Pajusen budjettiesitys ei kelpaa

Pajusen budjettiesitys ei kelpaa – palveluihin löytyy lisää rahaa HelEnin voitoista

Helsinkiläisten lapsiperheiden, vanhusten, sairaiden ja vammaisten palvelut heikkenevät ja lähipalvelujen tiloja karsitaan, jos kaupunginjohtaja Jussi Pajusen julkistama ensi vuoden budjettiesitys hyväksytään.  SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä ei hyväksy peruspalvelujen heikentämistä ja esittää niihin ohjattavaksi lisää rahaa Helsingin Energian ja Sataman liikevoitoista.

Erityisesti peruspalveluissa määrärahojen lisäys jää selvästi alle kustannustason nousun. Sivistystoimeen esitetään vain 0,5 % lisää tämän vuoden toteutumaennusteeseen verrattuna. Sosiaali- ja terveyspalveluissa luku on 1,6 %. Samaan aikaan hintatason arvioidaan nousevan yli kaksi prosenttia, asukasmäärän kasvaa noin 8 500 ja palveluissa on jo valmiiksi pulaa resursseista.

Kaupunginjohtajan esityksen tulopuolelta puuttuvat kokonaan tuloutukset kaupungin liikelaitosten tämän vuoden voitoista, jotka ovat ennusteen mukaan 200 miljoonaa euroa. SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmä on esittänyt, että osa näistä voittovaroista ohjataan puolet peruspalveluihin.

On myös syytä muistaa, että Helsinki ei ole ottanut velkaa palveluihin vaan investointeihin. Uudet investoinnit pitää mitoittaa niin, että niiden rahoitus ei heikennä palveluja. Guggenheim-museon. Kruunuvuoren selän siltojen ja kalliiden autotunnelien kaltaisista hankkeista on syytä luopua.

Heikommilta leikataan

Kaupunginjohtaja esittää, että lasten ja nuorten hyvinvointiin viime vuosina varattu 6 – 10 miljoonan euron erillisrahoitus lopetetaan. Päiväkotipaikkoja lisätään vain noin 250, vaikka alle kouluikäisiä lapsia tulee lisää noin 1 000 vuodessa. Samaan aikaan vähennetään kotihoidon tukea.

Vanhusten laitoshoidosta aiotaan vähentää 50 000 hoitovuorokautta, vaikka laitospaikoista on jatkuva pula. Myös päihdehuollon ja kehitysvammaisten laitospaikkoja vähennetään ja vähennys on suurempi kuin asumispalvelujen lisäys näillä aloilla. Vammaisilta leikataan lisäksi kuljetuspalveluista. Samalla kun kaupunki karsii omia palveluja, lisätään palvelusetelien käyttöä, joka lisää omavastuuosuuksien takia eriarvoisuutta palvelujen saannissa.

Lähes 50 miljoonalla karsittuun investointiosaan sisältyvät uuden Keskustakirjaston ja Maunula-talon rakennushankkeet. Kirjastojen aukioloaikoja aiotaan kuitenkin supistaa.

Joukkoliikenteen lippujen hintoja ollaan taas nostamassa ja joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen investointeja karsitaan.

Rajummat karsimiset uhkaavat, jos Kataisen hallituksen esitys kuntien palvelujen karsimisesta miljardilla, toteutuvat. Helsingin osuus niistä olisi asukasmäärän perusteella noin sata miljoonaa.

Liikelaitosten yhtiöittämisessä on vaihtoehtoja

Kaupunginjohtaja esittää kunnallisina liikelaitoksina toimivien Helsingin Energian ja Sataman yhtiöittämistä. Myös ruoka- ja tilapalveluja tarjoavan Palmian yhtiöittämistä selvitetään. Kokoomuksen jo pitkään ajamaa yhtiöittämistä perustellaan kuntalain muutoksella, jonka mukaan avoimilla markkinoilla kilpailevat kuntien liikelaitokset tulee yhtiöittää. SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä ei Pajusen esitystä hyväksy.

Laki jättää mahdollisuuden eriyttää toisistaan avoimilla markkinoilla tapahtuva ja vain kuntalaisia palveleva toiminta, joista jälkimmäistä ei tarvitse yhtiöittää. Yhtiöittämisvelvoitteen ulkopuolelle voitaisiin jättää kaukolämpö kokonaan ja sähkön myyminen helsinkiläisille, samoin sataman harjoittama ns. landlord-toiminta, Hakanen toteaa. Hän muistuttaa, että yhtiöittäminen tulee kuntalaisille kalliiksi muun muassa yhteisöverojen takia.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmällä on ensi keskiviikkona kaikille kiinnostuneille avoin budjettikokous, jossa valmistellaan vastaesityksiä marraskuun alussa valtuuston käsittelyyn tulevaan budjettiin. Keväällä ryhmä jätti runsaat kymmenen aloitetta budjettiin, joihin osoitettiin myös rahoitus kaupungin liikelaitosten tuotoista. Suurimmat lisäykset tarvitaan vanhuspalveluihin, lasten päivähoitoon ja perusterveydenhuoltoon. Kaupunki voi myös hillitä omalta osaltaan asumismenojen nousua ja edistää työllisyyttä muun muassa perustamalla oman rakennusliikkeen.