Posti hankki vääränlaiset lajittelukoneet – mutta nostaa rajusti hintoja
Posti on hankkinut postikeskuksiin eri puolille maata uudet konelajittelulaitteet. Kymmenien miljoonien investoinnin piti helpottaa lehtien lajittelua, mutta on käynyt päinvastoin. Laitteet eivät sovellu sanomalehtipaperille painettujen lehtien käsittelyyn. Postissa kukaan ei tunnu näytä ottavan vastuuta kalliista virheinvestoinnista.
Samaan aikaan Posti on ilmoittanut muun muassa lehtien jakelun hintojen korotuksista. Ne koskevat kaikkia lehtiä, mutta kohdistuvat erityisen rajuna niihin, joita postin uudet laitteet eivät kykene käsittelemään. Postin ilmoitusten perusteella on vaikea tietää, mikä on jatkossa kunkin lehden jakelun hinta. Kyse voi olla jopa 15 – 20 % korotuksista jakeluhintoihin, jos lajittelua ei voida tehdä koneellisesti.
Posti ei neuvotellut lainkaan asiakkainaan olevien lehtien kanssa hintojen, lajittelujärjestelmän ja sopimusehtojen muutoksista. Se ilmoitti lokakuun lopussa siirtymisestä konelajitteluun 1.1.2020 alkaen kirjelmällä, jonka perusteella oli mahdotonta tietää, mitä muutos tarkkaan ottaen merkitsee. Vuoden vaihteessa voimaan astuvista uusista hinnoista tuli ilmoitus 29. marraskuuta.
Kuka vastaa Postissa?
Olen seurannut tätä menoa läheltä yhden viikkolehden osalta, ja kuullut useilta muilta lehdiltä samaa. Kun epäselvään ilmoitukseen konelajitteluun siirtymisestä on yritetty saada täsmennyksiä, ei Postista löydy henkilöä, joka vastaisi kysymyksiin. Samoin on käynyt, kun on yritetty saada selvää siitä, mitä lehden jakelu ensi vuonna maksaa. Yhteyden ottaminenkin postiin on tehty erittäin hankalaksi.
Uudessa konelajittelussa Posti edellyttää lehtiin uudenlaista 2D- tai neljäasentokoodia ja mahdollisesti muutoksia myös lehden mitoissa ja taitossa. Kun asiaa selviteltiin, osoittautui, että vaikka painotalo ja lehti hankkivat tällaisen koodin, ei konelajittelu onnistu, jos lehti painetaan sanomalehtipaperille.
Postilla on jo ennestään parinkymmenen vuoden ajalta huonot kokemukset sanomalehtien erilaisista koneellisista lajitteluista. Tätä tosiasiaa ei huomioitu eikä kerrottu, kun Posti hankki uusia laitteita ja ilmoitti asiakaslehdille muutoksista. Sen sijaan kerrottiin vain ikään kuin erikoistapauksia koskevana, että lehtien käsilajittelusta peritään lisämaksu.
Missä yhteiskuntavastuu?
Postin johto on korostanut yhtiön toimivan markkinoilla, jossa kilpailu on kovaa. Epäilen, tokko markkinoilta löytyy mitään muuta yhtiötä, joka ajattelee voivansa yksipuolisesti määrätä sopimukset, hinnat ja lehtien käsittelytekniikan muutokset, neuvottelematta ja aikataululla, jossa asiakkaat eivät ehdi varautua muutoksiin.
Posti kehuu yhtiön nettisivuilla tuottavansa kaikille asiakasryhmille luotettavat palvelut, toteuttavansa yhteiskuntavastuuta ja toimivansa läpinäkyvästi. Käytäntö on ihan muuta.
Postin asiakkaat eivät voi luottaa siihen, että posti jaetaan luvatussa aikataulussa, ja jakelupäiviä on harvennettu. Yhteiskuntavastuun sijasta toimintaa ohjaa yksipuolisesti liikevoittojen tavoittelu, joka vaikeuttaa lehtien taloutta ja lehdistön monipuolista kehitystä. Tiedottaminen on niin epäselvää, että Postin omatkaan edustajat eivät pysty selittämään muutosten konkreettista sisältöä.
Tässä on haastetta uudelle liikenne- ja viestintäministerille, Timo Harakalle ja uudelle omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraiselle. Työehtoshoppailun lisäksi on syytä estää Postin kohtuuttomat hinnankorotukset, ehkäistä yhtiön virheinvestointien laskujen siirtäminen lehtien (tilaajien) maksettavaksi ja laajentaa Postin yleispalveluvelvoite koskemaan myös lehtien jakelua.
(Artikkelin kuva konelajittelulaitteiden valmistajan sivuilta https://www.solystic.com)