Onko armeijan menojen kasvattaminen ”kaikkein pyhin”, johon pitää sitoutua riippumatta kaikista muista julkisten menojen tarpeista? Oikeistohallituksen ohella myös vasemmistopuolueet, vihreät ja keskusta näyttävät omaksuneen tämän puolustusministeri Antti Häkkäsen perustelun sotilasmenojen nostamisesta vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Tässä militaristisessa turvallisuusajattelussa ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaava ilmastonmuutos ja luontokato ovat toissijaisia. Samaan aikaan kun asevarusteluun esitetään miljardeja lisää, leikataan ympäristö- ja kehitysmäärärahoja. ”Kaikkein pyhin” eli sotilaallinen turvallisuus sivuuttaa myös sosiaaliturvan, terveydenhuollon, koulutuksen ja muiden julkisten palvelujen rahoituksen tarpeet.

Mistä leikataan?

Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan ”kun katsotaan miljarditarvetta, joka liittyy pelkästään puolustukseen, ensi vaalikaudella 10 miljardin sopeutustarve ei ole lainkaan liioiteltu”. Hänen mukaansa on selvää, että varustelun ”kulujen realisoituessa meidän on löydettävä budjetista tilaa, jotta emme kasvata valtion velanottoa”.

Sotilaallisten menojen lisäämistä perustellaan erityisesti Venäjän aggressiivisella politiikalla. Kyse on myös valmistautumisesta Naton nouseviin vastustelutavoitteisiin. Aseet eivät kuitenkaan tuo lisää turvallisuutta vaan jännitteitä ja riskejä. Eikö varustelun kiihdyttämisen sijaan tarvita ulkopolitiikkaa, jolla saadaan rauha Ukrainaan ja löydetään uudelleen mahdollisuudet sopia yhteisestä eurooppalaisesta turvallisuudesta?

Voi myös kysyä, miten miljardien asehankinnat ja viholliskuvat Venäjästä pitkäaikaisena vihollisena sopivat siihen, että muun muassa Suomen presidentiltä odotetaan aloitteita poliittisten suhteiden avaamista ja aloitteita rauhanneuvotteluissa Venäjän suuntaan.

Irtaantuminen henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta asettaa kyseenalaiseksi Suomen poliittisen johdon puheet sääntöpohjaisesta kansainvälisestä järjestelmästä ja humanitaarisesta toiminnasta. Se on jatkoa linjalle, joka on näkynyt itärajan sulkemisessa, josta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin pyytää nyt Suomelta selvityksiä.

… entä vasemmisto ja vihreät?

Se, että kokoomus on valmis paisuttamaan asemenoja miljardeilla ja hylkäämään ihmisoikeusperusteisen ulkopolitiikan, ei ole yllättävää. Mutta miksi vasemmistopuolueiden ja vihreiden eduskuntaryhmät eivät kyenneet tai halunneet asettua selvästi vastustamaan massiivista varustelumenojen lisäämistä? Onko rauhan- ja työväenliikkeen militarisminvastaisten perinteiden jatkaminen jäänyt puolueista vain SKP:lle? Entä missä on Suomen ulkopolitiikan moraali, kun on kyse henkilömiinoista, itärajasta tai vaikka asekaupasta Israelin kanssa?

 

(Kuva: Valtioneuvosto)