Valtuuston kokouksen pääasiana oli viime vuoden tilinpäätöksen ja tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen käsittely. Molempiin liittyi isoja kysymyksiä, joissa olisi voitu toimia toisin – mutta kukaan valtuutetuista ei tehnyt mitään muutosesityksiä. Samalla kävi taas selväksi, että Helsingillä on pormestari, joka ei johda tai kun johtaa, johtaa usein harhaan.

Pormestari antoi väärän todistuksen

Tilinpäätöstä esitellessään pormestari Juhana Vartiainen torjui puheet ylimääräisistä rahoista ja julisti, että ”Helsinki ei makuuta rahaa missään”. Tässä on johti valtuustoa harhaan.

Tilinpäätöksen mukaan kaupungin ylijäämä (349 miljoonaa) ja kaupunkikonsernin ylijäämä (430 miljoonaa) olivat viime vuonna selvästi isommat kuin edellisenä vuonna. Ylijäämä oli yli 320 miljoonaa kuin budjetissa arvioitiin.

Myös rahavarat kasvoivat. Kaupungilla oli tilikauden päättyessä rahavaroja 1,4 miljardia, mikä on 250 miljoonaa enemmän kuin tilikauden alkaessa, ja kaupunkikonsernilla yhteensä oli rahavaroja 1,8 miljardia, missä kasvua edelliseen vuoteen 230 miljoonaa.

Vasemmistoliitto arvosteli suurten ylijäämien keräämistä, mutta ei uskaltanut esittää tuloksen käyttämisestä päätettäessä yhtään lisää rahaa palveluihin tai henkilöstön palkkoihin.

Kukaan ei kanna vastuuta palkkasotkusta

Tarkastuslautakunnan arviokertomuksessa kritisoitiin voimakkaasti henkilöstö- ja palkkahallintojärjestelmän käyttöönoton epäonnistumista, jonka keskeisiä syitä olivat johtamisen puute ja riittämätön panostus muutoksen toteuttamiseen. Pormestari kiitteli henkilöstön sitoutumista näissäkin oloissa työtehtäviensä hoitamiseen – mutta ei itse ottanut vieläkään vastuuta katastrofista.

Tarkastuslautakunnan moitteet kohdistuivat asioihin, joista on puhuttu jo pitkään: mielenterveyspalvelut eivät ole kunnossa, henkilöstön ”veto- ja pitovoiman” puute, perhekeskukset eivät palvele neuvolatyötä, omaishoitajien vapaiden pitämisen ongelmat, joukkoliikenteen & kävelyn & pyöräilyn osuuden lisäämisen tavoitteet eivät ole toteutuneet, rakentaminen uhanlaisille luontoalueille ja palkanmaksun Sarastia-sotku. Lisäksi lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että valtuuston asettamista sitovista tavoitteista on toteutunut entistä pienempi osa, vain 42 % ja että valtuusto ei ole asettanut tytäryhtiöille mitään toimin nallisia tavoitteita.

Vastuu tällaista ongelmien jatkumisesta ja jopa pahenemisesta on valtuutetuilla, kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenillä. Ne ovat poliittisten valintojen ja poliittisen johtamisen laiminlyöntien seurauksia. Samalla ongelmat kertovat asukkaiden ja työntekijöiden sivuuttamisesta päätöksenteossa.

Historiapolitiikkaa ilman historiantuntemusta

Kokoomuksen Otto Meren aloitteesta valtuuston enemmistö päätti, että Lenin-puiston nimenmuutosta ryhdytään valmistelemaan osana kaavaprosessia. Päätös syntyi vastoin kaupungin nimistötoimikunnan muutosta vastustavaa lausuntoa, jonka mukaan nimistön muuttaminen ei ole hyvä tapa käsitellä ajankohtaisia maailmantapahtumia.

Mia Haglund (vas) esitti aloitevastauksen palauttamista niin, että se muutetaan nimistötoimikunnan vastauksen mukaiseksi. Palautusesitys torjuttiin äänin 57 – 20. Aloitteen ja sen kannattajien perusteluissa Lenin asetettiin virheellisesti vastuuseen myös Stalinin ajan vainoista ja Ukrainan sodasta (samalla sivuuttaen sen, että Lenin tuki aikoinaan Ukrainan kansallista itsemääräämisoikeutta).

Nimenmuutosta vastustivat Vasemmistoliiton valtuutetut, kolme sosialidemokraattia (Arajärvi, Ahmed, Tuomioja), neljä vihreää (Alanko-Kahiluoto, Nuorteva, Pasanen ja Rantanen) ja kaksi perussuomalaisista (Houtsonen, Leppäkoski). Tyhjää äänesti neljä valtuutettua (keskustan Kolbe, vihreistä Huff ja Lindgren sekä SDP:stä Hjelt).