Helsingin kaupungin strategiassa puhutaan asukkaiden osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamisesta. Osallistumisella on kuitenkin kahdet kovin erilaiset kasvot.

Joulun alla avattava Maunula-talo on esimerkki, miten asukkaiden osallistuminen jo suunnittelun alusta alkaen tuottaa parempia ratkaisuja rakentamisessa. Asukkaiden aloitteesta syntynyt demokratiahanke on luonut myös uudenlaisen toimintamallin, jossa avoimet asukasfoorumit, osallistuva budjetointi ja asukkaiden valitsemat edustajat talon hallinnossa ohjaavat toimintaa.

Ero asukkaiden ”osallistamisen” ja osallistumisen välillä ei ole ehkä ihan kaikille virkamiehille vielä selvinnyt, mutta osallistuva suunnittelu ja budjetointi ovat luoneet pohjaa laajenevalle lähidemokratialle ja yhdessä tekemiselle.

***

Maunulan ja Pirkkolan alueelle valmisteltu ehdotus Raide-Jokeriin liittyvästä asemakaavasta paljastaa osallistumispuheiden toiset, rumat kasvot.

Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Raide-Jokerin reitin varrelle täydennysrakentamista. Alueelle voidaankin rakentaa lisää. Kovaa arvostelua herätti kuitenkin se, että kaavaluonnoksessa osoitettiin nelikerroksista kerrostalorakentamista keskelle valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä asemakaavalla suojellun Pirkkolan pienten yksikerroksisten puutalojen aluetta.

Niinikään kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittäväksi määritellyn Lampuotilantien laidalle esitettiin viisikerroksista Töölön kaltaista korttelia.

Luonnoksessa katkaistiin viheryhteydet Keskuspuistosta Pakilantielle ja Pirjontien viheryhteys. Lisäksi arvostelua herätti Pirjontien katkaisevan kerrostalon takia esitetty läpiajoliikenteen ohjaaminen erittäin kapeille pihakaduille, joilla ei ole jalkakäytäviä ja joilla vastaantulevat autot eivät mahdu ohittamaan toisiaan.

Luonnokseen esitetyissä mielipiteissä vaadittiin sen muuttamista alueen luonnetta, kulttuuri- ja luontoarvoja kunnioittavaksi madaltamalla korkeaa rakentamista ja säilyttämällä viheryhteydet. Mutta mitä tapahtui?

Kaupunkisuunnitteluvirasto sivuutti asukkaiden samoin kuin kaupuginmuseon kannanotot. Madaltamisen sijasta kerroksia ja rakennusoikeutta lisättiin kaavaehdotuksessa neljästä viiteen. Liikennesuunnitelmassa pidettiin kiinni liikenteen ohjaamisesta pihakaduille. Liikenneratkaisulla ei ole edes mitään tekemistä Raide-Jokerin kanssa. Pikaratikan reitti kulkee kyseisen alueen eteläpuolella eikä Pirkkolasta tässä kohdin tuleva liikenne kulje sen yli.

Kaupunkisuunnitteluvirasto perustelee kerrostalorakentamista keskelle suojeltua pientaloaluetta sillä, että se ”luo alueelle uuden, tämän hetkisiä kaupunkisuunnittelun tavoitteita ja päämääriä ilmaisevan rakentamisen kerrostuman”. – Mutta suojelukaavasta poikkeamiselle pitäisi olla erityisen painavat perusteet ja rakentamisen pitäisi silloinkin kunnioittaa alueen suojelun päämääriä. Eihän suojelukaavoilla ole mitään mieltä, jos ne voi sivuuttaa vain sillä perusteella, että siellä halutaan luoda ”uusi kerrostuma”!

Virasto perustelee rakentamisen mitoitusta myös sillä, että Raide-Jokerin kunkin pysäkinvälin alueelle pitäisi sijoittaa niin paljon rakentamista, että sillä rahoitetaan pikaraitiotien rakentaminen. Tämäkin on kummallinen perustelu, kun Raide-Jokerin tarkoitus on nimenomaan luoda nopea poikittainen yhteys Itä-Helsingistä Espooseen ja palvella näin laajempia tavoitteita kuin vain pysäkinvälien lähiliikennettä.

Kaiken lisäksi raideinvestointien kannattavuuden perustelut näyttävät virastossa vaihtuvan aina tarpeen mukaan. Vain pari päivää sitten viraston Östersundomin projektipäällikkö selvitti Hesarissa, että itämetron jatkamisen ”kannattavuutta pitää puntaroida muillakin mittareilla kuin vertaamalla vaadittuja investointeja myytävästä rakennusoikeudesta saataviin tuloihin”.

***

Kansalaisten luottamusta demokratiaan on koeteltu viime aikoina tiheään. Mitä siitä on vielä jäljellä, ei ainakaan lisätty kun kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen muutoksitta, yksimielisesti. Asukkaiden vetoomukset sivuutettiin kertomalla, että voitte tehdä muistutuksen kun kaavaehdotus tulee nähtäville.

Mitä mieltä on kaupunkisuunnitteluviraston osallistumis- ja vuorovaikutusprosesseilla, jos asukkaat joutuvat kerta toisensa jälkeen toteamaan, että heidän mielipiteensä on sivuutettu ja pahimmillaan – kuten tässä kaavaehdotuksessa ja liikennesuunnitelmassa – viraston päälliköt ja suunnittelijat tekevät ihan päinvastoin? Ja keitä edustaa lautakunta, joka vastaa asukkaiden mielipiteisiin toteamalla, että voittehan tehdä muistutuksen ja valittaa?

Asukkaat valmistelevat nyt kuitenkin muistutuksia kaavaehdotukseen. Sen jälkeen mitataan uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoomuksen, vihreiden, sosialidemokraattien, Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajien luottamus.