Pakilan nutan sulkemisen kestämättömät perustelut

29.5.2015

Esitys Pakilan nuorisotalon sulkemista on surullinen tarina siitä, miten vähän nuorten ja lapsiperheiden mielipiteet ja tarpeet painavat, kun viraston johto haluaa karsia menoja. Samalla se on hätkähdyttävä esimerkki siitä, miten harhaanjohtavilla ja kestämättömillä perusteilla nuorisotoimessa tehdään ratkaisuja.

Nuorisotoimen johtajan ja osastopäällikön esittämät perustelut Pakilan nuorisotalolle osoittautuivat yksi toisensa jälkeen virheellisiksi. Perättömiä ja jopa perättömäksi tiedettyjä väitteitä esitettiin lautakunnan lisäksi medialle.

Vääriä väitteitä toisensa perään

Ensin sanottiin, että talo on niin huonossa kunnossa, ettei toimintaa voida jatkaa ilman kalliiksi tulevaa korjausta. Näin väitettiin, vaikka nuorisotoimen itsekin teettämät selvitykset osoittivat talon olevan hyvässä kunnossa. Ongelmia oli vain nuorisotoimen talon kellariin tekemässä saunatilassa, josta nuorisoasiainkeskuksen mukaan ei tarvittu, mutta omistaja ryhtyi niiden pikaiseen korjaamiseen (omaan laskuunsa, kuten se on maksanut jo aiemmin laajan peruskorjauksenkin).

Seuraavaksi väitettiin valtuuston strategiaohjelman edellyttävän, että nuorisotilat eivät saa lisääntyä ja siksi on suljettava muita tiloja, kun Maunulaan ja Viikkiin rakennetaan uudet nuorisotalot. Tämä oli kaksinkertaisesti harhaanjohtavaa: Ensinnäkin nuorisolautakunnan esityksen liitteestä ilmeni, että nuorisotoimi vähentää suunnittelukaudella tiloja 10 %. Pakilan osuus tästä on vain 0,7 %. Toiseksi strategiaohjelman (sinänsä kyseenalainen) tavoite tilojen neliömäärän pitämisestä ennallaan on määritelty koko kaupungin tasolla eikä edellytä nuorisotilojen vähentämistä.

Kun talon kuntoa ja tilamääriä koskevat perustelut osoittautuivat vääriksi, alkoi nuorisotoimen johto selittää, että Pakilan nuorisotalolle löytyy korvaavia tiloja. Esittämällä luvut, joista puuttui kokonaan Paloheinän alue, se yritti antaa kuvan, että Pakilan nuorisotalolta – jonka alueella on noin 1 800 nuorisotaloikäistä ja määrä kasvaa lähivuosina – voidaan siirtyä Maunulan nuorisotalolle, vaikka Maunulan tilat on mitoitettu sen alueen noin 600 nuoren määrän mukaan. Lisäksi tiloja väitettiin löytyvän Pakilan yläasteen koululta, vaikka hyvin tiedettiin koulun olevan menossa peruskorjaukseen ja etteivät edes kaikki alueen lapset mahdu kouluun sen pihalle rakennetusta lisäparakista huolimatta. Jos koululta joskus 2018-2019 valmistuvan remontin jälkeen löytyy nuorisotalolle tiloja, tilakeskus perii niistä monin verroin kovempaa vuokraa kuin nykyisestä nuorisotalosta maksetaan.

Pakilan nuorisotalolla tapahtuva laaja lasten ja varhaisnuorten toiminta jätettiin nuorisotoimen esityksissä huomiota. Nuorisotalon 600 – 850 kävijän lisäksi talolla on kuukaudessa noin 1 100 – 1 400 muuta käyntikertaa. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton muskareissa on ollut noin 250 lasta ja 180 aikuista, yhteensä yli 8 400 muskarikäyntiä vuodessa. Nuorisotalon sulkemisesityksestä puuttui kokonaan talon muut käyttäjät huomioon ottava kokonaistaloudellinen arvio. Näin sivuutettiin esimerkiksi se, että Länsi-Pakilasta puuttuu leikkipuisto ja muut tilat pienten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnalle.

Nuorisotalo toimii vanhalla työväentalolla, joka on tarjonnut ainutlaatuiset puitteet läheisen koulun, leirikoulujen ja erilaisten nuorisojärjestöjen viikonloppu- ja kesätapahtumille, bandi-illoille ja discoille (mm. iso sali, näyttämö, äänentoistolaitteet, mahdollisuus tehdä itse ruokaa, piha ja grillikatos, yöpymismahdollisuus, sauna ja suihkut).

Lopulta nuorisotoimen johto yritti selittää, että nuorisotalon sulkeminen ei tarkoita nuorisotyön heikentämistä tai lopettamista alueella vaan ”uutta toimintamallia”.  Tosiasiassa talousarvioesitys tarkoittaa kuitenkin työntekijöiden vähentämistä alueella kolmesta noin yhteen ja koko kaupungissa vielä isompaa nuorisotyön palkkausten vähentämistä. Samalla kun nuorisotoimen johto ajaa alas kaupungin omaa nuorisotyötä, se aikoo hankkia lisää ostopalveluja suunnilleen samalla summalla, joka säästyy vuokrakuluista kun Pakilan nuorisotalo suljetaan. Ostopalvelut eivät nuorisotaloa kuitenkaan voi korvata, etenkään kun alueella ei ole millään muulla yhteisöllä vapaita tiloja nuorille. 

Nuorisolakia rikottiin

Nuorisolain mukaan nuorten tulee voida osallistua nuorisotyötä koskevien asioiden käsittelyyn ja nuoria on kuultava heitä koskevissa ratkaisuissa. Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa ei tästä nuorisolain velvoitteesta välitetty. Esitystä valmisteltaessa ei kuultu nuoria eikä myöskään nuorisotyöntekijöitä. Myös Helsingin kaupungin virallinen nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruuti sekä Ruudin ydinryhmän ja nuorisojärjestöjen kannanotot sivuutettiin tylysti. Nuorisotoimen johdolle nuorten osallistuminen sopii ilmeisesti vain silloin, kun se ei häiritse virkamiesjohdon linjauksia?

Yhtä vähän on nuorisotoimen johdossa muistettu YK:n sopimukseen perustuva velvoite lapsivaikutusten arvioimiseen, vaikka sitä on nimenomaisesti korostettu Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa 2012-2015.

Nuorisolautakunnan ja SDP:n rooli

Nuorisolautakunnasta tuli tässä prosessissa aika avuton kuva. Helsingin kaupungilla on rahaa enemmän kuin koskaan. Viime vuoden tilinpäätös osoittaa 188,5 miljoonan euron ylijäämää ja erilaiset rahavarat ylittivät jo miljardin euron rajan. Mutta nuorisolautakunta alistui toteuttamaan leikkauspolitiikkaa kiristyvissä budjettiraameissa. Näin siitä huolimatta, että nuorisotoimen laskennalliset säästöt siirtyvät osittain muiden virastojen maksettavaksi. Puhumattakaan siitä, että yhdenkin nuoren syrjäytyminen nuorisotyön alasajon seurauksena, maksaa paljon enemmän.

Erityisesti ihmetyttää sosialidemokraattien rooli. Jos 9-jäsenisen lautakunnan sosialidemokraattinen puheenjohtaja ja toinen demarijäsen olisivat halunneet puolustaa Pakilan nuorisotaloa, lopettamispäätöstä ei olisi syntynyt. Vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja punavihreiden edustajat olivat lautakunnassa lopettamispäätöstä vastaan. Myös nuorisotoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja, johon asiassa vedottiin, on sosialidemokraatti.

Asia ei ole vielä loppuun käsitelty

Ainoa positiivinen asia tässä prosessissa on ollut se yhteistyö, jota Pakilan nuorisotalon puolesta on syntynyt.

Aika harvassa taitavat olla tapaukset, joissa lautakuntaan ovat vedonneet yhdessä nuorten Ruudin ydinryhmä, alueen kaikki kolme kaupunginosayhdistystä, koulun vanhempainyhdistys ja oppilaskunta, Mannerheimin Lastensuojeluliiton osasto, Helsingin poliittiset nuorisojärjestöt (kokoomusnuoria lukuun ottamatta), kaikki alueen valtuutetut kokoomuksesta kommunisteihin, useat muut nuorisotyötä tekevät järjestöt, seurakuntaneuvoston ja Leijonien johtohenkilöt sekä yli 1 300 Pakilan nuorisotalon puolesta kerätyn adressin allekirjoittajaa.

Toivottavasti tämä yhteistyö jatkuu ja vaikuttaa, kun nuorisotalon kohtalosta tehdään syksyllä lopulliset ratkaisut. Nuorisolautakunnan esitys talousarvioksi menee seuraavaksi kaupunginjohtajalle ja lokakuun alussa kaupunginhallitus käsittelee budjettiesityksen. Lopullisesti asia päätetään valtuustossa marraskuussa.

Nuorisotyössä on paljon haasteita, mutta mistään kotoisin ei ole sellainen ”uusi toimintamalli”, joka sivuuttaa nuoret ja heidän mielipiteensä, vähentää nuorisotyöntekijöitä, sulkee laajan alueen ainoan nuorille avoimen tilan, vie tilat pienten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnalta sekä perustuu tarkoituksellisesti levitettyihin harhaanjohtaviin tietoihin.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »