Miten ulos eurokriisistä?

22.10.2011

Nykyinen kriisi alkoi Euroopassa Kreikan ja eräiden muiden maiden velkakriisinä. Nyt on tultu uuteen vaiheeseen. Jopa EKP:n pääjohtaja puhuu euron ”systeemisestä kriisistä”. Kriisi uhkaa pankkijärjestelmää ja julkisen talouden rahoitusta. Hallitusten ja EU:n ajama leikkauspolitiikka yhdessä Yhdysvaltainen ylivelkaantumisen kanssa uhkaa viedä myös talouslamaan.

Koveneva uusliberalismi ja autoritaarinen liittovaltio

Kriisi on synnytetty finanssimarkkinoilla, jotka kuristavat muuta taloutta ja yhteiskuntaa. Hallitukset ja EU avanneet veronmaksajien nimissä ”piikin” pankeille ja antaneet pankkiireille yhä enemmän valtaa.

Sen sijaan, että arvioisivat uudelleen talous- ja rahaliiton kriteerejä, yksityistämistä ja veroratkaisuja, hakevat EU-johtajat vastauksia kriisiin kovemmasta uusliberalismista ja epädemokraattisista liittovaltiorakenteista.

Kriisin taustalla on pääomien liikakasautuminen. Voittojen kasvu ja tulonjaon muuttuminen pääoman hyväksi on johtanut spekulatiivisen ja kuvitteellisen rahapääoman paisumiseen. Samalla rahoitusmarkkinoiden vapaus on kasvattanut pankkien valtaa.

Pankkien vallan rajoittaminen ja loppu leikkaamiselle

Euroopan vasemmiston esittämissä vaihtoehdoissa on korostettu yhtäältä pankkien ja finanssimarkkinoiden vallan rajoittamista, demokratian ulottamista talouden alalle ja toisaalta panostamista reaalitalouteen, palkkoihin, eläkkeisiin, julkisiin palveluihin sekä sosiaalisesti ja ekologisesti tarpeellisiin investointeihin.

Euroopan vasemmisto ja myös Euroopan ay-liikkeen yhteisjärjestö vastustavat hallitusten ja ns. Troikan – EU:n, EKP:n ja IMF:n – ajamaa kurjistamispolitiikkaa.

Vaadimme tulonjaon muuttamista työn ja pääoman välillä työntekijöiden hyväksi. Siinä tarvitaan veroratkaisuja, kuten pääomaverotuksen kiristäminen ja rahoitusmarkkinavero. Mutta on puututtava myös tulojen ensijakoon eli pitää parantaa palkkoja, luoda eurooppalainen minimipalkka ja ohjata yritysten tuloksesta rahaa työllistäviin investointeihin. Tässä mielessä esimerkiksi Suomen metalli- ja teknologiateollisuuden työläisten ja toimihenkilöiden lakkotaistelu parempien työehtojen puolesta on tärkeää myös talouden taantuman torjumiseksi.

Kotimarkkinoiden ja julkisten palvelujen kehittäminen

Haluamme kehittää kansantalouksia kokonaisuutena eikä niin kuin nyt, lähinnä rahoitusmarkkinoiden ja vientiteollisuuden voitontavoittelun tarpeista. Suomessakin on pitkään harjoitettu yksipuolisesti Nokia-yhtiön sekä metsä- ja metalliteollisuuden suurten vientifirmojen etuja palvelevaa politiikkaa, joka on laiminlyönyt kotimarkkinoita. Se on heikentänyt työllisyyttä, julkisen sektorin rahoitusta ja pienyritysten tilannetta.

Valtion ja kuntien on syytä ryhtyä uudelleen luomaan työtä ja tuloja tuovaa yhteiskunnallisesti järkevää ja pitkäjänteistä yritystoimintaa, josta pikavoittoja tavoitteleva yksityinen pääoma ei ole kiinnostunut. Euroopan vasemmiston linja on tässäkin eri kuin Suomen hallituksen, joka jatkaa valtion toimien yksityistämistä ja ajaa kuntarakenteen mullistamista lähipalvelujen karsimiseksi ja palvelujen keskittämiseksi isoihin yksiköihin, joita on helpompi kilpailuttaa ja yksityistää. Palvelujen ohella Euroopan vasemmisto on korostanut julkisen sektorin rooli myös talouden ekologisen rakennemuutoksen toteuttamisessa, esimerkiksi uusiutuvan energian ja ympäristöteknologioiden käyttöönotossa.

Irti finanssimarkkinoiden kuristusotteesta

Euroopan vasemmiston kannattaa Kreikan ja muiden pahoissa vaikeuksissa olevien maiden velkasaneerausta. Se pitää tehdä niin, että laskut lankeavat pankkien ja sijoittajien maksettavaksi. Jos tässä tarvitaan joidenkin pankkien pääomittamista julkisista varoista, voidaan se tehdä, jos valtio saa vastaavasti omistukseensa pankkien osakkeita. Erilaisia velkoja on tarkasteltava myös eriytyneesti niin, että esimerkiksi valtioiden velkakirjoihin sidottuja julkisia eläkevaroja ei hukata.

Velkaongelmaan liittyy vaatimus irrottaa valtioiden ja kuntien lainanotto yksityisten rahoitusmarkkinoiden kuristusotteesta. Tässä tarvitaan rahoitusmarkkinoiden sääntelyä, mutta se ei riitä. Euroopan vasemmisto vaatii nyt velkakriisillä hyötymään pyrkivien yksityisten pankkien ottamista yhteiskunnalliseen omistukseen ja niiden alistamista demokraattiseen ohjaukseen. Velkojen uudelleenjärjestely ja pankkien yhteiskunnallinen omistus liittyvät tässä toisiinsa ja ovat vaihtoehto nykyisille EU:n vakausmekanismille, jossa yksityisten pankkien ja sijoittajien riskejä ja tappioita siirretään veronmaksajien maksettavaksi.

Euroopan vasemmiston mielestä Euroopan keskuspankilla pitäisi olla mahdollisuus antaa edullisia lainoja valtioiden yleishyödyllisiin investointeihin, Nythän EKP lainaa ensin pankeille rahaa matalalla korolla ja takaa sitten valtioiden samoilta pankeilta korkealla korolla ottamia lainoja. Suomessa julkisen talouden rahoitusta voidaan vahvistaa myös ottamalla käyttöön osa työeläkerahastojen varoista, joihin on kertynyt varoja enemmän kuin niistä maksetaan ulos eläkkeinä.

Demokratian puolesta, ei EU-komentohallinolle

Oikeisto ja rahaeliitti käyttävät nykyistä kriisiä tulojen ja varallisuuden uudelleenjakamisen ohella vallan keskittämiseen ja demokratian kaventamiseen. Suomenkin hallitus on ollut mukana hyväksymässä Euro plus –paketin ja kuuden lain ”six packin”, joilla Euroopan unionista tehdään autoritaarista liittovaltiota, jotta koveneva uusliberalistinen linja voidaan ajaa läpi. EU-komissiolle on annettu valta puuttua jäsenvaltioiden budjetteihin. Tämä EU:n epädemokraattinen kehitys luo vaarallista kasvupohjaa nationalistisille, rasistisille ja äärioikeistolaisille liikkeille.

Kovenevaa eurokuria kuvaa se, että EU:n, EKP:n ja IMF:n Kreikalta vaatimaan uuteen kriisipakettiin sisältyy ammattiliittojen sopimusoikeuden kumoaminen kolmeksi vuodeksi. Ja sitä ovat ajamassa myös Kataisen hallituksen sosialidemokraattiset ja vasemmistoliittolaiset ministerit! – Kenelle tässä ollaan solidaarisia?

Euroopan vasemmisto valmistautuu keräämään eurooppalaisen kansalaisaloitteen ensi vuonna, kun tulee voimaan säädös, jonka mukaan miljoonan kansalaisen aloite pitää ottaa viralliseen käsittelyyn EU:n elimissä. Aloitteella on tarkoitus vaatia pankkien sijasta tukea vaikeuksissa oleville ihmisille ja rahojen keräämistä tähän muun muassa rahoitusmarkkinoita verottamalla. Vaadimme myös kansanäänestystä uusista EU-sopimuksista ja toisenlaista Eurooppaa, jossa ihmisten hyvinvointi ja demokratia ovat tärkeämpiä kuin liikevoitot ja pääoman vapaus.

Jatkoa 15.10. kansainväliselle toimintapäivälle

Toisenlaisen Euroopan rakentamisessa ei ole kyse vain vaihtoehtojen esittämisestä. Kyse on luokkataistelusta, jossa ratkaiseva merkitys on ay- ja kansalaisliikkeiden toiminnalla. Tässä suhteessa suomalaisella vasemmistolla on paljon opiksi otettavaa maista, joissa ihmiset ovat lähteneet kaduille, mielenosoituksiin ja lakkoihin vaatimaan suunnan muuttamista ja rahavallan sijaan todellista demokratiaa. Näiden yhteiskunnallisten ja poliittisten liikkeiden kehittäminen on tärkein tekijä, joka voi muuttaa realiteetteja siitä, millainen Eurooppa on mahdollinen.

Tarvitsemme luokkanäkökulmaa, tietoisuutta kriisin luonteesta kapitalistisen järjestelmän kriisinä ja kamppailujen kansainvälisestä luonteesta. Tarvitsemme myös lisää voimaa, jota tuo politiikan suunnan muuttamista haluavan ay-väen, kansalaisliikkeiden ja radikaalin poliittisen vasemmiston yhteistyön kehittäminen.

Viime lauantaina Espanjan toreilta ympäri Eurooppaa ja maailmaa levinneet mielenosoitukset kertoivat siitä, että yhä useammat alkavat saada tarpeekseen eivätkä suostu alistumaan pienen rahaeliitin valtaan. Samalla ne kertoivat myös siitä, miten tärkeä merkitys on kommunististen ja muiden radikaalien vasemmistolaisten puolueiden eurooppalaisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä. Niin paljon kuin sosiaalinen media auttaakin toiminnan järjestämisessä, tarvitaan aina niitä, jotka käyttävät sosiaalista mediaa, tapaavat toisiaan myös kasvokkain, vaihtavat kokemuksia, tekevät aloitteita ja organisoivat toimintaa.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »