Työväen ja kuluttajien osuustoiminnalla on saatu aikaan paljon ja Suomessa osuustoiminnalla on ollut kansainvälisesti poikkeuksellisen iso rooli. Osuuskunta Tradeka on kuitenkin 2000-luvulla etääntynyt sosiaalisista ja aatteellisista juuristaan. Sen osuustoiminnallisuus ei juurikaan näy ihmisten arjessa eikä se ole ihmisten omaa aktiivista toimintaa.

Samaan aikaan koronapandemia ja ympäristökriisi ovat nostaneet esille sen, miten tuhoisaa on ihmisten ja luonnon alistaminen kapitalismin oravanpyörään. Osuustoiminnan perusidea taloudesta ihmistä varten eikä pääomien kasaamiseksi on tänäänkin ajankohtainen. Tradekan ulkopuolelle on myös syntynyt uutta osuustoimintaa, paikallistaloutta, jakamistaloutta, ruokapiirejä ja muuta yhteisötaloutta.

Tradeka on nyt lähinnä omistajaosuuskunta. Sen sijoitusvarallisuus on lähes 570 miljoonaa euroa ja liikevaihto noin 430 miljoonaa. Työntekijöitä on noin 8 000. Tradeka omistaa Restelin ravintolaketjun, TradeDotin eli Lehtipisteen, MedGroup-kaupasta syntyneen TradeCaren ja A-katsastuksen yrityskaupasta syntyneen Tradecar-yhtiön.

Yhteiskuntavastuuta Tradeka kantaa mm. tukemalla apurahoilla yleishyödyllistä kansalaistoimintaa ja maksamalla veroja, viime aikoina noin 60 miljoonaa vuodessa.

 

Takaisin osuustoiminnan juurille

Me kommunistit ja sitoutumattomat haluamme kehittää Tradekaa laajemmin kuin vain omistajaosuuskuntana. Vaaliohjelmassamme on useita aloitteita Tradekan uudistamiseksi.

Esimerkiksi nyt koronapandemian aikana isojen kauppaliikkeiden kauppakassipalvelut ovat usein ruuhkautuneet ja niiden hinnat ovat vähävaraisille kohtuuttomia. Tradeka voisi kehittää yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa edullisia yhteisöllisiä ruokapalveluja. Esimerkiksi kun koronapandemiaan alussa lähes kaikki asunnottomille, paperittomille ja köyhille edullisia aterioita tarjonneet paikat laitettiin kiinni, olisi Restel voinut tarjota heille edullista noutoruokaa koronaturvallisin järjestelyin.

Toinen uusi avaus Tradekassa voisi olla osuuskuntarakentaminen. Nythän etenkin isoissa kaupungeissa ongelmana on se, että ns. yleishyödyllinen asuntorakentaminen on lähes kadonnut ja asuntojen vuokrat ovat kohtuuttomat. Tradeka voisi toimia voittoa tavoittelemattomien asunto-osuuskuntien perustamisessa rahoittajana.

Nykyään monet syrjäytyvät, kun palvelut ja asioiminen tapahtuvat yhä enemmän verkossa, ja kun samaan aikaan mm. pankit, kela ja kunnat vähentävät lähipalveluja.  Ehdotamme, että Tradeka kehittää yhteistyössä työttömien yhdistysten, eläkeläisjärjestöjen ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa monipalvelupisteiden verkoston, joka auttaa niitä, joilla ei verkkoyhteyksiä tai mahdollisuuksia niitä käyttää.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitseminen pitää olla Tradekan etuseteleiden, kumppanien valinnan ja sijoitustoiminnan keskeinen kriteeri. Etenkin ravintolatoiminnassa voi Tradeka tehdä myös omassa toiminnassaan lisää konkreettisia ympäristötekoja energian säästämisessä, siirtymisessä uusiutuvaan energiaan, hävikkiruuan vähentämisessä sekä lähiruuan ja kasvisruuan osuuden lisäämisessä.

Juuri nyt käydään monissa aloilla neuvotteluja uusista työehtosopimuksista. Palvelualojen työnantajaliitto torjuu PAMin vaatimukset paremmista palkoista, todellista tarvetta vastaavista työajoista ja työvuorojen järjestäminen niin, että se tukee työssä jaksamista. Restel voisi olla alalla edelläkävijä ja ottaa käyttöön paremmat sopimukset. Tradeka voi tehdä myös enemmän nuorten, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten työllistämisessä.

Tradeka on osa kansainvälistä osuustoimintaliikettä. Tämä voisi näkyä myös Tradekan arkiessa toiminnassa. Esimerkiksi Restel voisi profiloitua paikallistalouden edistämisen ohella suorilla hankinnoilla kehittyvien maisen osuuskunnilta.

 

Tradeka ja työväenliike

Osuuskunta Tradekan vaalit eivät ole kaikkein tärkeimmät vaalit. Mutta osuustoiminnassa on kyse monella tavalla tärkeistä asioista.

Äskeisissä aluevaaleissa enemmistö jätti äänestämättä. Syitä siihen on monia, mutta eräs tärkeimmistä on puolueiden etääntyminen ihmisten arjesta ja tarpeista. Politiikka on lähinnä edustuksellista toimintaa, harvoin mitään kansalaisliikettä. Tämä näkyy myös Tradekassa. Me haluamme tehdä Tradekasta elävää osuustoimintaa, johon voi osallistua ja josta saa tukea esimerkiksi uusille paikallisille yhteisötalouden projekteille. Se edellyttää osuuskunnan jäsenten, kuluttajien ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä.

Osuustoiminta on ollut alusta alkaen tärkeällä sijalla työväenliikkeessä. Karl Marx näki osuuskunnissa tulevaisuuden sosialistisen yhteiskunnan alkusoluja. Lenin puhui sosialismista sivistyneiden osuustoimintamiesten ja naisten yhteisönä.  Samalla marxilaisuuden klassikot korostivat, että osuustoiminta menettää muutosvoimansa, jos se ei aseta kyseenalaiseksi ympäröivän talouden pelisääntöjä ja kapitalistisen yhteiskunnan valtarakenteita.  

Tässä on myös nykyisen osuustoiminnan iso haaste: Kuinka toimia ja tuottaa hyvää tässä ja nyt – alistumatta kapitalismin eriarvoisiin rakenteisiin – ja avaten näköaloja toisenlaiseen talouteen ja yhteiskuntaan, jossa pääoma ei enää alista ihmistä eikä tuhoa luontoa. Tähän haasteeseen haluamme tarttua Osuuskunta Tradekassa.

*****

Osuuskunta Tradekan vaali on 1.-15. helmikuuta. Jäsenille on lähetetty postissa äänestysaineisto. Vaalissa valitaan kuudeksi vuodeksi osuuskunnan ylin päättävä elin, 75-jäseninen edustajisto. Äänestää voi verkossa ja postissa.

Kommunistit ja sitoutumattomat ovat Etelä-Suomen vaalipiirissä, johon Helsinkikin kuuluu, vaaliliitossa myös erillisen sitoutumattomien listan kanssa. Vaaliliiton nimenä on Pro osuustoiminta.