Blogi

– 17.12.2014 

Eilinen oli Helsingin lautakunnissa poikkeuksellisen vilkas, mutta myös synkkä päivä. Valoa tuohon pimeyteen tuskin tulee ensi vuoden puolellakaan ilman asukkaiden vastarintaa ja vaatimusliikkeitä.

Auroran päivystys loppuu, sote-palveluja heikennetään

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi tulosbudjetin ja käyttösuunnitelman, jonka lautakunta itsekin totesi johtavan palvelujen heikentymiseen ja henkilöstön vähenemiseen. Kaupunginhallitusryhmien budjettisopimuksesta kiinni pitäminen oli tärkeämpää kuin vastuu asukkaiden palveluista.

Lautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila (sd) ratkaisi sen, että lautakunta päätti äänin 7 – 5 lopettaa Auroran psykiatrian päivystyksen. Auroran hyvien käytäntöjen siirtäminen terveyskeskuksiin sekä Haartmanin ja Malmin sairaaloihin on helpommin sanottu kun tehty, etenkin kun terveyspalvelujen määrärahat on entistä pahemmin alibudjetoitu.

Monessa asiassa lautakunta tyytyi heikennysten torjumisen sijasta vain toivomaan heikennysten vaikutusten selvittämistä, kuten esimerkiksi laitoshoidon paikkojen vähentämisen yksimielisesti hyväksyessään.

Asukastalojen osalta lautakunta kirjasi, että toiminnan rahoitus jatkuu ensi vuonna. Tämä oli selvää jo ennen kokousta, koska asukastalojen tulevaisuutta koskevien ratkaisujen valmistelu on venynyt eikä ensi vuodelle ole mitään uusia päätöksiä. Sote-viraston johto on selvästi ilmaissut, että se ei halua enää jatkossa ylläpitää asukastaloja. Tässä tilanteessa lautakunta väisti vastuutaan, kun se ei ottanut mitään kantaa asukastalojen tulevaisuuteen vaan tyytyi vain toivomaan, että se saa antaa lausunnon kaupunginjohtajan asettaman työryhmän esitykseen, joka on tulossa kaupunginhallitukseen. Etenkin kun tiedossa on, että kaupunginjohtaja aikoo esittää sote-viraston ylläpitämistä asukastaloista luopumista. (Asian hankaluutta ja kaupungin johdon toimintatapoja kuvaa se, että pitkään valmisteltu esitys aiotaan tuoda kaupunginhallitukseen 7.tammikuuta, heti loppiaisen jälkeen jolloin asian ilmeisesti toivotaan herättävän vähemmän huomiota.)

Positiivinen liikahdus tapahtui sen sijaan vanhuspalvelulaissa edellytetyn suunnitelman valmistelussa, kun lautakunta esitti sen tuomista valtuuston hyväksyttäväksi. Tätä olen vaatinut jo pari vuotta, mutta esitykset on tähän asti torjuttu. SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä teki asiasta valtuustossa myös ryhmäaloitteen. Jatko riippuu nyt kaupunginhallituksesta.
 
Opetuksesta leikataan, kouluverkko pöydälle

Niin ikään eilen kokoontunut opetuslautakunta hyväksyi yksimielisesti (kokoomuksen, vihreiden, demareiden, Vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja Rkp:n äänin) tulosbudjetin, joka vähentää määrärahoja ja tiloja oppilasta kohti. Näin siitä huolimatta, että nykyisetkin määrärahat on todettu liian vähiksi. ”Budjettisopimus” perusteluna tässäkin.

Julkisuudessa paljon kritiikkiä herättänyt palveluverkkoesitys sen sijaan laitettiin pöydälle ja päätettiin viedä sen jälkeen myös kaupunginhallitukseen. Viraston esittämän linjauksen mukaan päiväkodeissa pitäisi olla jatkossa vähintään 63 lasta ja kouluissa (peruskoulut ja lukiot) vähintään 500 oppilasta. Asia tulee lautakuntaan uudelleen 27.tammikuuta. Myös Tapanilan ja Tapulikaupungin aluetta koskevat ratkaisut siirtyivät seuraavaan kokoukseen.

Hyvä, että asiassa otettiin aikalisä. Voi kuitenkin kysyä, miksi palveluverkosta ei päätetty kuulla asukkaita ja kouluja, tai miksei näin laajakantoista linjausta tuoda valtuuston päätettäväksi?

Oma lukunsa on opetuslautakunnan puheenjohtajan Minerva Krohnin (vihr) asemasta syntynyt soppa, kun Krohn on hankkiutunut Kuntaliiton hallitukseen ruotsinkieliselle paikalle mutta opetuslautakuntaan suomenkielisenä.

Metron automatisointi perutaan

Helsingin ja HKL-liikennelaitoksen johto on lopultakin tunnustanut metron automatisoinnin epäonnistumisen. Automaattimetro törmäsi paljolti juuri niihin ongelmiin, joista varoitin kun vastustin ainoana valtuutettuna keväällä 2006 automaattimetroon siirtymistä. Kerroin muun muassa koneturvallisuuden asiantuntija Tapio Siirilän arvioista, että laituriovia tuskin saadaan toimimaan luotettavasti kun kyse on eri aikoina tehdyistä vaunuista.

Valitettavasti tässä välissä on hukattu jo kymmeniä miljoonia euroja ja hidastettu myös länsimetron toteuttamista. Alun perin automatisoinnin piti maksaa 70 miljoonaa ja säästää kuljettajien palkkamenoja. Viimeisin näkemäni hintalappu oli jo 115 miljoonaa. Lopullista laskua ei vielä tiedä kukaan, se voi kasvaa mahdollisessa oikeudenkäynnissä.

Paljon olisi säästetty silläkin, jos peli olisi vihelletty poikki aikaisemmin.  Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr) ja HKL:n johto ovat jatkaneet vielä senkin jälkeen, kun HKL:n johtokunnan usko hankkeeseen oli mennyt. Kaupungin johto ei halunnut myöskään tuoda automaattimetrosotkua valtuuston käsittelyyn, kun sitä toistuvasti esitin.

Yleiskaavaluonnos ohi valtuuston

Kun Helsingissä tehtiin edellistä yleiskaavaa, käytiin sen tavoitteista keskustelu kaupunginvaltuustossa ennen luonnoksen käsittelyä kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Esitin syksyllä, että näin tehtäisiin tälläkin kertaa. Kaupungin johto ei sitä halunnut.

Olisiko syynä se, että yleiskaavassa ajetaan rajua helsinkiläisten viheralueiden rakentamista aina Keskuspuiston osia myöten, monia suurkaupunkeja tiiviimpää rakennetta ja ylimitoitettuja rakentamistavoitteita, jotka vaarantavat asukkaiden palvelujen rahoitusta.

Kaupunkibulevardien taloudesta lautakunta sentään pyysi selvityksiä, joiden puutteellisuus kuvaa valmistelun puutteita. Kiinnostavaa olisi nähdä myös arvioita siitä, mitä muun Suomen kannalta merkitsee satojen tuhansien ihmisten siirtyminen Helsinkiin.

Seuraavaksi yleiskaavan luonnos tulee siis nähtäville ja siihen kannattaa ottaa kantaa.

Kirjoita kommentti