Viime aikoina on käyty outoa keskustelua siitä, että venäläisille ei pidä enää myöntää turistiviisumeja Suomeen ja lainmuutoksista, joilla itäraja voitaisiin sulkea kokonaan. Jo aiemmin on katkaistu muun muassa kulttuuri-, tiede- ja monet muut yhteydet. Mitä ja ketä tällainen palvelee?

Viisumikieltoa on perusteltu viestinä venäläisille asettua Putinin sotapolitiikkaa vastaan. Ikään kuin Ukrainan sotaa vastustaville mielenosoituksille, jopa sodan kutsumiselle sodaksi, ei olisi Venäjällä säädetty ankaria rangaistuksia. Turistiviisumien kieltäminen ja aitojen rakentaminen rajalle olisi todennäköisesti omiaan vahvistamaan Venäjällä käsityksiä, joiden mukaan venäläisiä syrjitään ja heidät halutaan eristää. Näin se antaisi lisää kaikupohjaa propagandalle, jolla Putinin hallinto perustelee sotaa Ukrainassa.

Kollektiivinen syyllisyys?

Euroopan unionissa on päätetty pakotteista, jotka kohdistuvat monien tuotteiden lisäksi yli 1 200 henkilöön ja runsaaseen sataan yhteisöön, joiden on katsottu olevan vastuussa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Viisumikielto tarkoittaisi Venäjän kansalaisten asettamista kollektiivisesti vastuuseen Putinin hallinnon politiikasta.

Kansan kollektiivinen rankaiseminen rikkoisi oikeusvaltion ja kansainvälisen oikeuden periaatteita – mistä Putinin hallintoa on aiheellisesti syytetty. Viisumikiellolla Suomi olisi EU:ssa kovinta Venäjän vastaista linjaa ajavien maiden, kuten Baltian ja Puolan rintamassa. Onko tämä se rooli, jonka haluamme ottaa? Onko myös täällä meilläkin moni ”riisunut naamiot”? Siksikö Suomea ei näy niiden maiden joukossa, jotka tekevät aloitteita Ukrainan sodan lopettamiseksi?

Voi myös kysyä, miksi juuri tämän sodan kohdalla vaaditaan katkaisemaan yhteydet Venäjän kansalaisiin ja kieltämään heiltä turistiviisumit? Mitään vastaavaa ei ole esitetty, kun Turkki pommittaa Syyrian ja Irakin pohjoisosia, Israel miehittää palestiinalaisalueita tai aiemminkaan, esimerkiksi Irakin ja Afganistanin sodissa.

Oikeusvaltio ja kansalaisyhteiskunta?

Käytännössä se, jos Suomi lopettaa turistiviisumien myöntämisen Venäjän kansalaisille, ei ymmärtääkseni edes estä venäläisten matkustamista Suomeen ja Suomen kautta muualle Eurooppaan. Suomihan on sitoutunut 26 valtion Schengen-sopimukseen, jonka mukaan minkä tahansa näistä maista myöntämä viisumi oikeuttaa matkustamaan koko Schengen-alueella. Eikä näytä siltä, että useimmat Schengen-maat olisivat viisumien laajan kiellon kannalla.

Oikeusvaltion periaatteisiin sopivat huonosti myös eräät eduskunnan valmiuslakiin ja rajavaltiolakiin äskettäin hyväksymät muutokset, jotka mahdollistavat rajojen sulkemisen ja poikkeamisen niistä ehdoista, joilla poikkeusoloista voidaan perustuslain mukaan päättää.

Entä miten suhtaudumme Suomessa asuviin kymmeniin tuhansiin venäläisiin – ja myös suomalaisiin – joilla on perhe-, opiskelu-, työ-, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan yhteyksiä Venäjälle. Ollaanko Suomessa hukkaamassa ne yhteydet ja verkostot, joita tarvitaan, kun suhteita Venäjälle rakennetaan uudelleen?

Venäläisten enemmistölle Putinin politiikan tuomat taloudelliset ja muut arjen ongelmat sekä vaikutusmahdollisuuksien puute ovat paljon isompia kysymyksiä kuin turistiviisumit. Tavallisiin venäläisiin kohdistuvan eristämisen sijasta olisikin syytä hakea tapoja, joilla voimme tukea sodan vastustajia Venäjällä ja edistää kansalaistason mahdollisuuksia kansainväliseen kanssakäymiseen. Se on tärkeää niin Ukrainan sodan lopettamisen kuin ympäristökriisin ja monien muiden kansainvälistä yhteistyötä edellyttävien asioiden kannalta. Aivan erityisesti jäitä hattuun on syytä laittaa eduskunnassa ja hallituksessa.

 

(Artikkelin kuva: Rajavaltiolaitos)