Pormestaripeli – ja mitä sillä peitellään
Helsingin kuntavaaleista on tehty pormestarikisa, jonka varjoon ovat usein jääneet ne asiat, joista vaaleissa on kyse. Korostetaan henkilövaalia ikään kuin ratkaisevaa ei olisikaan 85-jäsenisen kaupunginvaltuuston kokoonpano ja voimasuhteet.
Politiikan henkilöiminen sopii median nykyiseen valtavirtaan. Ja aivan erityisesti se sopii puolueille, jotka yrittävät välttää vastuutaan päiväkotipaikkojen vajauksesta, homekouluista, monien vanhusten jättämisestä heitteille, muuta maata rajummin kasvaneesta pitkäaikaistyöttömyydestä, asumisen tolkuttoman kalliista hinnasta ja kirjastojen määrärahojen leikkaamisesta.
SKP:n Helsingin piirin pormestariehdokas on kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen. Hän vastusti syksyllä valtuustossa pormestarimallia ja kampanjoi sen korvaamiseksi asukasdemokratialla.
– Helsinki ei ole mikään kuningaskunta eikä pormestarin läänitys. Päätösvallan pitää kuulua asukkaille ja valtuustolle.
Pormestarivallan sijaan tarvitaan osallistuvaa lähidemokratiaa, jonka mahdollisuuksista on hyviä kokemuksia esimerkiksi asukkaiden osallistumisesta Maunulaan rakennetun kulttuuritalon suunnitteluun ja hallintoon, korostaa Hakanen.
Ökypalkkainen sisäpiiri
Pormestarimalli keskittää valtaa Helsingissä entistä pienempään piiriin. Pormestarista ja neljästä apulaispormestarista tulee ökypalkkaa nauttiva kaupunginhallituksen sisäpiiri. Pormestarin palkka ja kokouspalkkiot ovat kuukaudessa noin 16 500 euroa ja apulaispormestareilla noin 12 500 euroa. Samalla kun pormestarien ja muutamien johtavien virkamiesten valtaa lisätään, ajetaan alas lautakuntajärjestelmää. Helsingissä on nykyisin 28 valtuuston valitsemaa lautakuntaa ja johtokuntaa. Kesäkuun alusta lautakuntia on enää neljä!
Demokratiaa kaventavan uuden johtamisjärjestelmän hyväksyivät syksyllä kaupunginvaltuustossa kaikkien eduskuntapuolueiden ryhmät.
– Haluan tuoda pormestarikeskusteluun ja vaaleihin vaihtoehdon asukkaat sivuuttaville kabinettisopimuksille, joilla eduskuntapuolueiden edustajat ovat leikanneet palveluja ja laiminlyöneet työllistämistä samaan aikaan kun kaupunki tekee satoja miljoonia voittoa.
– Helsingissä pitää myös päästä eroon Hyvä veli ja sisko –verkostoista, joilla esimerkiksi viheralueita tuhoava yleiskaava jyrättiin läpi asukkaiden mielipiteistä piittaamatta, esittää Yrjö Hakanen.
(Eespäin-lehti 2/2017)