Porvarihallitus haaste vasemmistolle yhteistyöhön
Puheenvuoroja
Porvarihallituksen ohjelma ja ensimmäiset askeleet eivät anna toivoa paremmasta työttömille, pienituloisille ja julkisten palvelujen tarvitsijoille.
Hallitusohjelman otsikko ”vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi” on yhtä harhaanjohtava kuin kokoomuksen vaalien edellä antamat lupaukset 500 euron palkankorotuksista naisvaltaisille matalapalkka-aloille. Oikeampi otsikko olisi työllisyyspolitiikan alasajon, rikkaiden tukemisen, yksityistämisen ja Nato-hankkeiden hallitus.
Porvarihallitus on haaste vasemmiston, ay-liikkeen ja kansalaisliikkeiden voimien kokoamiseksi oikeistolaista politiikkaa ja Nato-hankkeita vastaan.
Työttömien sijasta tuetaan yrityksiä
Hallituksen päätös lakkauttaa työministeriö ja siirtää sen tehtävät pääosin kauppa- ja teollisuusministeriön yhteyteen on viimeinen naula aktiivisen työllisyyspolitiikan arkkuun.
Työttömien tukemisen ja työllistämisen sijasta hallitus tukee yrityksiä. Häpeällisen pientä työttömien peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea ei aiota korottaa lainkaan.
Yksityistämistä ollaan laajentamassa valtionyhtiöiden lisäksi kuntien palveluissa, VR:n lähiliikenteessä ja korkeakouluissa, joita ollaan valmiita siirtämään yksityisten säätiöiden ja elinkeinoelämän edustajien hallintaan.
Kilpailuttamista ja yksityistämistä
Hallituksen sopimat menokehyksen merkitsevät käytännössä valtion ja kuntien osuuden supistamista kansantaloudessa. Kunnille luvattu 250 miljoonaa ei riitä edes niiden nykyisen rahoitusvajeen korjaamiseen, puhumattakaan palvelujen kehittämisestä.
Ohjelmaan on kirjattu nekin kuntien palvelujen kilpailuttamisen ja yksityistämisen tavoitteet, joita oikeisto ei saanut kuntapuitelakiin. Kuntien tiukka menokuri puolestaan varmistetaan siirtämällä sisäministeriön kuntaosasto valtiovarainministeriöön.
Vasemmisto ja kunta-alan ammattijärjestöt voivat tässä tilanteessa puolustaa kuntien palveluja ja henkilöstöä vain hylkäämällä kuntapuitelain toteuttamisesta eduskunnassa ja eduskuntapuolueiden edustajien kesken myös Helsingissä vallinneen konsensuksen.
Lupaus ”tasa-arvo-tuposta” syöty
Tulopolitiikassa hallitusohjelma korostaa ”hintakilpailukykyä” eli yritysten voittojen kasvattamista matalatasoisilla palkkaratkaisuilla. Tällä linjauksella ja kuntien tiukalla menoraamilla kokoomus söi vaalilupauksensa ”tasa-arvo-tuposta”.
Palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen suhteessa pääomatuloihin ja matalien palkkojen tasokorotuksen aikaansaaminen edellyttävät ammattiliittorajat ylittävää solidaarisuutta. Keskitetystä tuposta on turha odottaa ratkaisua palkkojen jälkeenjääneisyyteen.
Rikkaille annetaan, köyhiltä otetaan
Hallitus lupaa rikkaille lisää verohelpotuksia, mutta työttömille ja toimeentulotuen saajille vain vyön kiristystä. Opintorahan korotus kertoo kuitenkin siitä, että joukkotoiminnalla voidaan saada tulosta — vaikka se voikin viedä vähän aikaa.
Eläkkeisiin ja pieneen osaan lapsilisistä tulevat kympin tai kahden korotukset hallitus ottaa toisella kädellä pois toimeentulotuen leikkurilla ja palvelumaksuilla, joihin aiotaan luoda korotusautomaatti.
Kokoomuksen linja näkyy selvästi myös sosiaaliturvan uudistamisen tavoitteissa, joista tärkeimmäksi on nostettu ”työhön kannustaminen”.
SKP esitti jo viime syksynä konkreettisen perusturvaohjelman, jolla taattaisiin vähintään 800 euroa kuukaudessa verottomana ja ”yhdeltä luukulta” työttömille, opiskelijoille, eläkeläisille ja muille, jotka eivät muuten voi saada toimeentuloaan. Tällainen uudistus voidaan rahoittaa nostamalla yritys- ja pääomatulojen verotus teollisuusmaiden keskitasolle ja palauttamalla pörssiosakkeiden kaupalle varainsiirtovero.
Vihreät myivät periaatteensa
Hallituksen ohjelma on haaste myös ympäristöliikkeille ja punavihreään yhteistyöhön
Vihreät myivät kahdesta ministeripaikasta lähes kaikki periaatteensa. Hallitusohjelmaan on kirjattu ydinvoima, turpeen käyttö, vesivoiman lisävaljastaminen jne. Sen sijaan ilmastopäästöjä koskevat tavoitteet on jätetty auki. Sama koskee uusitutuvaa energiaa ja Itämeren suojelua.
Hallitusohjelmassa sovittu linja sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelulle korostaa perustulon sijasta kokoomuslaisia sosiaaliturvan ”kannustavuuden” tavoitteita.
EU:n perustuslain hallitus aikoo runnoa uudelleen läpi ja ilman kansanäänestystä.
Nato-hankkeet torjuttava
Rauhanpolitiikan perinteiden hylkäämistä kuvaa se, että hallitusohjelmasta ei löydy edes huolen ilmausta sodan uhkista. Aseidenriisunnan sijasta ohjelma korostaa aseteollisuuden ja aseviennin edistämistä.
Sotilaallisen liittoutumattomuuden jättäminen pois hallitusohjelmasta, aikeet osallistua Naton taistelujoukkoihin ja lupaus selvittää myös Nato-jäsenyyttä seuraavassa turvallisuuspoliittisessa selonteossa ovat hälytys, jonka pitäisi herättää kaikki liittoutumattomuuden kannattajat.