Pirkkolan hallikiista ratkaistavissa nopeasti

25.6.2020

 

Monitoimihallin paikasta Pirkkolan liikuntapuistossa syntynyt kiista voidaan ratkaista nopealla aikataululla. Uuden paikan sopimisessa ei tarvitse odottaa sitä, että alueelle tehdään ja saadaan voimaan uusi asemakaava.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella poikkeamispäätöksellä kaupunki voi varata halliyrittäjän kanssa sovittavan uuden tontin niin, että se ilmoittaa samalla käynnistävänsä hallin paikan siirtämistä vastaavan asemakaavan muutoksen.

 

Poikkeamispäätös ja asemakaavan muutos

Poikkeamispäätökselle on hyvät perusteet, jotka täyttävät laissa määritellyt ehdot. Siirtämällä hallin tontti pois Keskuspuiston kapeimmasta kohdasta toteutetaan yleiskaavan ja asemakaavan tavoitteita vahvistaa viheryhteyksiä ja turvaisi yhtä Helsingin tärkeimmistä ns. vihersormista. Se edistäisi vanhan metsän ja EU:n luontodirektiivin nojalla erityistä suojelua vaativien kasvien säilymistä alueella. Lisäksi se jättäisi tilaa ulkoliikunnalle.

Poikkeamispäätöksen voi tehdä kaupungin maankäytön päällikkö tai rakennusvalvonnan päällikkö. Tässä tapauksessa poikkeamispäätökseen kirjattaisiin, että valmistellaan asemakaavan muutos, jolla nykyiseen kaavaan merkitty tontti poistetaan ja merkitään toiseen paikkaan hallin tarvitsema tontti. Näin rakennusala alueella säilyy ennallaan. Tällaisen poikkeamispäätöksen lisäksi tarvitaan vain kaupunkiympäristölautakunnan lupajaoston päätös siirtää rakennuslupa uuteen paikkaan. Myös valtion avustus ja kaupungin laina halliyhtiölle liikuntapaikkarakentamiseen säilyvät.

 

Muita paikkoja ja poikkeamispäätöksiä

Monitoimihallille löytyy alueelta useita vaihtoehtoisia paikkoja. Keskuspuistoryhmä esitti jo 2018 useita vaihtoehtoja.

Tänä kevänä kymmenen asiantuntijan ryhmä esitti Arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Sirenin alun perin esittämää paikkaa Pirkkolan uimahallin pohjoispuolella. Uutena ehdotuksena on esille tullut myös Pirkkolantien pysäköintialueen pohjoispuolen rinne, jäähallien ja maauimala Plotin alapuolella. Pirkkolan liikuntapuiston alueella on lisäksi kolme pääosin puolityhjänä olevaa pysäköintialuetta, joista jollekin voisi rakentaa hallin ja sijoittaa tarvittaessa autopaikkoja sen alle.

Helsingissä on poikkeamispäätöksellä hyväksytty monia rakennushankkeita, jotka poikkeavat merkittävästi asemakaavasta. Pirkkolan monitoimihallin rakennuslupakin perustuu poikkeamispäätökseen, jolla asemakaavassa yksikerroksiseksi merkitty rakennus on muutettu 2,5-kerroksiseksi ja sen rakennusalaa on laajennettu. Poikkeamispäätöksellä rakennetaan parhaillaan Pirkkolan vanhojen jäähallien tilalle uudet, joiden kerrosluku on nostettu asemakaavaan merkittyä suuremmaksi. Munkkiniemen urheilu- ja virkistysalueelle rakennetaan koulu ja päiväkoti poikkeamisluvalla. Samoin Puistolan Suuntimopuistoon. Pakilaan tehdään kahden koulun, päiväkodin ja Namika Areenan isoa kokonaisuutta ilman asemakaavan muutosta.

Monta muutakin esimerkkiä löytyy ratkaisuista, joissa on esimerkiksi asian kiireellisyyden takia tehty poikkeamispäätös. Näin on tehty myös eräissä sellaisissa tapauksissa, joissa laissa määritellyt edellytykset eivät täyty yhtä selvästi kuin Pirkkolassa.

 

Puheet miljoonien tappioista vailla pohjaa

Pirkkolan monitoimihallihankkeen vetäjä Kirsi Eräkangas ei ole sulkenut pois mahdollisuutta siirtää halli toiseen kohtaan alueella. Hän on kuitenkin vaatinut kaupunkia osallistumaan 3 miljoonan euron tappioiden kattamiseen. Kun hallin rakentaminen ei ole vielä edes alkanut, summa herättää ihmetystä. Olisi hyvä kuulla halliyhtiön konkreettinen erittely, mistä se muodostuu?

Monitoimihallin kustannusarvio on 13,2 miljoonaa euroa. Suunnittelun osuus, joka kattaa arkkitehtien lisäksi muutkin eri alojen suunnittelutyöt, on rakennushankkeissa yleensä 15 % luokkaa, vaativammissa kohteissa noin 20 %. Jos hallin paikka vaihtuu, voidaan suurin osa tähänastisesta suunnittelusta siirtää kutakuinkin sellaisenaan uuteen paikkaan. Esimerkiksi hallien mitat, materiaalit, varusteet ym pysyvät ennallaan. Toisaalta paikan vaihtamisella halliyhtiö säästyisi nykyisen tontin edellyttämältä laajalta kallion louhintatyöltä.

Halliyhtiön menetyksiä on tietysti vaikea arvioida näkemättä tarkkoja suunnitelmia, kustannuslaskelmia ja sopimuksia. Kyselin kuitenkin muutamalta rakentamisen asiantuntijalta, voiko yhtiölle todella tulla tässä vaiheessa 3 miljoonan tappiot, jos rakentaminen siirtyy toiseen paikkaan. Vastaus oli hyvin selvä: miljoonien tappiota siitä ei voi aiheutua.

Suunnitelmien osittaisen muuttamisen aiheuttama lisäkustannus voisi Pirkkolan monitoimihallin osalta olla ehkä 5 % luokkaa kokonaisbudjetista. Toisaalta siirto paikkaan, jossa ei tarvitse tehdä laajaa kallioiden louhintaa, voi säästää jopa lähes yhtä paljon (tietysti uudesta paikasta riippuen).

Mikäli uusi paikka sovitaan nopeasti, ei rakentamisen aikataulu välttämättä veny paljon, koska vältetään louhintaurakka ja hanke vapautuu hallinto-oikeuden toimenpidekiellosta. Jos töitä joudutaan tekemään enemmän talvella, kustannukset riippuvat eniten siitä, käytetäänkö elementtirakentamista vai tehdäänkö paikallavaluja. Aliurakoitsijoilleen yhtiö tuskin joutuu maksamaan ylimääräistä, jos aikataulu venyy oikeuden tai kaupungin päätösten seurauksena.

Jotain menetyksiä voi tietysti tulla siitä, jos hallin valmistumisen siirtymisen takia vuokratuloja ei kerry heti niin paljon kuin on oletettu. Toisaalta niitä voi tulla enemmän, jos oikeusprosessi venyy.

Kaiken kaikkiaan halliyhtiön taloudelliset menetykset jäävät varsin pieniksi ja riippuvat siitä, miten pitkään halliyhtiö viivyttää sopimista uudesta paikasta. Jos halliyhtiö ei piittaa asukkaiden mielipiteistä ja luontoarvoista, aiheutuu siitä mainehaitta, jolla yhtiö itse heikentää taloudellisia näkymiään. Sopiminen uudesta paikasta olisi sillekin nopein ja edullisin tapa edetä.

*****

Halliyhtiön olisi tietysti pitänyt perehtyä alueen arvoihin ja kaavoituksen vaiheisiin ennen kuin lähti suunnittelemaan hallia Keskuspuiston kapeimpaan kohtaan. Esimerkiksi Keskuspuistoryhmä ehdotti heti hallihankkeen tullessa esille hallin sijoittamista toiseen paikkaan ja myös esimerkkejä paremmista paikoista.

Ymmärrän toisaalta myös Kirsi Eräkankaan ihmettelyn siitä, että kaupunkiympäristötoimiala ei tuonut paikkaan liittyviä ongelmia esille jo alun perin eikä ole vieläkään tehnyt halliyhtiölle ehdotusta uudesta paikasta. Minäkin kysyn, näinkö hoidetaan asioita ”maailman toimivimmassa kaupungissa”?

© 2020 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »