Nuorten oikeus osallistua ja vaikuttaa

Nuorisolain 8 pykälän mukaan ”nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa”.

Tämä esitys nuorten aloitteiden käsittelemisestä toteuttaa tästä nuorisolain velvoitteesta vain osan. Muilta osin nuorten mahdollisuudet osallistua heitä koskevien asioiden käsittelyyn riippuvat edelleen paljolti siitä, missä määrin eri virastot, lautakunnat ja kaupunginhallitus ottavat nuorisolain velvoitteen huomioon.

Valitettavasti useimmiten nuorten osallistuminen ja kuuleminen on jäänyt toteutumatta. Esimerkiksi kouluja, joukkoliikennettä, asumista ja kaupunkikulttuuria koskevia ratkaisuja tehdään jatkuvasti nuoria kuulematta. Tai silloin kun nuoret ottavat kantaa, se sivuutetaan, kuten useissa kouluverkkoa koskevissa ratkaisuissa.

Uuteen kuntalakiin sisältyy velvoite asettaa nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä.  Mielestäni valtuuston on syytä jatkaa nuorten kanssa keskustelua siitä, missä määrin Helsingin nuorten Ruuti-vaikuttamiskanava täyttää nämä kuntalain ja nuorisolain velvoitteet. Oma käsitykseni on se, että suurimmat ongelmat liittyvät juuri siihen, miten turvataan nuorten osallistuminen heitä koskevaan päätöksentekoon.

Uudessa kuntalaissa mainitaan myös mahdollisuus kehittää osallistuvaa budjetointia. Tätä on Helsingin nuorisotoimessa jo kokeiltu eräillä alueilla. SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän mielestä tässä voitaisiin edetä pidemmälle. Miksei koko nuorisotoimen budjetti voisi syntyä osallistuvan budjetoinnin menetelmää käyttäen?

(Kuvassa Konepajahalli, jonka Elmu haluaisi kunnostaa ja vuokrata, mutta kaupungin johto on antamassa sen rakennusliikkeelle.)