Pajusen budjettiesitys jatkoa leikkauslistoille

3.10.2010

Pajusen budjettiesitys on jatkoa leikkauslistoille

 

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen jatkaa
leikkauslistojen ajamista. Pajunen esittää ensi vuoden budjettiin yli 20
miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna käytetään, vaikka palvelujen tarpeet,
asukkaiden määrä ja kustannukset kasvavat.

Leikkaukset kohdistuvat budjettiesityksessä erityisesti
vanhustenpalveluihin, lasten päivähoitoon, lastensuojeluun ja kouluihin.
Lisäksi kaikkien palvelujen määrärahat aiotaan jäädyttää seuraavaksi kolmeksi
vuodeksi.

Taloustaantuma on vähentänyt joitain Helsingin tuloja, mutta
mitään taloudellista pakkoa palvelujen leikkaamiseen ei ole. Verotulot kasvavat
ennusteen mukaan ensi vuonna yli 120 miljoonaa, vaikka veroprosenttia ei
nostettaisi. Kaupungin pankkitileillä on edellisten vuosien ylijäämiä noin 880
miljoonaa (Talouden seurantaraportti 2/2010). Helsingin Energia tekee
voittoa tänä vuonna noin 200 miljoonaa ja Satama 10 miljoonaa. Kaupunki ottaa
velkaa, mutta investoinnit maksavat ajan myötä itsensä takaisin ja kaupungilla
on lainasaatavia enemmän kuin velkoja.

Lähipalvelut taas uhattuna

Helsinkiläisten protestit pysäyttivät Pajusen viime vuoden
lopulla esittämän yli 80 lähipalvelun leikkauslistan. Nyt Pajunen ajaa samaa
ilman konkreettisia listoja. Budjettiesityksen mukaan ”kouluverkkoa
sopeutetaan”, ”terveysasemaverkon selvittämistä jatketaan”, ”tilankäyttöä tehostetaan”.

Vaikka hoitopaikkaa tarvitsevien vanhusten määrä kasvaa,
esittää Pajunen laitoshoidon rajun vähentämisen jatkamista. Pitkäaikaishoidon
vuorokausista aiotaan leikata lähes 20 % ja laitoshoidosta 15 %. Kotihoidon,
omaishoidon ja palveluasumisen resurssit jäädytetään.

Terveyspalvelujen saatavuuden parantamisen sijasta Pajunen
esittää terveysasemien lääkärikäyntien ja terveydenhoitajan vastaanottokäyntien
vähentämistä. Uuden vammaispalvelulain toteuttamiseen ei esitetä
lisäresursseja.

Sadat lapset jonottavat päivähoitoon, mutta kaupungin
päivähoitopaikkojen määrää ei aiota lisätä. Peruskoulun tuntikehyksiä
supistetaan eli ryhmäkoot kasvavat. Opetusvirastolta vaaditaan kustannusten
karsimista 10 miljoonalla.

Joukkoliikenteen edistämisen sijasta Pajusen esitys uhkaa
johtaa lippujen hintojen nostamiseen samaan aikaan kun vuoroja vähennetään.

Työntekijöitä vähennetään

Suomen suurimpana työnantajana Helsingin pitäisi kantaa
vastuuta työllisyydestä. Työntekijöiden määrää kuitenkin vähennetty tänä vuonna
jo 1 600:lla. Pajunen jatkaa tätä linjaa esittämällä palkkamenojen
jäädyttämistä ainakin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.

Palvelujen tuottavuuden edistämisessä ”keskeisimmät keinot”
ovat ”budjetin raami ja rakenteelliset ratkaisut”. Työntekijöiden osaamisesta
ja jaksamisesta ei tässä yhteydessä puhuta mitään. Samoin sivuutetaan
palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus.

Työllisyyden hoitamiseen esitetään suunnilleen saman verran
kuin tänä vuonna, mutta kokonaisuutena ottaen eri virastojen
työllisyystoiminnan rahat supistuvat 6,5 miljoonalla. Alibudjetointi näkyy myös
siinä, että toimeentulotukeen esitetään vähemmän kuin tänä vuonna käytetään. 

Menokuri ei koske kaikkia

Kunnallisten palvelujen karsiminen palvelee
porvarihallituksen ja Helsingin seudun kauppakamarin tavoitteita
laajentaa yksityisten palvelumarkkinoiden osuutta. Tämä käy selvästi ilmi myös
budjettiesityksestä. Pajunen esittää esimerkiksi kaupungin päivähoidon
”kysynnän kasvun hillitsemistä” ja ”rakennemuutosta yksityisen päivähoidon
lisäämiseksi”.

Tiukka menojen karsimisen linja ei koske kuitenkaan kaikkia.
Kaupunginjohtajan toimialan menot kasvavat ensi vuonna 19 %, rakennustoimen 4,9
% ja kiinteistötoimen 4,1%. Pajunen esittää myös palvelujen ostamiseen
markkinoilta 7,2 % lisäystä.


Kohti tasaveroa?

Pajunen esittää kunnallisveron korottamista yhdellä
prosentilla. Lisäksi monet kunnalliset maksut ja vuokrat nousevat. Tämä linja
vastaa porvarihallituksen ajamaa ns. tasaveroa.

Tulojen mukaan kiristyvällä progressiivisella valtion tuloverolla
kerätään Suomessa enää alle 10 % kaikista valtion ja kuntien veroista. Sen
sijaan lisätään pienituloisiin suhteellisesti raskaimmin kohdistuvia veroja,
kuten kunnallisvero.
 

Ihmiset vai bisnes?

Pajunen ja kokoomus ovat jo pidempään yrittäneet lietsoa
kriisimielialaa kunnallisten palvelujen leikkaamiseksi ja muuttamiseksi yhä
laajemmin yksityisten firmojen bisnekseksi. Kaupunginvaltuustossa on kuitenkin
vihreillä ja vasemmistolla enemmistö. Se voi asettaa ihmiset ennen bisnestä. Tähän
tähtää SKP:n ja Helsinki-listojen esittämä vaihtoehtobudjetti.

Kumpi suunta valitaan, riippuu siitä, miten laajasti ja
kuuluvasti helsinkiläiset ottavat asiaan kantaa.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »