Helsinki ottaa käyttöön osallistuvan budjetoinnin. Sillä ohjataan 4,4 miljoonaa euroa vuodessa asukkaiden valitsemiin hankkeisiin. Entä miten asukkaiden ääni kuuluu, kun päätetään kaupungin muusta budjetista, noin 4 400 miljoonasta?

Osallistuva budjetointi on jo käytössä Maunula-talolla. Sillä on vaikutettu talon toimintaan ja tapahtumiin. Mutta on puuttunut mahdollisuuksia vaikuttaa niihin budjettiraameihin, joissa toimintaa järjestetään. Kaupungin taloushallinto ei ole kertonut edes, mikä on talon koko budjetti.

Joulun alla avataan Oodi. Se tuo keskustaan uuden ajan kirjaston ja hienon kohtaamispaikan. Samalla sekin nostaa esiin tarpeen laajentaa osallistuvan budjetoinnin rajoja.

Kaupunginhallituksen keväällä hyväksymässä budjettiraamissa ei osoitettu kirjastoille yhtään lisää työntekijöitä, vaikka Oodiin tarvitaan 54 työntekijää. Noin puolet vakansseista saadaan Postitalon kirjastosta, jonka toiminta loppuu. Muut aiotaan ottaa lähikirjastoista.

Maunulan kirjasto ei tiettävästi ole erityisessä vaarassa, mutta monissa lähikirjastoissa on jatkossa vähemmän työntekijöitä eikä Maunulaan saada tarvittavia lisäresursseja. Tämä on nurinkurista aikana, jolloin kirjasto- ja informaatioalan ammattilaisten merkitys kirjastoissa kasvaa.

Rahaa Helsingillä on sekä Oodin että lähikirjastojen toiminnan kehittämiseen. Kaupunki teki viime vuonna ylijäämää (voittoa) 481 miljoonaa euroa ja koko kaupunkikonserni yhteensä 648 miljoonaa. Näistä ylijäämistä on ohjattava osa kirjastoihin ja muihin peruspalveluihin.

(Kirjoitus 28.8. Maunulan Sanomiin 3/2018)