3.2007

 


Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman seurantaraporttiin on listattu kunnioitettavat yli 100 sivua toimenpiteitä. Valitettavasti raportista puuttuu kuitenkin arvio toimenpiteiden vaikuttavuudesta — siitä, onko kestävä kehitys edistynyt vai ei?

Konkreettisia tuloksia puuttuu erityisesti niissä asioissa, joilla on suurin merkitys kestävän kehityksen kannalta eli kaupunkirakenteen, liikenteen, energian, jätteiden, sosiaalisen kestävyyden ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien kehityksessä.

Maankäytön ja kaupunkirakenteen ekotehokkuutta käsitellään raportissa irrallaan asuinympäristön viihtyvyydestä, terveellisyydestä ja viheralueista. Näin tarkasteltu ekotehokkuus johtaa yksipuoliseen kaupunkirakenteen tiivistämisen ja täydennysrakentamisen korostamiseen. Uusista asuinalueista lähes kolmasosa sijoittuu melualueille ja viherpinta-ala asukasta kohti on vähentynyt kymmenessä vuodessa yli kymmenen prosenttia.

Seurantaraportin mukaan henkilöautoliikenteen vähentämisen tavoite on jäänyt saavuttamatta. Liikenne on lisääntynyt kymmenessä vuodessa Kehä-ykkösellä lähes puolitoistakertaiseksi ja kaupungin rajalla neljänneksen. Hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuudet ylittävät vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla edelleen EU:n antamat raja-arvot.

Liikenteelle asetettujen ympäristötavoitteiden epäonnistumisen keskeiset syyt liittyvät rahaan. Joukkoliikenteen investoinnit ovat vähentyneet pääkaupunkiseudulla vuodesta 1999 alkaen. Vuonna 2005 joukkoliikenteeseen investoitiin 24 miljoonaa, kun autoilua edistäviin väylähankkeisiin käytettiin lähes kolme kertaa enemmän, 61 miljoonaa. Myös joukkoliikenteen tariffituki on jäänyt jälkeen tavoitteista.

Raportissa kiinnitetään aiheellisesti huomiota ilmastonmuutosta kiihdyttävien hiilidioksidipäästöjen korkeaan tasoon. Päästöjen suurin lähde on energiantuotanto. Helsingin Energia on kehittänyt ansiokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Sen sijaan uusiutuvan energian osuus kaupungin alueella tapahtuvassa energiantuotannossa on vain puoli prosenttia, kun se on muiden pohjoismaiden suurten kaupunkien tuotannossa 25 – 72 prosentin luokkaa.

Uusiutuvan energian käytön mahdollisuuksien lisäämisestä Helsingissä vuonna 2004 tehdyn selvityksen mukaan uusiutuvan energian tekninen käyttöpotentiaali on lähes 30-kertainen nykyiseen verrattuna. Miksi tässä asiassa ei ole edetty?

Helsingin Energian johdon asenteita kuvaa sen tähän raporttiin antama lausunto, jonka mukaan markkinakilpailun ja päästökaupan piiriin kuuluvalle keskitetylle energiantuotannolle ei pidä asettaa erillisiä paikallisia ympäristötavoitteita. SKP:n ja asukaslistan mielestä kaupungin vastuu omistajana on asettaa Helsingin Energialle selkeät tavoitteet uusiutuvan energian osuuden merkittävästä lisäämisestä. Myös pääkaupunkiseudun yhteiseen ilmastostrategiaan tulee ottaa mukaan tavoitteet uusiutuvalle energialle keskitetyssä energiantuotannossa, joka on nyt rajattu strategian valmistelun ulkopuolelle.

Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelma sisältää hyviä tavoitteita asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä. Tarvetta asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen korostavat esimerkiksi Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen ”suorastaan piinallisiksi” kuvaamat tiedot pääkaupunkiseudun kuntien johdon ja asukkaiden julkisia palveluja koskevien arvioiden ja odotusten erilaisuudesta. Kuntapuitelain edellyttämän palvelusuunnitelman valmistelussa onkin syytä ottaa asukkaat ja henkilöstö laajasti mukaan. Kestävän kehityksen tavoitteet pitäisi nostaa keskeiseksi myös pääkaupunkiseudun yhteisstrategioissa.

Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen asiakirjan hyväksyminen vuonna 1995 oli avaus kestävän kehityksen ohjelman laatimiseen yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Uusi askel eurooppalaisessa yhteistyössä on Aalborgin sitoumusasiakirja, joka hyväksyttiin Aalborg+10 konferenssissa kesällä 2004. Kuntaliitto on suositellut kunnille sen allekirjoittamista. Helsingin ympäristökeskus on arvioinut, että suurin osa Aalborgin sitoumuksista on jo otettu huomioon Helsingissä. Ne sitoumukset, joissa tarvitaan lisätoimia, ovat kuitenkin juuri niitä, joissa myös tämän seurantaraportin perusteella tarvitaan toimia.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää, että valtuusto kehottaa kaupunginhallitusta allekirjoittamaan Kuntaliiton suosituksen mukaisesti Aalborgin sitoumusasiakirjan Euroopan kaupunkien kestävästä kehityksestä. Lisäksi esitämme, että Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman seuraavan seurantaraportin valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin.

 

 

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »