Onko pummilla matkustamisesta tehty ns. hyvä vihollinen?

15.2.2006


Pummilla matkustamisesta on tehty ns. hyvä vihollinen, jota syytetään lippujen hintojen korotuksista, vaikka tärkein syy lippujen hintojen korotuksiin on tariffituen alhainen taso.
Kaiken lisäksi valtuustoa on johdettu harhaan kaunistelemalla tariffituen osuutta koskevia lukuja.

Etelä-Suomen lääninhallituksen liikenneosaston julkaisussa 1/2005 on verrattu alueen kuntien tukea avoimelle joukkoliikenteelle. Sen mukaan HKL:n saama tuki oli vuonna 2003 vain 41 miljoonaa, vaikka se valtuustolle esitettyjen lukujen mukaan oli 93 miljoonaa euroa. Ero johtuu siitä, että HKL:n luvuissa ovat mukana myös metroverkon, ratikkaverkon ja niiden rakentamisen kustannukset. Esimerkiksi ensi vuodelle taas esitettyjä HKL:n lippujen hintojen korotuksia perustellaan muun muassa Kalasataman metroaseman ja raitiolinjan 9 rakentamiskustannuksilla.

Varsinainen lipputuki oli lääninhallituksen lukujen perusteella avoimessa joukkoliikenteessä Helsingissä vain 21,4 prosenttia. Asukasta kohti laskettuna se tarkoitti Helsingissä 68 euroa, kun vastaava tuki oli Espoossa ja Vantaalla vähän yli 100 euroa.

Talousarviossa pitäisikin jatkossa erottaa toisistaan varsinainen tariffituki ja investointien tukeminen. Esimerkiksi metroasemat pitäisi nähdä osana yhdyskuntarakentamisen investointeja, joita ilman Kalasataman kaltaiset uudet alueet ja koko nykyinen kaupunki eivät toimi. Joukkoliikenteen lippujen hintojen korottamisen sijasta pitää nostaa tariffituen osuutta.

 

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »