Pääoma-seminaarin avaus

16.11.2013


Sata vuotta sitten alkoi Pääoman ensimmäisen suomenkielisen laitoksen julkaiseminen. Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahasto perusteli seuraavasti kirjan kääntämistä valtion kustannuksella: ”Maailman kirjallisuuden, varsinkin taloustieteellisen, merkkiteoksiin kuuluvana, yhteiskunnallisen luokkataistelun ja sosialismiin sisältyvän talouselämä-käsityksen filosofisena perusteoksena on myöskin Karl Marx’in ’Das Kapital’ (Pääoma) nimistä kirjaa sen I osa otettu suomentamisohjelmaan, huolimatta kirjan vaikeatajuisuudesta ja sen laajuuden aiheuttamista suurehkoista kulungeista.”

Päätös syntyi Edvard Gyllingin aloitteesta. Nuori Gylling kuului sosialidemokraattien vasemmistosuuntaukseen. Hän oli myös konkreettisen sosiaalitutkimuksen uranuurtajia Suomessa. Vaikka kansallinen nousu ja työväenliikkeen voimistuminen löivät vielä tuolloin kättä maailmankirjallisuuden kääntämisessä suomen kielelle, ei päätös syntynyt helposti. Gylling joutui ajamaan aloitetta toista vuotta ennen kuin päätös syntyi. Kääntäjäksi ei ryhtynyt Gyllingin alun perin esittämä Otto Ville Kuusinen vaan O.W. Louhivuori, josta tuli myöhemmin kokoomuksen kansanedustaja ja Kauppakorkeakoulun rehtori.

Pääoma ilmestyi aluksi vihkosina 1913 – 1917 ja sitten kirjana 1918, keskelle Suomen työväen vallankumousta ja kansalaissotaa.

Vaikka Gylling osallistui tekstin tarkastamiseen, hän ei ilmeisesti ollut ihan tyytyväinen käännökseen. Päädyttyään Leninin kutsusta Neuvosto-Karjalan johtoon, hän käynnisti uuden käännöstyön. Tekstiä korjattiin, koska ensimmäisessä suomennoksessa ”oli noudatettu Kautskyn ’kansantajuistuttamista’” ja Berliinissä oli ilmestynyt uusi laitos Pääomasta, kuten Gylling esipuheessa kertoo. Kääntäjäksi oli merkitty V.Kangas.

Jos ensimmäinen suomennos jäi valkoisen Suomen jalkoihin, kovin hyvin ei käynyt 1933 Leningradissa julkaistulle toisellekaan laitokselle. Gyllingin jouduttua Stalinin ajan vainojen uhriksi, hänen johdollaan tehty kirja joutui sensuurin kohteeksi. Ainakin joitain kappaleita siitä päätyi kuitenkin myös Suomeen. 

Kansan Arkistossa on toisesta painoksesta kappale, jonka Arvo Turtiainen on merkinnyt omistuskirjoituksellaan 1937. Voi olettaa, että myös Mauri Ryömä ja Tuure Lehén tunsivat sen, vaikka tätä ei mainita heidän tarkistamassaan ja korjaamassaan kolmannessa laitoksessa, jonka Kansankulttuuri julkaisi 1948 Helsingissä. Laitoksen valmistelussa käytiin edelleen keskustelua niinkin keskeisten käsitteiden kuin esimerkiksi reproduktio suomenkielisistä vastineista.

Neljännen suomenkielinen version julkaisi kustannusliike Edistys Moskovassa 1974. Se tapahtui SKP:n pyynnöstä. Samaan aikaan Pääoman kolmannen osan suomentamista aloittanut Antero Tiusanen arvelee ainakin Lehénin ja petroskoilaisen Veikko Airolan olleen silloin mukana.  Tässäkin vaiheessa näkyy, että suomennosta korjattiin vastaamaan Marxin ja Engelsin teosten kansainvälisen MEGA-sarjan uusia laitoksia.

Nyt ilmestyneen uuden suomenkielisen laitoksen ilmestymisestä kuuluu suuri kiitos Arnold Brunsille, joka on vastannut valtavasta ladontaurakasta, ja oikoluvun tehneelle Seppo Ruotsalaiselle. Tämän 1.osan lisäksi kustannusyhtiö TA-Tieto aikoo julkaista myös 2. ja 3.osan. 

Nykyiset talous-, finanssi-, ekologiset ja muut kriisit ovat nostaneet Marxin Pääoman taas kerran ajankohtaiseksi. Jos halutaan löytää tie ulos kriiseistä, pitää tuntea kapitalismin lainalaisuudet, ristiriidat ja luonne. Uusissa oloissa on myös Pääomasta löydetty uutta.

On mielenkiintoista kuulla, miten tämän seminaarin keskusteluissa Pääomaa luetaan ja miten sen avulla analysoidaan nykyistä globaalia kapitalismia. Minulla on ilo Marx-seuran ja Demokraattisen sivistysliiton puolesta toivottaa teidät tervetulleeksi Pääoma-seminaariin tänne Helsingin yliopistolle.

(Kuva seminaarin avauskeskustelusta, jossa olivat mukana Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman ja toimittaja Hannu Taanila. Valokuva: Toivo Koivisto)

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »