Onko yhteys ulkopolitiikan pitkään linjaan hukassa?

Onko pääministeriltä katkennut yhteys Suomen ulkopolitiikassa pitkään toteutettuun linjaan? Sanna Marinin uudenvuodentervehdyksessä ei ole sanaakaan ulkopolitiikasta, rauhasta, jännityksen liennyttämisestä, vastakkainasettelun välttämisestä, asevarustelun hillitsemisestä, YK:sta… Tervehdyksessä Suomen turvallisuus on vain turvallisuus- ja puolustusyhteistyön tiivistämistä ja mahdollisuus liittyä Natoon.

Pääministerin ohella rauhantahtoinen ulkopolitiikka on ollut viime aikoina hukassa useilta muiltakin hallituspuolueiden edustajilta. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja esitti eilen Natoon liittymistä ”viipymättä”. Se tietysti innosti kokoomuksen Petteri Orpoa peräämään muidenkin puolueiden kantaa Nato-jäsenyyteen.

Ulkopolitiikka puuttui kokonaan jopa Vasemmistoliiton puheenjohtajan hävittäjähankinnan yhteydessä esittämistä Vasemmistoliiton turvallisuuspolitiikan linjauksista.

Ei pääministerillä ollut myöskään sanottavaa ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta, ei työttömyydestä eikä työnantajapiirien pyrkimyksestä romuttaa työehtosopimusjärjestelmä.

Toki korona ja aluevaalit ovat tärkeitä, eikä kaikkia asioita ei voi uudenvuodentervehdyksessä tietenkään käsitellä. Mutta miten pääministerin tervehdykseen ei mahtunut edes yhtä sanaa rauhasta, ympäristöstä ja työehdoista?