Osallistuvaan budjetointiin ja tasokorotus palvelujen resursseihin

17.2.2016

Valtuustossa

Osallistuvaan budjetointiin ja tasokorotus palvelujen resursseihin

– 17.2.2016 ryhmäpuheenvuoro Helsingin talousarvion 2017 valmistelusta

Helsingissä on erikoinen tapa käydä keskustelu seuraavan vuoden talousarvion valmistelusta jo helmikuussa. Tämän keskustelun pohjana ei ole virastojen arvioita palvelutarpeista eikä edes lopullisia tietoja viime vuoden toteutuneesta kehityksestä. Budjettiraamista on tehty väline karsia menoja, vaikka asukasmäärä ja palvelutarpeet kasvavat. Taloushallinnon ylhäältä päin tapahtuvasta komennosta pitäisikin siirtyä alhaalta ylöspäin rakentuvaan osallistuvaan budjetointiin. Asukkaiden ja työntekijöiden osallistumiseen perustuva budjetointi voisi olla ratkaiseva avain myös Helsingin johtamisjärjestelmän uudistamisessa.
Työllisyysohjelma Helsingille

Yhtiöt jakavat tänä keväänä osinkoja enemmän kuin koskaan Helsingin pörssin historiassa, yli 11 miljardia euroa. Osinkojuhlia viettävät vapaamatkustajat, jotka eivät maksa osingoistaan lainkaan kuntaveroja. Juhlien laskut sen sijaan kertyvät suurelta osin kuntien maksettavaksi, kun voittoja ei käytetä investointeihin ja työllisyyteen.

Helsingin työttömyysaste lähenee jo 13 prosenttia. Työttömiä oli joulukuussa lähes 42 000. Erityisen rajusti on kasvanut pitkäaikaistyöttömien määrä. Sen takia Helsinki maksoi viime vuonna työmarkkinatuen kuntaosuutta, sakkomaksua Kelalle, jo 56 miljoonaa euroa, vaikka tavoitteena oli puolittaa edellisen vuoden 32 miljoonan maksuosuus. Osasyynä on ollut valtion työllisyysrahojen leikkaaminen ja kuntien maksuosuuden lisääminen. Mutta kyllä karmeat luvut kertovat myös Helsingin virheistä.

Työllisyyden hoitamisen painopistettä on siirrettävä katteettomasta markkinauskosta kaupungin omiin toimiin, tähän tarvitaan konkreettinen työllisyysohjelma. Kaupungin palveluihin tarvitaan ja voidaan palkata lisää työntekijöitä. Työtä voidaan monissa tehtävissä jakaa useammille siirtymällä kahteen 6 tunnin vuoroon, Ruotsin tapaan ansiotasoa alentamatta. Kun grynderit eivät rakenna edullisia vuokra-asuntoja, vaikka niistä on huutava pula, on perustettava kunnallinen rakennusliike. Myös palkkatukeen ja Helsinki-lisään on syytä panostaa muun muassa nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja pakolaisten työllistämiseksi.
Miksi tileillä makaa 876 miljoonaa ”laiskaa rahaa”?

Lama ja valtiovallan päättämät miljardileikkaukset kuntien rahoitukseen näkyvät myös Helsingin taloudessa. Kaupungin tulopohjaa on lisäksi kavennettu Helsingin Energian, Sataman ja Palmian yhtiöittämisillä. Kaikesta tästä huolimatta kaupunki tekee taas voittoa.

Viime vuoden vuosikate on tilinpäätösarvion mukaan 114 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Tänä vuonna aiotaan kerätä 60 miljoonaa voittoa ja siihen päälle yhtiöiden voitot. Vuosi sitten peloteltiin, että nettolainanotto kasvaa lähes 300 miljoonaa, mutta talouden seurantaraportin mukaan se kasvoi vain 3 miljoonaa. Lainasaatavia oli vuodenvaihteessa lähes 700 miljoonaa enemmän kuin velkoja. Pankkitileillä makasi 876 miljoonaa euroa.

Näistä ylijäämistä pitää ohjata lisää varoja peruspalveluihin. Taloutta voidaan tasapainottaa myös luopumalla Sörnäisten tunnelin, Kruunusiltojen ja Guggenheim-museon kaltaisista satojen miljoonien hankkeista.
Viisi perustetta budjetin raamin tasokorotukselle

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä esittää, että budjetin raamin pohjaksi otetaan ensinnäkin viime vuoden toteutuneet menot, toiseksi asukasmäärän kasvun edellyttämä lisäys palveluihin, kolmanneksi voimakas panostus työllisyyteen, neljänneksi resurssien lisääminen pakolaisten kotouttamiseen ja työllistämiseen sekä viidenneksi väestörakenteen muutokseen liittyvät kasvavat tarpeet vanhuspalveluissa, lapsiperheiden palveluissa, opetuksessa ja nuorisotyössä. Esitämme, että budjettivalmisteluissa turvataan vanhuspalveluohjelman edellyttämät lisäresurssit, lähikouluperiaate, asukastalojen ja alueellisen sosiaalityön kattava järjestäminen, lähikirjastojen riittävät resurssit Keskustakirjaston valmistuessa, lähiliikunnan edistäminen ja tonttivuokrien korotusten kohtuullistaminen.

Valtuuston tavoitteet asukaslähtöisistä palveluista ja eriarvoisuuden vähentämisestä edellyttävät hyviä lähipalveluja, palvelumaksujen korotusten torjumista, palveluseteleiden sijasta pääsyä kunnan omiin palveluihin, vanhuspalveluja myös ruotsin kielellä, edullisia HSL-lippuja ja aktiivipassin kaltaisia toimia vähävaraisten auttamiseksi.

Valtuustostrategian laadulliset tavoitteet ovat kuitenkin jääneet kokoomuksen ajaman tuottavuustavoitteen jalkoihin. Käytännössä pelkäksi menoleikkuriksi muodostunut tuottavuusnormi on syytä korvata palvelujen vaikuttavuuden parantamisella.

Mitä mieltä on esimerkiksi mitata ikäihmisten hoivaa sillä, miten paljon kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus nousee nykyisestä lähes 92 prosentista – kun se tarkoittaa jo nyt monessa tapauksessa heitteille jättämistä. Tai miksi tavoitteiden toteutumista mitataan sillä, miten paljon yksityisten työpaikkojen osuus kasvaa julkisten kustannuksella? Tällainen mittari voi sopia kokoomukselle, mutta Helsingin pitää palvella asukkaita.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »