Onko Jäätteenmäen hallitus luopumassa liittoutumattomuudesta?

6.5.2003


Euroopan unionille perustuslakia valmistelevan konventin puhemiehistön esittämä luonnos tekisi toteutuessaan EU:sta sotilasliiton, johon osallistuminen on jyrkässä ristiriidassa Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden kanssa.

Anneli Jäätteenmäen hallituksen ohjelmaan kirjattu sotilaallinen liittoutumattomuus edellyttää, että Suomen edustajat asettuvat selkeästi vastustamaan EU:n yhteisen puolustuspolitiikan ja puolustuksen kehittämistä. Hallituksen tulee olla valmis torjumaan sotilasliittoon tähtäävät hankkeet tarvittaessa käyttämällä veto-oikeutta unionin perussopimusta uudistettaessa.

Liittoutumattomuuden kanssa ei sovi yhteen myöskään se hallituksen viime viikolla päättämä linja, jonka mukaan Suomi voi hyväksyä yhteisen puolustuksen kehittämisen, jos siitä päätetään EU:ssa yksimielisesti ja enemmistö jäsenvaltioista osallistuu siihen. Suomen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta on pidettävä kiinni riippumatta siitä, kuinka monet EU-maat ovat valmiita osallistumaan yhteiseen puolustukseen.

Asteittain sotilasliittoon

EU:n perustuslain luonnoksen mukaan asteittain tiivistettävän sotilaallisen yhteistyön tavoitteena on yhteisen puolustuksen kehittäminen yhteistyössä ja sopusoinnussa Naton kanssa. EU:n kriisihallinta laajenisi ns. Petersbergin tehtäviä pidemmälle menevään sotilaalliseen toimintaan unionin alueen ulkopuolella toimivien taistelujoukkojen muodostamiseen asti. Kaikki jäsenvaltiot sitoutuisivat kehittämään sotilaallisia voimavarojaan ja tätä ohjaamaan muodostettaisiin EU:n puolustus- ja strategiantutkimusvirasto. Konventin puhemiehistön ehdotuksen mukaan jo tässä vaiheessa pidemmälle menevää sotilaallista yhteistyötä haluavat jäsenvaltiot voisivat tehdä sitä unionin puitteissa ns. rakenteellisena yhteistyönä.

Kuvaavaa on, että perustuslain luonnoksen mukaan ”asteittain määriteltävä yhteinen puolustuspolitiikka johtaa yhteiseen puolustukseen, kun Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää”. Luonnoksen selitysosan mukaan tiiviimpää rakenteellista yhteistyötä koskevia kohtia perustuslaissa tarvitaan vain siihen asti, ”kunnes Eurooppa-neuvosto tekee tämän ratkaisun”. Tähän asti EU-sopimuksissa on puhuttu vain siitä, että puolustuspolitiikka ”voi johtaa” myös yhteiseen puolustukseen.

Solidaarisuusvelvoite

Perustuslakia valmistelevan konventin puhemiehistön esityksen mukaan rakenteellista yhteistyötä tekevät ”jäsenvaltiot, jotka täyttävät korkeat sotilaallisia voimavaroja koskevat vaatimukset ja jotka ovat tehneet keskenään tiukempia sitoumuksia tällä alalla suorittaakseen vaativampia tehtäviä”. Tarkoitus on luoda näin EU:n sisälle rakenne, jonka puitteissa halukkaat valtiot voivat jatkaa Länsi-Euroopan unionin eli sotilasliitto WEU:n perussopimuksen V artiklan mukaista kollektiivista puolustusta ja saada EU:n resursseja käyttöönsä myös EU:n alueen ulkopuolelle suuntautuviin interventio- ja taistelujoukkoihin.

Perustuslain luonnoksen mukaan yhteisen puolustuspolitiikan ja puolustuksen asteittainen kehittäminen kunnioittaa Nato-maiden sitoumuksia ja tapahtuu sopusoinnussa Naton kanssa.

Nekin jäsenvaltiot, jotka eivät tässä vaiheessa osallistuisi pidemmälle menevään sotilaalliseen toimintaan sitoutuisivat olemaan solidaarisia sille ja olisivat valmiita osallistumaan mm. terrorismin vastaiseen taisteluun tarvittaessa myös sotilaallisin toimin.

Vaikka konventin puhemiehistön ehdotukset eivät välttämättä toteudu sellaisenaan, ne osoittavat, että ei ole mitään syytä aliarvioida suurten jäsenmaiden hallitusten ja EU:n keskeisten poliittisten ryhmien aikomusta tehdä unionista yhä tiiviimpi liittovaltio, joka on valmis ajamaan imperialistisia etuja myös sotilaallisin keinoin.

Kansanäänestys EU:n perustuslaista

Pyrkimys muuttaa EU sotilasliitoksi, joka toimisi Naton ”eurooppalaisena pilarina”, tekee entistä ajankohtaisemmaksi SKP:n ja monien muiden vaatimuksen EU:n perustuslain alistamisesta kansanäänestykseen.

Suomen ei pidä olla mukana vahvistamassa sellaista maailmanjärjestystä, jossa vallitsee sotilaalliseen voimaan perustuva vahvemman oikeus. Suomen hallituksen, eduskunnan ja konventtiedustajien on sanottava ehdoton ei EU:n militarisoimiselle ja kytkemiselle Natoon.

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »