Palmiaa ei tarvitse eikä ole syytä pilkkoa ja yhtiöittää

Palmian yhtiöittäminen nousi ensikerran esille kesällä 2007, kun kaupunginjohtaja esitti kaupunginhallitukselle pitkän listan toimintojen liikelaitostamisesta, yhtiöittämisestä ja myymisestä. Tätä ennen Elinkeinoelämän valtuuskunta oli alkanut äänekkäästi vaatia kuntia vähentämään palvelujen tuottamista itse ja hyödyntämään yksityisiä palvelumarkkinoita. Palmian yhtiöittäminen ei tuolloin edennyt, koska sille ei nähty perusteita.

Mikä on muuttunut, miksi Palmia pitäisi nyt yhtiöittää?

Aluksi kokoomus ja jotkut vihreät väittivät, että kuntalain kilpailuneutraliteettisäädös pakottaa yhtiöittämään. Tänään on varmaan jo kaikille meistä – ehkä Lasse Männistöä lukuun ottamatta – selvää, että näin ei ole. Palmian liikevaihdosta 3 % on puhtaasti ulkoista myyntiä markkinoille. Näin vähäinen osuus ei välttämättä vaadi yhtiöittämistä. Toisaalta Palmia voi vetäytyä tästä pienestä osasta catering-toimintaa. Palauttamalla vaikka vain osa kilpailutetusta ruokahuollosta omaksi toiminnaksi, sitä mukaan kun kilpailutussopimuksia päättyy, voidaan ohjata Palmialle lisää töitä enemmän kuin se markkinoilta vetäytyessään menettää, yhtään työpaikkaa ei tällöin menetetä.

Toisena perusteluna oli säästäminen henkilöstökustannuksista.  Esityksen liitteenä olevan selvityksen mukaan siirtyminen kunta-alan työehtosopimuksesta palvelualan sopimukseen alentaa palkkoja ja sivukuluja 10 – 16 %. Kun naisvaltaisen alan matalien palkkojen polkeminen sai helsinkiläisten yleisen tuomion, luovuttiin tästä perustelusta. Vaikka kaupunginhallitus ilmoittaa nyt Helsingin ”tahtotilana” työehtojen säilymisen nykytasolla, ei ole mitään takeita, että tämä tahto toteutuu pidemmän päälle ainakaan yksityisissä yrityksissä.

Yhtiöittämistä ja kilpailuttamisen laajentamista on perusteltu myös sillä, että osa Palmian palveluista ei ole kaupungin ”ydintoimintaa”, jolloin niissä ratkaisee vain ”kustannustehokkuus”. Mitä muuta tämä on kuin perinteistä oikeistolaista luokka-ajattelua, jossa lääkäri ja rehtori ovat ydintoimintaa, mutta siivoojat, keittiöväki ja kiinteistöhuolto vain kustannuserä? Ja mistä kustannuksia aiotaan karsia – teettämällä enemmän töitä vähemmällä väellä ja heikentämällä laatua, esimerkiksi ruoka-annosten raaka-aineita, kuten Vantaan yhtiöittämässä toiminnassa?

Palmia on kannattava liikelaitos. Jos lähes puolet siitä jaetaan useaksi yhtiöksi ja samalla laajennetaan jäljelle jäävien kaupungin ruokapalvelujen kilpailuttamista , tuskin se ainakaan lisää tehokkuutta. Yhtiöittäminen ja kilpailuttaminen hajottavat Palmian lisäksi yhteisöjä kouluissa, sairaaloissa ja muissa palveluissa. Kuka laskee, mikä hinta tästä yhteisöllisyyden, yhteistyön ja välittämisen heikentymisestä aiheutuu?

Entä mikä hintalappu pitäisi antaa avoimuudelle, demokratialle ja mahdollisuudelle ohjata tuotot veroparatiisien sijasta kaupungin omien palvelujen kehittämiseen?

(Ainoat, jotka varmasti hyötyvät Palmian yhtiöittämisestä ja ruokahuollon laajenevasta kilpailuttamisesta, ovat suuret yksityiset yritykset, jotka haluavat laajentaa markkinoitaan, saada osan Palmian kautta kulkevista noin 166 miljoonasta ja hankkia kilpailutusten kautta itselleen osaamista, jota Palmian henkilöstöllä on.)

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä vastustaa Palmian yhtiöittämistä ja kilpailuttamisen laajentamista. Haluamme päinvastoin panostaa Palmian kehittämiseen.

(Valtuusto torjui äänin 43 – 41, tyhjää 1 asian palauttamisen uuteen valmisteluun ja hyväksyi sitten yhtiöittämis- ja kilpailuttamisesityksen äänin 43 – 39, tyhjää 2. Yhtiöittämisen ja kilpailuttamisen puolesta äänestivät kokoomus, RKP ja enemmistö vihreistä. Tyhjää-äänet tulivat perussuomalaisista.)