Pirkkolan halli: Kahdet eri säännöt kaavoituksessa?

21.6.2020

 

Onko Helsingin kaavoituksessa eri säännöt yhtiöille ja asukkaille? Ainakin Pirkkolan monitoimihallin osalta kaupunkiympäristötoimialalla näyttää olevan kaksoisstandardit, joilla samankaltaisiin tilanteisiin sovelletaan eri sääntöjä.

Pirkkolan liikuntahalli Oy sai rakennusvalvontapäällikön 26.2.2019 tekemän poikkeamispäätöksen nojalla rakennusluvan kaupunkiympäristölautakunnan lupajaostolta 3.5.2019. Poikkeamispäätöksellä hallin kerrosluku nostettiin asemakaavan sallimasta yhdestä kahteen ja kerrosalaneliöiden määrää lisättiin. Lisäksi edellytettiin pysäköintialueen rakentamista, sekin kaavassa viheralueeksi merkittyyn metsään.

Naapurien tiedottaminen katsottiin poikkeamispäätöksessä ”tarpeettomaksi”, koska kaupunki hallinnoi rakennuspaikan lisäksi kaikki välittömästi tontin ympärillä olevat maat. Keskuspuiston käyttäjiä ei päätöksessä edes mainita.

Nyt kun keskuspuistoryhmä ja kymmenen eri alojen asiantuntijaa esittävät hallin sijoittamista Pirkkolan liikuntapuiston alueella toiseen paikkaan, se ei virkamiesten mukaan käykään poikkeamispäätöksellä. Kaupunkiympäristötoimialan mukaan muutos edellyttää asemakaavan muuttamista, koska kyse on Keskuspuiston alueesta ja isosta rakennuksesta.

Siis ensin poikkeamispäätöksellä hyväksytään asemakaavan määräyksistä poikkeaminen Keskuspuistossa ja rakennuksen koon suurentaminen – mutta saman rakennuksen sijoittaminen alueella toiseen kohtaan ei käy. Tulkinta on vähintäänkin kyseenalainen.

 

Poikkeamispäätös nopea mahdollisuus

Maankäyttö- ja rakennuslain (171 § ja 174 §) mukaan kaupunki voi erityisistä syistä osoittaa hallille asemakaavasta poikkeava paikan edellyttäen, että se ei haittaa kaavan toteuttamista eikä suojelutavoitteiden toteuttamista.

Pirkkolan hallin tapauksessa uudeksi paikaksi on vaihtoehtoja, jotka vastaavat alueen alkuperäistä suunnitelmaa, toteuttavat hyvin yleiskaavaa ja asemakaavan tavoitteita, suojelevat vanhaa metsää, säilyttävät tärkeät ulkoilureitit, ovat hallin käyttäjien helpommin tavoitettavissa ja sijaitsevat myös palo- ja pelastustoimen kannalta paremmin. Kolme näistä vaihtoehtoisista paikoista on sellaisia, joissa kaupunki hallinnoi myös ympäröiviä maita.

Maankäyttö- ja rakennuslain johtava asiantuntijan, professori Olavi Syrjäsen, arkkitehtuurin emeritusprofessori Osmo Lapon ja useiden muiden asiantuntijoiden mukaan poikkeamispäätökselle laissa määritellyt edellytykset täyttyvät hyvin.

 

Miksi vaihtoehtoja ei selvitetty jo aluksi?

Kun espoolainen miljonääri ja Koripalloliiton hallituksen jäsen Kirsi Eräkangas ei saanut hallihankettaan läpi Espoossa, hän kääntyi Helsingin virkamiesten puoleen. Joku onneton osoitti Eräkankaalle paikan Keskuspuiston kapeimpaan kohtaan, uimahallin länsipuolelle.

Tuossa vaiheessa esitetty laatikkomainen halli olisi voitu sijoittaa liikuntapuiston alueella helpommin muualle, tasaiselle maalle. Keskuspuistoryhmä esittikin tällaisia vaihtoehtoja keväällä 2018, heti kun hallihanke tuli tietoon. Olin itsekin silloin yhteydessä suoraan useisiin kaupungin päättäjiin.

Miksi kaupunkiympäristötoimialalla kukaan ei silloin pannut tikkua ristiin vaihtoehtoisten paikkojen selvittämiseksi? Keskuspuistoryhmän aktiivisuuden tuloksena kaupunginhallitus sentään äänesti tontin varaamisesta. Kokoomuksen, SDP:n, Perussuomalaisten ja RKP:n edustajat torjuivat vaihtoehtojen selvittämisen, jota kannattivat vain vihreät ja VAS (äänestys 9–6).

Alueen asemakaava tehtiin ennen uutta yleiskaavaa ja tilanteessa, jossa kukaan ei puhunut kaupunkibulevardeista eikä tiedetty kaavoittajan aikeista kaventaa Keskuspuistoa muun muassa Pirkkolan metsän länsipuolelta. Sen jälkeen on tullut uutta tietoa alueen linnuista ja EU:n direktiivin nojalla erityistä suojelua vaativista kasveista. Kapea alue on jo nyt kovalla kulutuksella, jota Helsingin asukasmäärän kasvu vain lisää.

 

Missä urheilun ympäristövastuu?

Sen jälkeen, kun adressiin ”Pelastakaa Pirkkolan metsä” kertyi runsaassa viikossa yli 9 000 allekirjoitusta, hallin paikan siirtämistä vaadittiin mielenosoituksilla, asiantuntijat tekivät poikkeamisehdotuksen ja hallinto-oikeus määräsi hallihankkeelle väliaikaisen toimenpidekiellon, ilmoitti apulaispormestari Anni Sinnemäki lopulta kaupungin olevan valmis neuvottelemaan halliyhtiön kanssa hallin uudesta paikasta. Hän toisteli kuitenkin virkamiesten kantaa, että se edellyttää asemakaavan muuttamista. Halliyhtiön vetäjä torjui tämän, koska uuden asemakaavan ja rakennusluvan saaminen voisi kestää ”vuosia”.

Helsingin Sanomat säesti halliyhtiötä jutulla, jonka haastateltaviin sopii luonnehdinta ”kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”. Halliyhtiölle töitä tekevä arkkitehti Jukka Siren, kaupungin liikuntapalvelujen rakentamisen projektipäällikkö Hannu Airola ja entinen liikuntaviraston suunnittelupäällikkö Antti Salaterä todistavat Hesarissa, että hallin paikan muuttaminen edellyttää asemakaavan muuttamista ja kokonaan uutta suunnitelmaa.

Toki rakennuspiirustuksia pitää muuttaa, jos halli sijoitetaan toiseen kohtaan. Mutta varsinaisten hallitilojen osalta ei muutoksia juuri tarvita. Puheet ”parin-kolmen miljoonan euron” lisämenoista 13 miljoonan hankkeeseen ovat vailla perusteita. Rakentamalla paikkaan, jossa ei tarvitse ensin poistaa laajasti kalliota, yhtiö säästäisi rakennuskustannuksissa.

Voi tietysti kysyä, onko tarvetta tehdä alun perin alueelle suunniteltua paljon isompi halli, kun ihan lähelle, kävelyetäisyydelle on tulossa kaksikin uutta liikuntahallia – ja muualle Helsinkiin vielä lisää. Miksi ylipäätään pitäisi rakentaa sisäliikuntahalli ulkoliikunta- ja virkistysalueelle Keskuspuistoon eikä sen ulkopuolelle? Tai mitoittaa hallin pysäköintipaikkojen tarve sen mukaan, että sinne tullaan paljolti henkilöautoilla, vaikka viereen rakennetaan Raide-Jokeria?

Joka tapauksessa koko liikuntatoiminnan kannalta on vahingollista runnoa Pirkkolaan väkisin monitoimihalli viheralueen, ulkoliikunnan ja luonnonsuojelun kustannuksella. Ihmettelen, jos tämä on se viesti, jota hallin käyttäjäksi esitetyt Pohjois-Haagan yhteiskoulu ja eräät urheiluseurat haluavat levittää.

 

Laki on sama, tulkinnat vaihtelevat

Kaupunkiympäristötoimialalla on tehty muitakin poikkeamispäätöksiä, jotka osoittavat, että kaavoitusasioissa laki näyttää virkamiehille olevan niin kuin se kussakin tapauksessa luetaan.

Ilman asemakaavan muutosta toteutetaan parhaillaan Pakilan allianssin nimellä kulkevaa ala- ja yläaseteen koulujen, kahden päiväkodin ja nuorisotilan hanketta, johon liittyy Helsingin NMKY:n Namika Areena -hallin rakentaminen. Laissa määriteltyjen poikkeamisluvan edellytysten kannalta se on selvästi Pirkkolaa haastavampi paikka, koska halli tulee asuinalueelle, monien naapuriksi, Kehätien ja Pakilantien kulmaan.

Eikä tämä ole ainoa hanke, joka toteutetaan Helsingissä muun muassa kiireeseen vedoten poikkeamispäätöksellä, ilman asemakaavan muutosta. Pirkkolassakin monitoimihallin lisäksi on tehty poikkeamispäätös monitoimihallin lisäksi vanhan jäähallin korvaamisesta asemakaavaan merkittyä suurempana.

 

Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin!

Korona-ajan kokemukset lähimetsien ja muiden viheralueiden merkityksestä ovat asettaneet entistä laajemmin kyseenalaiseksi Helsingin kaavoitusta ja rakentamista viime vuosina hallinneen ”lisää kaupunkia kaupunkiin” -linjan. Kun kaavoittaja ja valtuusto eivät ole asukkaiden kannanottoja viheralueiden puolesta kuunnelleet, on Keskuspuistoa, Vartiosaarta ja monia muita viheralueita jouduttu puolustamaan valituksilla hallinto-oikeuteen.

Eikö ole jo korkea aika lopettaa Keskuspuiston nakertaminen ja tehdä selvä linjaus Keskuspuiston säilyttämiseksi Helsingin vihreänä keitaana? Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen niin, että se sisältää muun muassa Keskuspuiston koko nykyisessä laajuudessaan, tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden.

 

(Lisätty 23.6. klo 7.50 maininta Pirkkolan jäähallista.)

© 2020 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »