Myllypuron metroaseman perusparannus

Myllypuron metroaseman perusparannusta on toivottu jo pitkään. Hyvä, että asia viimeinkin etenee. Toivottavasti asemalla kulkevat jatkossakin HKL-liikelaitoksen metrojunat – eivät jonkin yhtiön, lopulta ties kenen omistuksessa olevat junat.

Tässä suunnitelmassa varaudutaan laituriratkaisussa myös pitkiin metrojuniin. Silloin kun metron automatisoinnista päätettiin, sen edullisuutta perusteltiin junien tiheämmän vuorovälin ohella säästöillä, joita piti kertyä muun muassa investoinneista kun laiturit lyhenevät.

On hyvä, että Helsinki varautuu mahdollisuuteen säilyttää pidemmät junat. Automaattimetron valmistelun toinen toistaan seuraavien ongelmien valossa voi kysyä, pitäisikö tehdä muitakin johtopäätöksiä Myllypuron ja muiden metroasemien toiminnan sujumiseksi?

Helmikuun puolivälissä HKL:n johtokunnalle annetun selvityksen mukaan automaattimetron junien ohjausyksikölle ei ole vieläkään vaatimukset täyttävää asennusohjelmaa. Siemensillä ei ole myöskään ratkaisua ohjausyksikön turvatason määrittelemiseen. Laituriovien tekninen ratkaisu on myöhässä jo yli 17 kuukautta eikä sitä ole vieläkään saatu toimimaan turvallisesti.

Kysynkin apulaiskaupunginjohtaja Saurilta, onko realistista, että automaattimetron teknisen ja turvallisuusongelmat ratkaistaan niin pian ja luotettavasti, että ne eivät aiheuta ongelmia esimerkiksi Myllypuron metroaseman parannustöiden toteuttamiselle esitetyssä aikataulussa?

Toinen kysymys, miten on varmistettu, että tämän Myllypuron metroaseman hankesuunnitelman toteuttamisessa ei koeta samanlaisia ongelmia kustannusten karkaamisessa tai töiden viivästymisessä kuin on koettu Siilitiellä, Kulosaaressa – puhumattakaan automaattimetrosta, jolle alun perin esitetty 70 miljoonan hintalappu on viimeisimpien tietojen mukaan jo 170 miljoonaa.