Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus haudattiin eduskunnassa 17. päivä toukokuuta. Eduskunta hyväksyi äänin 188 – 8 hallituksen ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan yksimieliset esitykset liittymisestä sotilasliitto Natoon.

Kansanedustaja Markus Mustajärven (vas) tappiolle jääneen vastaesityksen mukaan ”Suomi ei hae sotilasliitto Naton jäsenyyttä vaan pysyy myös jatkossa sotilaallisesti liittoutumattomana. Vain sotilasliittojen ulkopuolella Suomella on mahdollisuus pysyä suursodan syttyessä sotatoimien ulkopuolella”.

Suomen jäsenhakemus Natoon valmisteltiin ja päätettiin kovalla kiireellä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Vaikka hallitus totesi eduskunnalle esittämässään selonteossa, että Suomeen ei kohdistu sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa, perusteltiin kiirettä Venäjän uhkalla.

 

Liittoutumattomuuden jatkoa ei edes selvitetty

Alun perin tasavallan presidentti ja pääministeri lupasivat, että eduskunnalle valmistellaan ajankohtaisselonteko, jossa arvioidaan monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja. Selonteko tehtiin kuitenkin vain yhden vaihtoehdon, Natoon liittymisen, perustelemiseksi. Sotilaallisen liittoutumattomuuden mahdollisuutta ja etuja ei käsitelty hallituksen yksimielisesti hyväksymässä selonteossa lainkaan.

Eduskunta ei ehtinyt edes ottaa kantaa tähän ajankohtaisselontekoon valmisteltuun mietintöön, kun hallitus toi jo käsittelyyn toisen selonteon, jossa esitettiin päätettäväksi jäsenhakemus Natoon. Tätä toista selontekoa ei viety normaaliin tapaan valiokuntien käsittelyyn, jossa olisi kuultu asiantuntijoita.

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, käytiin laajaa kansalaiskeskustelua ja järjestettiin kansanäänestys. Nyt edes eduskunnalle ei annettu todellista mahdollisuutta arvioida erilaisia vaihtoehtoja. Sen roolina oli vain siunata jossain pienemmässä piirissä tehty ratkaisu.

 

Nato-lobbaus ja Venäjä

Kokoomuksen Ben Zyskowiczin mukaan juuri ”vasemmistohallitus” oli oikea viemään Suomi Natoon, koska muulla hallituspohjalla eduskunnasta ei olisi löytynyt näin laajaa yhteisymmärrystä Nato-jäsenyydestä.

Puolueista SDP:n ja Vasemmistoliiton piti nöyrtyä jopa siihen, että ratkaisut tehtiin tosiasiassa ennen kuin niiden päättävät elimet ehtivät muuttaa periaatelinjauksiaan sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Vastaan äänesti vain 6 Vasemmistoliiton edustajaa 16:sta eikä yhtään SDP:n edustajaa.

Pääministeri Sanna Marin kertoi Helsingin Sanomien laajassa haastattelussa (14.5.) päätyneensä Nato-jäsenyyden kannalle jo pidemmän aikaa sitten, viimeistään vuonna 2020. Siis jo paljon ennen kuin oli mitään tietoa nyt perusteluna esitettyä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Nato-jäsenyyttä on puolueista ajanut erityisesti kokoomus, Natoa lobbaamaan perustettiin 1999 Atlantti-seura ja suurin osa mediasta on Naton kannalla.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siihen liittynyt pelottelu mahdollisesta hyökkäyksestä myös Suomeen loivat tilanteen, jossa myös kansalaismielipide kääntyi laajasti Naton kannalle.

 

Missä reunaehdot?

Vaihtoehdottomuuden ja kiireen ohella kummallista on, että hallitus ja eduskunta päättivät, että Suomi ei aseta jäsenyydelle mitään reunaehtoja. Tässä suhteessa Suomen linja poikkeaa kaikista muista pohjoismaista. Ruotsi ilmoitti samaan aikaan, ettei se ota alueelleen ydinaseita eikä Naton pysyviä joukkoja ja tukikohtia. Samankaltaisia ehtoja ovat asettaneet myös Norja, Tanska ja Islanti.

Markus Mustajärvi esitti puolustusvaliokunnan lausuntoon jättämässään eriävässä mielipiteessä: Suomi ilmoittaa, että 1) se ei salli missään olosuhteissa ydinaseiden sijoittamista Suomeen eikä alueensa käyttämistä niiden kuljettamiseen, 2) suomalaisia lentäjiä ei kouluteta kuljettamaan tai käyttämään ydinaseita, 3) Suomen alueelle ei sijoiteta pysyvästi minkään maan asevoimia eikä Naton tukikohtia, 4) Suomi ei salli eikä anna minkään muun valtion tai sen asevoimien käyttää maamme aluetta tai ilmatilaa vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan ja 5) Suomen jäsenyydestä sotilasliitto Natossa on järjestettävä kansanäänestys.

Kun presidentti ja pääministeri selittävät, että Suomen turvallisuuden vahvistaminen ei ole keneltäkään muulta pois eikä ketään vastaan, miksi hallituksen ja eduskunnan päätökseen ei voitu kirjata mitään tällaisia reunaehtoja? Näyttää siltä, että turvallisuuspolitiikassa liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa on Suomen poliittiselle johdolle tärkeämpää kuin pohjoismainen yhteistyö.

Jos kaikki Nato-maat ratifioivat Suomen (ja Ruotsin) liittymissopimuksen, se tulee vielä eduskunnan ratifioitavaksi. Meille sotilaallisen liittoutumattomuuden kannattajille tämä on haaste jatkaa laajalla pohjalla toimintaa Natoa vastaan ja sen puolesta, että hallitus ja eduskunta sitoutuvat rauhanpolitiikan, aseidenriisunnan ja yhteisen turvallisuuden tavoitteisiin myös Naton jäsenenä.

Yhteistyöhön perustuvan yhteisen kansainvälisen turvallisuuden rakentaminen ei ole juuri nyt helppoa, mutta sitäkin välttämättömämpää sotien lopettamiseksi, ilmastonmuutoksen kaltaisten globaalien uhkien torjumiseksi ja ihmisten arjen turvallisuuden lisäämiseksi. Eurooppa ja maailma eivät tarvitse lisää sotavoimaa vaan lisää rauhan rakentajia.

 

(Artikkeli 17.5.2022 Tiedonantaja-lehdelle 5/2022. Kuva: Eduskunta)