Miksi sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen korotus on väärin?

28.5.2008

Miksi sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen korottaminen on väärin?

Porvarihallituksen eduskunnassa läpi ajama laki antaa
kunnille oikeuden nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon kunnallisia
asiakasmaksuja elokuun alusta lukien. Korotusten voimaantulo
edellyttää kuitenkin erikseen kussakin kunnassa tehtäviä päätöksiä. Kunnilla on
myös mahdollisuus olla nostamatta maksuja.

Porvarihallituksen
ajamat korotukset

Korotukset ovat terveydenhuollossa keskimäärin 16,6 %.
Hammashoito kallistuu 28,2 %, erikoissairaanhoito 13,6 % ja perusterveydenhuolto
6,6 %. Lisäksi maksut sidotaan indeksiin, joka nostaa niitä joka toinen vuosi. Terveyskeskusmaksujen
lisäksi maksujen korotukset koskevat kotisairaanhoitoa, sairaaloiden
poliklinikkamaksuja, sairaaloiden ja psykiatrian hoitopäivämaksuja,
kuntoutushoitoa, sarjahoitoa, lääkärintodistuksia, kaikkia hammashoitomaksuja,
kotihoitoa ym.

Päivähoidossa maksojen korotukset koskevat suurinta osaa
lapsiperheistä. Esimerkiksi kahden lapsen perhe, jonka tulot ovat kuukaudessa
yhteensä 4 600 euroa, joutuu ylimpään maksuluokkaan, jolloin perheen
päivähoitomaksut nousevat vuodessa 765 euroa. Sen sijaan yksinhuoltajien ja
useamman kuin kahden lapsen perheillä maksut alenevat useimmissa tapauksissa. Tähän
vaikutti nollamaksuluokan poistamista vastaan noussut laaja kansalaismielipide.

Viisi syytä sanoa
korotuksille EI

SKP vastustaa sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen
korottamista. Vetoamme kuntiin, että ne luopuvat porvarihallituksen ajamista
korotuksista. Tähän on vahvat perustelut.

Maksujen korottaminen tekee Suomesta
Euroopan johtavan julkisten hyvinvointipalvelujen maksujen perijän.
Kansalaisten suoraan maksama osuus esimerkiksi terveydenhoitomenoista on
lähes kaksinkertainen eurooppalaiseen keskitasoon verrattuna (Suomessa
noin 20 % ja muualla keskimäärin 10 %).
— Terveyskeskuslääkärillä käynti on maksutonta mm. Britanniassa,
Espanjassa, Hollannissa, Irlannissa, Kreikassa ja Tanskassa. Myös
Islannissa ja Ruotsissa pääsee Suomea halvemmalla.
— Sairaalahoito on maksutonta mm. Britanniassa, Espanjassa, Hollannissa,
Islannissa, Italiassa, Kreikassa, Norjassa ja Tanskassa. Suomea
alhaisempia maksut ovat myös Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa.
Maksujen korottaminen lisää
eriarvoisuutta ja vaikeuttaa etenkin pienituloisten asemaa.
— Väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet ja Suomi sijoittuu 21
OECD-maan vertailussa terveyden tasa-arvosta USA:n ja Portugalin kanssa
eriarvoisimpiin.
— Maksujen korotukset lisäävät myös eriarvoisuutta työterveydenhuollon ja
kunnallisen perusterveydenhuollon piirissä olevien välillä.
— Maksujen korotukset ja korkeat maksukatot lisäävät monien
pitkäaikaissairaiden ja vammaisten köyhyysriskiä.
— Maksut sidotaan indeksiin, mutta
sen sijaan lapsilisiä ja työttömyysturvaa ei suostuta sitomaan indeksiin
ja eläkkeitä korotetaan vain ns. taitelun indeksin verran.
Maksujen korottaminen ei tuo yhtään
lisää rahaa kuntien palveluihin.
— Hallitus leikkaa maksutulojen
lisäyksen pois kunnilta valtionosuuksia pienentämällä. Toimeentulotuen menot
sen sijaan kasvavat, kun vähävaraisimpien menoja lisätään.
— Päivähoidossa hallitus antaa
kunnille luvan ryhmäkokojen lyhytaikaiseen ylittämiseen, mikä heikentää
päivähoidon laatua, etenkin kun ryhmäkoot ovat jo ennestään ylisuuria.
— Maksujen korottaminen ja
valtionosuuksien leikkaaminen jatkaa Ahon, Lipposen ja Vanhasen
hallitusten linjaa, jolla valtion rahoitusosuutta kunnille on supistettu
90-luvun alusta alkaen. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet
olivat 1990 yli 44 % kuntien toimintamenoista, mutta viime vuosina enää
noin neljännes.
Maksujen korotuksilla rahoitetaan
rikkaiden verohelpotuksia.
— Sosiaali- ja terveydenhuollon
maksujen korotuksilla ja kuntien valtionosuuksien vastaavansuuruisilla
leikkauksilla rahoitetaan suurituloisia suosivia valtion tuloverojen
kevennyksiä sekä varallisuus- ja perintöverojen poistamista.
— Hallituksen linja siirtää kuntien palvelujen rahoituksen painopistettä
progressiivisista tuloveroista kunnallisiin maksuihin, jotka kohdistuvat
kovimmin kaikkein pienituloisimpiin, joilla ei ole usein edes verotettavaa
tuloa.
Maksujen korottamiseen ei ole
taloudellisia perusteita.
— Julkisten palvelujen rahoittamiseen kerätään verotuksella varoja ja valtiontalous
on jatkuvasti ylijäämäinen. Esimerkiksi viime vuonna ylijäämää kertyi noin
3 miljardia enemmän kuin budjetissa oli arvioitu. Myös julkinen talous
kokonaisuutena on ylijäämäinen. Viime vuonna ylijäämä oli yli 5 miljardia.

Peruspalvelujen
maksuttomuutta laajennettava

SKP vaatii peruspalvelujen maksuttomuuden laajentamista.
Esitämme kunnallisen perusterveydenhuollon ja päivähoidon maksuttomuutta.
Samalla vaadimme sosiaali- ja terveyspalveluihin yhtä yhteistä maksukattoa,
joka saa olla yhteensä enintään 500 euroa vuodessa.

Rikkaissa kunnissa maksujen korottamisesta luopuminen ei ole mikään ongelma.
Muissakin kunnissa asiasta ovat päättämässä samat puolueet, joilla on
eduskunnassa ja hallituksessa mahdollisuus lisätä kuntien rahoitusta. SKP on
esittänyt kuntien rahoituksen vahvistamiseksi mm. pääomatulojen saattamista
kunnallisveron piiriin, kuntien valtionosuuksien palauttamista 90-luvun alun
tasolle ja kunnallisveron muuttamista progressiiviseksi.

Päätökset tulossa
pian

Lain mukaan korotetut maksut voidaan ottaa käyttöön jo
elokuun alusta 2008. Tämä aikataulu tarkoittaa käytännössä sitä, että kunnissa
pitää tehdä päätöksiä kesäkuussa, juhannukseen mennessä. Useissa kunnissa sosiaali- ja
terveydenhuollon maksuista päättäminen on delegoitu lautakunnalle. osassa
kuntia asia vaatii valtuuston päätöksen. Helsingissä terveyskeskuksen johto
yrittää jopa tulkita, että korotuksia ei tarvitse tuoda edes lautakunnan
päätettäväksi.

Muun muassa Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton piiristä
on aloitettu kunnallisaloitteiden kerääminen sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen
korotuksia vastaan. SKP:n edustajat ovat tehneet vastaavia aloitteita
kunnanvaltuustoissa.