Palmuöljydieselin käyttöä ei pidä jatkaa

Maailmanpankki ilmoitti 9.syyskuuta, että pankki pysäyttää kaikki investointinsa palmuöljyyn. Syynä ovat palmuöljytuotantoon liittyvät ekologiset ja sosiaaliset ongelmat. Tämä on uusi tieto, jota kaupunginhallituksella ei ollut käsitellessään suhtautumista palmuöljyn käyttöön pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä. Maailmanpankin päätöksen jälkeen olisi todella erikoista, jos Helsinki ei tekisi mitään johtopäätöksiä.

Tässä valtuustoaloitteessa ei ole kyse vain Neste Oilin kokeilusta. Kyse on myös siitä, mihin palmuöljyn käytön valtava laajentaminen johtaa ja mikä on kaupungin globaali vastuu.

Palmuöljyn takia on raivattu miljoonia hehtaareja sademetsiä. YK:n mukaan jo viidennes ilmastopäästöistä aiheutuu metsäkadoista. Palmuöljyplantaasien laajentaminen lisää hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin mitä sen käyttöön siirtymisellä liikenteessä korvataan.

Neste Oil tähtää maailman suurimmaksi palmuöljyn käyttäjäksi ja sen alihankkijat laajentavat toimintaansa mm. Indonesiassa. Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan Neste Oil hoitaa raaka-ainehankintansa vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Maailmanpankin päätöksen jälkeen on entistä enemmän syytä kysyä, mihin tällainen luottamus voi perustua?

HKL:n johtokunnan lausunnossa todetaan, että kasvihuonekaasukriteerit palmuöljydieselille ovat vielä kesken. Siinä viitataan VTT:n, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen toukokuussa ilmestyneeseen raporttiin, jonka mukaan öljyn alkuperän varmistaminen on vaikeaa. Sertifiointijärjestelmä ei estä sitä, että kysynnän kasvu johtaa myös vähemmän vastuullisen tuotannon lisääntymiseen.

Helsingillä on vaihtoehtoja biopolttoaineeksi. Ämmässuon kaatopaikalta olisi saatavissa biokaasua HKL:n mukaan 500 bussin vuotuiseen tarpeeseen ja Gasumin mukaan jopa 800 bussille. Viikin jätevedenpuhdistamon potentiaali vastaa noin 150 bussin polttoaineen tarvetta. Biokaasua on saatavissa myös eräiltä muilta kaatopaikoilta sekä lähiseutujen maatalous- ja elintarviketuotannon piiristä.

Pelkästään Ämmässuolta saatavissa oleva biokaasu kattaisi 8 prosenttia koko Suomen tavoitteesta liikenteen uusiutuvan polttoaineen käytössä. Kaiken lisäksi se olisi päästöjen vähentämisen kannalta vielä parempi vaihtoehto kuin palmuöljydiesel.

Varkaudessa kokeillaan biodieselin valmistamista hakkuujätteestä. Metsäteollisuuden edustajien mukaan tuotannossa voidaan siirtyä kaupalliseen vaiheeseen ehkä jo viidessä vuodessa. Tällä olisi tietysti merkitystä myös Suomen metsäteollisuuden rakennemuutoksen kannalta.

HKL-liikennelaitoksen johtokunta esittää lausunnossaan, että biokaasun käytön edistämiseksi joukkoliikenteessä tulee toimia aktiivisesti. Ympäristölautakunnan mielestä biokaasun käyttöä tulee edistää voimakkaasti ja biodieselin käyttöä on syytä jatkaa lähivuosina vain, mikäli saadaan palmuöljyä kestävämpiä raaka-aineita dieselin tuotantoon. Valitettavasti kaupunginhallituksen vastauksessa on sivuutettu nämä lautakuntien kannanotot.

On selvää, että uusia kestävämpiä polttoaineratkaisuja ei toteuteta hetkessä. Minusta ei ole kuitenkaan vastuullista jäädä vain odottelemaan kokeilun päättymistä ensi vuoden lopussa. Kuten HKL:n johtokunta ja ympäristölautakunta korostavat, tarvitaan aktiivisia toimia. Kaupunginvaltuuston osalta vaikuttamisen aika on nyt. Ensi vuoden alusta päätösvalta tässäkin asiassa siirtyy pois valtuustolta, Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymälle.

Ehdotan, että valtuusto palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että palmuöljyn käytöstä luovutaan käynnissä olevan kokeilun päättyessä ja että selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön kotimaisista biomassoista ja biojätteistä valmistettua biokaasua tai biodieseliä.