Östersundomin rakentamisen tavoitteita syytä pienentää

6.10.2010

Kun Östersundomin alue vallattiin Helsingille, sivuutettiin asukkaat päätöksenteossa. Nyt kun alueen yleiskaavaa aletaan valmistella, on tärkeä pitää huolta siitä, että tällä kertaa asukkaita kuullaan aidosti eikä vain muodollisesti.

Valtuuston hyväksymässä strategiaohjelmassa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on ykkösasiana. Se olisi saanut näkyä selvästi myös tässä päätösehdotuksessa. Myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on rajattu osallisiksi vain alueen ja lähialueen asukkaat. Asia koskee kuitenkin laajemminkin helsinkiläisiä.

Ehdotan seuraavan ponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Östersundomin yhteisen yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täsmennetään niin, että osallisia ovat kaikki kuntien jäsenet.

Professori Yrjö Haila ja kumppanit ovat tehneet Östersundomin yleiskaavatyöhön liittyvän mielenkiintoisen kaupunkiekologisen ohjelman. Siinä korostetaan, että rakentamisen ja luonnonsuojelun tavoitteita ei voi sovittaa yhteen vain sillä, että rajataan joitain alueita rakentamisen ulkopuolelle. Tarvitaan paljon moninaisempia tapoja, ja niitä ei voida löytää vain asiantuntijavalmistelulla. Jos haluamme kehittää ekologista rakentamista, on myös tästä syystä kehitettävä asukkaiden osallistumisen mahdollisuuksia.

Suunnittelun lähtökohdaksi on päätöksen liitteissä esitetty se, että alueelle tulee 50 000 – 80 000 asukasta. Voi kysyä, mistä tämä luku on otettu. Rakennettavan alueen rajaukset ovat vielä auki. Sama koskee Sipoonkorven kansallispuistoa. Kenen intressissä on noin suuri rakentamistavoite?

Helsinkiin on jo muutenkin tulossa uusia asuinalueita kymmenille tuhansille asukkaille. Onko vaara, että suuret rakentamistavoitteet vaikeuttavat asukkaiden palvelujen rahoitusta? Ja onko asukasmäärän näin voimakas kasvattaminen koko Suomen tasapainoista kehitystä ajatellen toivottavaa?

Kaavoituksen myötä Östersundomin alueelle tulee paljon arvokasta tonttimaata. Olen jo aiemmin kysynyt täällä valtuustossa sitä, aikooko kaupunki ottaa itselleen kaavoituksen tuoman arvonnousun. Kokoomuksen suunnasta on tähän vastattu, että alueen maanomistajille on luvattu, että kaupunki ei käytä lunastusoikeuttaan. Kysynkin nyt kaupunginjohtajalta, kuka on luvannut ja millä valtuuksilla tällaisista maanomistajille edullisista sopimuksista, joilla kaupunki menettää ilmeisesti kymmeniä miljoonia euroja?

Sipoonkorpi on erityinen haaste Östersundomin yleiskaavan valmistelussa. Metsähallituksen selvityksessä on Sipoonkorven kansallispuiston alue esitetty selvästi laajemmaksi kuin Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavailuissa. SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä kannattaa Metsähallituksen esittämää laajempaa vaihtoehtoa. Kannatamme myös sitä, että moottoritien eteläpuoleiset Natura-alueet liitetään kansallispuistoon ja yhdistetään siihen riittävillä viherkäytävillä.

Valtuustolle nyt esitetyssä päätöksessä todetaan, että kaavoitus käynnistetään, jos myös Vantaa ja Sipoo tekevät vastaavat päätökset esitetyn menettelytavan mukaisesti ja esitetyn osallistumissuunnitelman luonnoksen pohjalta. Osallistumissuunnitelman luonnokseen sisältyy edellä mainittu tavoite 50 000 – 80 000 asukkaasta. Siksi esitän lopuksi toisen ponnen: Kaupunginvaltuusto toteaa, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetty arvio suunnittelualueen asukasmäärästä ei ole luonteeltaan suunnittelua sitova.  

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »