Orpon hallituksen ohjelma kääntää Suomen kehitystä jyrkästi oikealle. Sen käsikirjoitukset ovat suoraan Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen yrittäjien, kaupan keskusliikkeiden, gryndereiden ja kenraaleiden toivelistoilta. Ohjelma kertoo kovalla tavalla, että kokoomus ei ole todellakaan sari sairaanhoitajien eikä sivistysporvareiden asialla, perussuomalaiset eivät ole työväenpuolue, maahanmuuttajien ja pakolaisten oikeudet ovat RKP:lle kauppatavaraa ja kristillisdemokraatitkin ovat valmiita leikkaamaan köyhiltä.

 

”Rahaa ei enää ole”?

Esitellessään uuden hallituksen ohjelman Petteri Orpo perusteli miljardien menoleikkauksia sillä, että ”rahaa ei niin sanotusti enää ole”. Todellisuudessa rahaa on Suomessa enemmän kuin koskaan, mutta oikeistohallitus ei halua ohjata sitä kaikkien hyvinvointiin.

Muutkin hallitusneuvottelujen vetäjät toistelivat valtiovarainministeriön pelotteluja valtion velkaantumisesta. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on kuitenkin Suomessa EU-maiden keskitasoa ja laajemmassa kansainvälisessä vertailussa jopa alhainen.

Mitä tulee velan hoitamiseen, sitä ei ainakaan helpoteta julkisia palveluja leikkaamalla, hyvätuloisten ja suuryhtiöiden verohelpotuksilla eikä asehankintoja paisuttamalla.

 

Rajut leikkaukset

Hallitusohjelman leikkauslistat ovat odotettuakin rajummat. Niiden toteuttaminen tarkoittaa erityisesti sote-palvelujen sekä työttömyys- ja sosiaaliturvan laajaa heikentämistä.

Jo valmiiksi alibudjetoiduista sote-palveluista leikataan ohjelmassa esitetyn taulukon mukaan yli 2 miljardia ja sosiaaliturvasta 1,2 miljardia euroa. Suuri osa näistä leikkauksista kohdistuu lapsiperheisiin ja eläkeläisiin, vaikka Ylen uutisten Ari Hakahuhta toistelikin pienten lasten ja eläkeläisten olevan hallituksen erityisessä suojeluksessa.

Kokoomus vannoi ennen vaaleja, että koulutuksesta ei leikata. Mutta kuntien valtionosuuksien supistaminen, aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja vapaan sivistystyön rahoituksen supistaminen merkitsevät paluuta leikkauspolitiikkaan myös koulutuksessa.

….sote-palveluista

– Lykätään ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen parantaminen alkamaan vasta 2028.

– Luovutaan hoitotakuun lyhentämisestä 7 vuorokauteen, säilytetään se 14 vuorokaudessa.

– Nostetaan sote-palvelujen asiakasmaksuja.

– Heikennetään lastensuojelulakia.

– Lykätään uuden vammaispalvelulain voimaantuloa vuoteen 2024 ja leikataan sen rahoitusta.

– Kootaan hyvinvointialueilla palveluja isompiin kokonaisuuksiin ja vähennetään lähipalveluja.

– Kuntien valtionosuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen leikataan 100 miljoonaa.

…työttömyysturvasta

– Työttömyysturvasta leikataan 574 miljoonaa mm. pidentämällä työttömyysturvan työssäoloehto 6 kuukaudesta 12 kuukauteen, porrastamalla ansiosidonnaisen työttömyysturva (leikkaus on 8 viikon jälkeen 20 % ja 34 viikon jälkeen 25 %), pidentämällä omavastuupäivien määrä 5 arkipäivästä 7:ään, palauttamalla lomakorvausten jaksotukset, ns. euroistamalla työssäoloehto sekä lakkauttamalla lapsikorotukset, työssäoloehdon kertyminen palkkatuetussa työssä, ikäsidonnaiset poikkeussäännöt, korotusosat ja ns. suojaosa.

…ja muusta sosiaaliturvasta

– Leikataan asumistuesta 363 miljoonaa euroa, mm. omavastuuosuutta nostetaan, , tasoa alennetaan ja pääkaupunkiseudun vuokrien korkeaa tasoa ei oteta huomioon.

– Lakkautetaan vuorotteluvapaajärjestelmä.

– Leikataan lääkekorvauksia.

– Leikataan kuntoutusrahoja.

– Leikataan vanhempainrahaa.

– Leikataan viimesijaista toimeentulotukea 70 miljoonaa.

–  Eläkejärjestelmään valmistellaan muutokset, jotka ”vahvistavat julkista taloutta merkittävästi”.

…indeksikorotukset jäihin

– Kansaneläkeindeksiin ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen koko vaalikaudeksi 387 miljoonaa (toimeentulotuki, eläkkeet, vammaisetuudet, lääkekorvausten katto ym).

– Kuntien valtionosuuksiin 1 % indeksijarru vaalikaudeksi, leikkaa kunnilta vuositasolla 126 miljoonaa.

…koulutuksessa

– Koulutuksessakin leikataan valtion suoria koulutusrahoja 149 miljoonaa nettomääräisesti, vaikka perusopetukseen 200 miljoonan lisäys. Merkitsee mm. aikuiskoulutustuen lakkauttamista (125 milj.), vapaan sivistystyön tuen leikkaamista (25 milj.). opetus- ja kulttuuriministeriön avustusten 125 miljoonalla sekä korotuksia korkeakoulujen avoimen opetuksen ja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien maksuihin.

– Lisäksi kuntien yleisten valtionosuuksien leikkaus tulee näkymään koulutuksen määrärahojen leikkaamisena kunnissa.

…maataloudesta

— Maa- ja metsätaloudesta leikataan 78 miljoonaa. Muun muassa maaseudun kehittämisrahoja vähennetään.

….väylähankkeista

– Väylähankkeita karsitaan, mutta Turun ns. tunnin junayhteyden rakentaminen aloitetaan ja myös eräitä muita raidehankkeita tuetaan.

…mutta lisää aseita ja poliiseja

– Puolustusvoimat saavat jo aiemmin päätetyn päälle 50 miljoonaa lisää.

– Poliisin määrärahoihin lisää 70 miljoonaa.

– Oikeuslaitokselle, rangaistusten kiristämiseen ja rikollisuuden torjuntaan noin 40 miljoonaa lisää.

 

Työntekijöiden oikeuksia kavennetaan

Hallitus haluaa vahvistaa työmarkkinoilla kapitalistien isäntävaltaa ja kaventaa työntekijöiden mahdollisuuksia puolustaa etujaan.

Työntekijöille voi tulla entistä useammin orpo olo, jos hallituksen esitykset irtisanomisturvan heikentämisestä ja pätkätöiden teettämisen helpottamisesta toteutuvat: Irtisanomiselle ei enää tarvita konkreettisia painavia perusteluja ja työnantaja voi tehdä vuodenkin kestäviä määräaikaisia työsopimuksia ilman erityisiä syitä. Ensimmäisen sairauspäivän palkkaa ei tarvitse enää maksaa. Yrityskohtaisilla sopimuksilla voi poiketa jopa työlaeista ja murentaa yleissitovien työehtosopimusten asemaa. Paikallinen sopiminen tehdään mahdolliseksi myös ammattiliitot ja luottamusmiehet sivuuttaen.

Hallitus aikoo rajoittaa lakko-oikeutta niin, että ”jatkossa laillisia tukityötaisteluita ovat ne, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin”. Varmaan vasta oikeussaleissa ratkeaa, miten pitkälle tässä voidaan mennä. Lailla aiotaan korottaa myös lakkosakkoja ja saattaa yksittäinen työntekijäkin mahdolliseen korvausvastuuseen työtaistelusta.

 

Rikkaille lisää

Veropolitiikassa uuden hallituksen lähtökohtana on välttää muiden kuin välillisten verojen nousua. Ansiotuloverotus kevenee 405 miljoonaa ja euromääräisesti isoimmat verohelpotukset annetaan suurituloisille. Suurituloisia suosii myös osakesäästötilin talletuskaton nostaminen 100 000 euroon, jolloin isojen voittojen ja osinkojen verotusta voi lykätä. Hallitus lupaa, että pääomatuloveroja ei kiristetä missään tuloluokassa.

Sen sijaan pienituloisiin raskaimmin iskeviä välillisiä veroja kiristetään 420 miljoonaa. Monet pienyrittäjätkin ja esimerkiksi kulttuurialan toimijat joutuvat siitä kärsimään. Arvonlisäveron korotus nostaa myös joukkoliikenteen hintoja.

 

Kilpailutusta ja yksityistämistä

Hallitus aikoo myydä valtion omaisuutta neljällä miljardilla eurolla. Kyse on tuottavasta omaisuudesta, jota näin yksityistetään. Yksityistä bisnestä hallitus aikoo edistää monilla muillakin tavoilla.

– Sosiaali- ja terveydenhuollossa lisätään palveluseteleiden ja ostopalvelujen käyttöä sekä kelakorvauksia yksityisten lääkäreiden vastaanotoista.

– Alkon monopolia supistetaan nostamalla ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien raja 8 prosenttiin.

– Rautateiden henkilöliikennettä kilpailuttamalla luodaan yksityiselle voitontavoittelulle uusia markkinoita.

– Sen sijaan, että hillitsisi asumiskustannusten nousua kohtuuhintaista asuntotuotantoa lisäämällä ja vuokrasäännöstelyllä, hallitus aikoo ”vähentää hallitusti yhteiskunnan tukemaa ARA-asuntotuotantoa”, mikä lisää gryndereiden ja sijoittajien markkinoita.

 

Ympäristö

Hallitusohjelmasta ei löydy juurikaan konkreettisia toimia ja resursseja ilmastolain toteuttamiseen ja luontokadon pysäyttämiseen. Pikemminkin ohjelma edesauttaa ilmastonmuutosta ja luontokatoa kiihdyttäviä linjauksia.

Hiilinielujen osalta hallitus pyrkii lieventämään velvoitteita. Osin on myös ristiriitaisia linjauksia, esimerkiksi yhtäältä valtion vanhojen metsien suojelusta ja samaan aikaan toisaalta metsähallituksen tuottotavoitteiden säilyttäminen ja jopa osin kasvattaminen. Vanhojen  metsien suojelun tavoitekin on kytketty uusien kriteerien valmisteluun, joka siis vasta aloitettaisiin. Luonnonsuojelun määrärahoja leikataan.

Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen kompensoimisesta sovittu ratkaisu tulee kalliiksi eikä edes takaa päästövähennyksiä. Energian hintojen kohtuullistaminen jää ohjelman selviteltävien kysymysten listalle. Ydinvoiman lisärakentamista hallitus aikoo helpottaa.

Maankäytössä hallitus pyrkii kaventamaan asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa ja suojella lähiluontoa rajoittamalla oikeutta valittaa kaavoista ja rakennusluvista.

 

Saamelaiskäräjälaki

Positiivisena voi pitää lupausta tuoda esitys saamelaiskäräjälaista eduskuntaan tämän vuoden loppuun mennessä kansliapäällikkö Timosen toimikunnan työn pohjalta yhteistoiminnassa Saamelaiskäräjien kanssa. Vielä ei ole kuitenkaan tiedossa, miten tuo ”pohjalta” eroaa eduskunnassa viimeksi kaatuneesta esityksestä.

 

Maahanmuuttajat ja kehitysyhteistyö

Perussuomalaisten vaikutus näkyy ohjelmassa selvimmin kehitysyhteistyön rajuna leikkaamisena. Määrärahoista leikataan lähes kolmasosa, noin 283 miljoonaa euroa vuositasolla samaan aikaan kun muun muassa pakolaisuus maailmassa kasvaa. Lisäksi hallitus haluaa rangaista kehitysyhteistyön lopettamisella niiden maiden köyhiä, joiden hallitukset tukevat Venäjää.

Kovat oikeistolaiset arvot näkyvät myös hallituksen maahanmuuttolinjassa, jossa ihmisarvo riippuu ihmisen taloudellisesta tuottavuudesta. Suomeen otettavien pakolaisten kiintiö supistetaan alle puoleen, vain 500 henkilöön. Kansainvälinen suojelu lyhennetään EU:n minimitasolle, oleskeluluvan peruuttamista helpotetaan ja turvapaikanhakijoita pyritään käännyttämään pikamenettelyllä jo rajoilla. Jopa viimesijaisen toimeentulotuen eväämistä selvitetään.

Pakolaisten ja maahanmuuttajien kotoutuksen rahoitusta leikataan 134 miljoonaa.

Myös työperusteisten maahanmuuttajien asema tehdään entistä epävarmemmaksi. Heistä halutaan ilmeisesti helpommin hyväksikäytettävää halpatyövoimaa. Pysyvän oleskeluluvan saa ohjelman mukaan vain tiukennetuin nuhteettomuusvaatimuksin, vasta kuuden vuoden asumisajan jälkeen ja edellyttäen, että ei ole kuin hyvin lyhytaikaisesti tarvinnut työttömyysturvaa tai toimeentulotukea (hyvätuloisille ja korkeasti koulutetuille riittää neljä vuotta).

Myös Suomen kansalaisuuden ehtoja tiukennetaan: asumisaika pidennetään vähintään 8 vuoteen ja mahdollistetaan kansallisuuden peruminen tietyissä tapauksissa. Työluvalla olevien työnantajakin velvoitetaan sanktion uhalla ilmoittamaan, jos työsuhde loppuu, ja työntekijä voidaan poistaa, jos hän ei kolmessa kuukaudessa työllisty uudelleen.

 

Natossa ilman rajoituksia

Kokoomuksen ja RKP:n pitkään ajama Nato-linja näkyy hallitusohjelman varauksettomassa valmiudessa osallistua ”täysimääräisesti Naton kaikkeen toimintaan” mukaan lukien ydinasepolitiikkaan. Hallitus sitoutuu pitämään sotilasmenot jatkossakin Naton tavoitteen mukaisesti vähintään kahdessa prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se haluaa Naton joidenkin toimintojen sijoittamista Suomeen ja ”kansainvälisen puolustusyhteistyön kehittämistä ilman ennakkorajoituksia”.

Hallitus lupaa tehdä Yhdysvaltojen kanssa puolustussopimuksen, josta valmistellaan tiettävästi samankaltaista kuin Norjan ja Yhdysvaltojen viime syksynä tekemä sopimus. Norja luovutti sopimuksella neljä aluetta Yhdysvaltojen suvereeniin hallintaan eikä saa edes valvoa, mitä aseita USA sinne sijoittaa ja alueilla olisi voimassa vain USA:n lait. Näin USA voi kiertää esimerkiksi Norjan asettamia rajoituksia ydinaseiden sijoittamisesta alueelleen rauhan aikana.

Kylmän sodan aikaan Suomi harjoitti rauhantahtoista puolueettomuuspolitiikkaa. Nyt on siirrytty Yhdysvaltojen ja Naton ”leiriin”, vailla omaa linjaa. Hallitusohjelma hylkää myös Suomen aiemmin asettamat rajoitukset aseiden myymiselle sotaa käyviin maihin.

*****

Tällaista Suomeako me haluamme? Tuskin edes suuri osa hallituspuolueita äänestäneistä on tällaista toivonut.

Vaihtoehtoja on ja niitä tarvitaan. Paljon riippuu siitä, alistummeko me vallan kammareiden ulkopuolella elävät orpoyhteiskuntaan.

Erityisesti ammattiyhdistysliike on paljon vartijana. Hyväksyykö se kolmikantaneuvotteluissa hallituksen työelämää koskevat esitykset – vai ryhtyykö se taistelemaan joukkovoimallaan?

Jotkut hallituksen esitykset voivat vielä törmätä perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin, mutta eduskunnassa on kyse myös siitä, irtaantuvatko nyt oppositiossa istuvat puolueet linjasta, joka vei nekin vaalien alla mukaan puhumaan julkisten menojen leikkaamisesta, vain hitaammin ja vähemmän kuin kokoomus – vai uskaltavatko ne vaatia työn ja pääoman välisen tulonjaon muuttamista, suurituloisten verotuksen kiristämistä ja asevarustelun hillitsemistä.

 

(Artikkelin kuva: Valtioneuvosto)