Helsingin kaupungin vuokratalojen asukkaat ovat aiheesta vihaisia. Kaupunki, jonka pitäisi hillitä asumiskustannusten nousua, nostaa omistamissaan HEKAn taloissa vuokria yli 10 % eli roimasti yksityisten markkinoiden korotuksia enemmän.

Vuokrankorotuksissa ei ole kyse vain kaupungista riippumattomasta ulkoisten kustannusten ja korkojen noususta. HEKAn vuokralaiset joutuvat maksamaan vuokrantasausjärjestelmän kautta myös kaupungin uuden asuntotuotannon kustannuksia. Omakustannusperiaate ei siis vuokrien määräytymisessä toteudu. Kyse on myös kaupungin korottamista tonttivuokrista ja kaupungin omistaman energiayhtiön hintojen rajuista korotuksista.

Tilinpäätös ei anna perusteita isoille korotuksille

Mitään pakottavaa syytä yli 10 % vuokrankorotuksiin ei ole myöskään HEKAn tilinpäätösten perusteella. HEKAn liikevaihto oli viime vuonna 458 miljoonaa ja vuokratuotot kasvoivat noin 11 miljoonalla. Liikevoitto ennen korkokuluja oli yli 13 miljoonaa. Korkokulut olivat vuonna 2022 kutakuinkin samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Tappio rahoituskulujen ja verojen jälkeen oli 5,9 miljoonaa. Vuoden 2022 tilinpäätöksen mukaan ”kassa- ja rahoitustilanne on säilynyt hyvänä”. Omaa pääomaa oli rahastoissa ja edellisten tilikausien ylijäämissä yhteensä yli 480 miljoonaa euroa.

Suurin menolisäys viime vuonna edelliseen verrattuna oli korjauskuluissa, jotka olivat yhteensä noin 106 miljoonaa. Nousua (+32 miljoonaa) selittää kustannustason nousun ohella se, että sisätilojen korjauksia ei voitu korona-aikana tehdä suunnitellusti. Kyse on pääosin HEKAn vanhemman asuntokannan korjaustarpeista, joista omistajan pitäisi kantaa osaltaan vastuuta eikä sälyttää sitä kokonaan vuokralaisille. Toinen isompi lisäys oli lämmityskuluissa, jotka kasvoivat 6 miljoonalla noin 53 miljoonaan. Tonttivuokriin meni lähes 43 miljoonaa, missä lisäystä 2 miljoonaa. Kaikkiin näihin menolisäyksiin kaupunki on voinut itse vaikuttaa.

Kaupunginhallituksen vastuu

Sen jälkeen kun kaupunki fuusioi – vastoin vuokralaisten edustajien kantaa – kaupungin 21 alueellista kiinteistöyhtiötä yhteen ja kavensi asukasdemokratiaa, on vuokralaisten ollut äärimmäisen vaikea saada tietoja Hekan taloudesta ja vaikuttaa siihen. Tämä korostaa HEKAn hallituksessa ja yhtiön omistajaohjauksesta vastaavassa kaupunginhallituksen konsernijaostossa istuvien poliittisten päättäjien vastuuta.

Vuokralaisten asemaa on vaikeuttanut samaan aikaan se, että kaupungin asuntotuotannon tavoitteet kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisesta eivät ole toteutuneet. Ara-säänneltyjen vuokra-asuntojen osuus viime vuonna valmistuneista asunnoista oli vain 14 %.

Asumisen kohtuuttoman kallis hinta on helsinkiläisten ja myös Helsingin kehityksen suurimpia ongelmia. Kaupunki, joka teki viime vuodelta taas 364 miljoonaa euroa ylijäämää, voi hillitä vuokrien nousua ja luopua HEKAn valmistelemista yli 10 % vuokrankorotuksista. Vuokrankorotuksia ei ole vielä päätetty. Nyt on syytä vaatia kaupunginvaltuutettuja lunastamaan lupauksensa asumiskustannusten nousun hillitsemisestä.

Voittoa tekevän Helsingin valmistelemat isot vuokrankorotukset kertovat samalla siitä, että tarvitaan myös tiukempaa vuokrataloyhtiöiden valvontaa muun muassa ara-rahoituksen omakustannusperiaatteen noudattamisesta ja yleistä vuokrasäännöstelyä.