Helsingin kaupungilla on rahaa enemmän kuin koskaan. Viime vuoden tilinpäätös oli 465 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja kaupunkikonsernin tulos yhteensä 600 miljoonaa plussalla. Tämän vuoden tulosennuste on 370 miljoonaa ylijäämäinen.

Aiempien vuosien ylijäämiä makaa kaupungin pankkitileillä yi 1,2 miljardia euroa. Silti kaupunginvaltuuston ryhmät ovat sopineet ensi vuoden budjetissa, että myös jatkossa tavoitellaan vuosittain noin 200 miljoonan euroa uutta ylijäämää.

Mihin kaupunki kerää ylijäämiä? Ei ainakaan helsinkiläisten palvelujen parantamiseen.

Palveluihin on budjetissa varattu asukasta kohti entistä vähemmän rahaa, vaikka palvelujen tarpeet kasvavat. Asukasmäärän arvioidaan kasvavan vuodessa noin 9 000. Eniten kasvaa lasten ja vanhusten määrä, eli ne ryhmät, jotka käyttävät eniten kunnallisia palveluja.

Kovimmin budjettilinja iskee sosiaali- ja terveyspalveluihin. Niihin on ensi vuoden budjetissa varattu 11 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna käytetään. Lisäksi vähennetään lähiterveysasemia.

Kaupungin työpaikkoja vähennetään yli 400, vaikka työntekijät uupuvat kasvaneen työtaakan alle ja työttömänä on noin 45 000 helsinkiläistä.

Kaupunginvaltuutetuilla olisi ollut mahdollisuus lopettaa palvelujen määrärahojen alimitoittaminen luopumalla jatkuvasta ylijäämien kasaamisesta. Ei ole mitään tarvetta tavoitella 4,3 miljardin euron budjetilla noin 200 miljoonan euron ylijäämää, kun pankkitileillä makaa vanhojakin ylijäämiä yli 1,2 miljardia ja kaupungilla on lainasaatavia noin 700 miljoonaa euroa enemmän kuin velkoja.

Puolet budjetissa ja taloussuunnitelmassa tavoitteeksi asetetusta uudesta ylijäämästä riittäisi palvelujen määrärahojen reaaliseen tasokorotukseen. Sadan miljoonan lisäyksellä olisi voitu myös luoda uusia työpaikkoja, turvata lähipalveluja, ehkäistä HSL:n lippujen hintojen nousu ja pienentää tonttivuokrien kohtuuttoman suuria korotuksia.

(Kirjoitus julkaistu Helsingin Uutisissa 22.11.2017)