– 3.11.2016

Tänäaamuna julkistettiin uusi, kolmas esitys Guggenheim-museon rakentamisesta Helsinkiin. Uutta on lähinnä se, että yksityiset sijoittajat korvaavat pois jääneen valtion osuuden rakentamiskustannuksista ja varsinaisesta museotoiminnan pyörittämisestä vastaa Guggenheim Helsingin tukisäätiö.

Helsingin kaupungin halutaan edelleen rahoittavan valtaosa museon rakentamisesta (80 miljoonaa). Kaupunki vastaa kiinteistön ylläpitokuluista (vuodessa vajaa miljoona, 20 vuoden sopimuskaudella yhteensä 18 miljoonaa). Lisäksi kaupunki jättää perimättä tonttivuokraa ja pääomakuluja, mikä on yhteensä noin 110 miljoonan euron tuki hankkeelle. Helsinki myös takaa lainoitusta. Yhteensä kaupungin suora ja välillinen panos on yli 200 miljoonaa euroa.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä ottaa museohankkeeseen kantaa seuraavassa kokouksessamme 16.marraskuuta. Meillä on ryhmässä monia tähän asiaan paneutuneita, myös kulttuuri- ja kirjastolautakunnan edustajat. En haluakaan ennen yhteistä keskustelua ottaa ryhmämme nimissä kantaa tähän uuteen ehdotukseen. Toivon laajempaakin keskustelua, kommentteja ja evästyksiä myös muilta.

Guggenheim-museo toisi tietysti oman lisänsä museo- ja näyttelytarjontaan Helsingissä, varmaan jonkin verran turistejakin. Se kova vastustus, jota aiemmat Guggenheim-esitykset ovat kohdanneet – ja jossa SKP ja Helsinki-listat oli ensimmäisenä valtuustoryhmänä mukana – on vaikuttanut niin, että yksityistä rahaa on nyt luvassa enemmän ja Helsingin riskit ovat pienentyneet.

Mutta Guggenheim-museohankkeeseen liittyy edelleen isoja kriittisiä kysymyksiä:

– Miksi kaupungin pitäisi verovaroilla rakentaa yksityiselle suuren rahan hallitsemalla säätiölle museorakennus? Etenkin kun valtio on vetäytynyt investoinnista ja samaan aikaan Amos Anderssonin museolle rakennetaan yksityisellä rahoituksella, ilman veronmaksajien rahoja uutta tilaa, AmosRex.

– Jäävätkö rakentamisen kustannukset nyt julkisuudessa esitettyyn 130 miljoonaan vai paisuvatko ne kuten monissa muissa rakennushankkeissa?

– Onko Guggenheimin Helsingin museon toimintaidea arkkitehtuuriin ja designiin painottuvasta museosta niin vetovoimainen kuin vaikutusarvioissa esitetään? Jos arviot museon työllisyys- ja talousvaikutuksista ovat realistisia, miksi valtiovalta vetäytyi museon rakentamisen rahoittamisesta, vaikka se saa noista taloudellisista hyödyistä suuremman osan kuin kaupunki? Entä missä ovat selvitykset niistä työllisyys- ja talousvaikutuksista, joita voidaan saada ohjaamalla varoja muualle?

– Ja ehkä kaikkein isoin kysymys; miksi Guggenheimiin ohjattaisiin kaupungin rahoja, kun samaan aikaan leikataan kaupungin omia palveluja eikä niiden tarvitsemien tilojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen luvata alkuunkaan riittävää rahoitusta?

– Mielestäni ei ole syytä asettaa kulttuuria ja muita palveluja vastakkain. Mutta ei ole myöskään oikein arvioida Guggenheimia kokonaan eri perustein kuin kaupungin muita investointeja tai heikentää kaupungin omaa kulttuuritoimintaa Guggenheim-säätiön tukemiseksi. Arvioon ei pitäisi vaikuttaa esimerkiksi sen, että hanketta ajavat Suomen talous- ja mediaeliitin mahtimiehet ja -naiset.

– Näin valtuutettuna huomiotani kiinnittää se, että kaupungin johtajisto esittää Guggenheim-hankkeen kanssa samaan aikaan ensi vuodelle budjettia, joka vähentää koulujen määrärahoja oppilasta kohti, leikkaa kirjastojen määrärahoja, luopuu osasta kaupungin taidemuseon tiloja, leikkaa kulttuurikeskuksen rahoja asukasta kohti, supistaa Savoy-teatterin rahoitusta, vähentää työväenopiston määrärahoja…

Guggenheim-esitys on tulossa kaupunginhallitukseen maanantaina. Se jäänee aluksi pöydälle. Jos kaupunginhallitus ei hylkää esitystä, se tulee valtuuston päätettäväksi näillä näkymin ehkä marraskuun lopussa tai joulukuun puolella.

Kevään kuntavaaleista ei ainakaan puutu keskustelun aiheita: Guggenheim, viheralueita betonoiva yleiskaava, yhtiöiden sote-maakunta, pienen valtapiirin pormestarimalli, palveluja alibudjetoiva ylijäämäinen budjetti, vino asunto-ohjelma, metrosotkut, Kruunusillat, paheneva työttömyys…