Helsingin kaupunginvaltuusto päättää marraskuun lopulla ensi vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman lähivuosille. Useimmista muista kunnista poiketen Helsingin valtuustolla on rahaa, jolla se voi halutessaan parantaa palveluja ja helsinkiläisten hyvinvointia.

Helsingin viime vuoden tilinpäätös oli 465 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja kaupunkikonsernin tulos yhteensä 600 miljoonaa ylijäämäinen. Aiempien vuosien ylijäämiä makaa kaupungin pankkitileillä yli 1,2 miljardia euroa. Tämän vuoden ylijäämäksi ennustetaan 370 miljoonaa.

Vaikka kaupungilla on rahaa enemmän kuin koskaan, ehdottaa kaupunginhallitus, että myös jatkossa tavoitellaan vuosittain noin 200 miljoonan euron ylijäämiä. Helsingin poikkeuksellisen vahvaa taloutta kuvaa sekin, että kaupungilla on lainasaatavia 700 miljoonaa euroa enemmän kuin velkoja.

Kaupunginhallitus ehdottaa yksimielisesti, että toimintamenojen kasvu rajataan ensi vuonna vain 1,7 prosenttiin. Samaan aikaan asukasluvun arvioidaan kasvavan 8 000. Palvelujen tarvetta lisää vielä se, että kunnallisia palveluja eniten käyttävien väestöryhmien eli lasten ja vanhusten osuus kasvaa. Asukasta kohti on palveluihin budjettiesityksessä kuitenkin entistä vähemmän rahaa.

Kovimmin tiukka budjettilinja iskee sosiaali- ja terveyspalveluihin. Niihin esitetään 11 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna arvioidaan käytettävän näihin palveluihin. Lähiterveysasemien vähentämistä aiotaan jatkaa perustamalla Kalasataman jättikeskuksen jälkeen Keskustaan toinen jättikeskus, jonka valmistuessa lopetetaan useita lähiterveysasemia, neuvoloita ja muita sote-lähipalveluja. Jo ensi vuonna lopetetaan Kallion, Vallilan ja Herttoniemen terveysasemat, kun Kalasataman keskus valmistuu.

Helsingissä on noin 45 000 työtöntä. Samaan aikaan kaupungin työntekijät uupuvat kasvavan työtaakan alle. Aktiivisen työllistämisen sijasta kaupunginhallitus esittää kuitenkin yli 400 työpaikan vähentämistä kaupungin tehtävistä. Budjettiesityksessä on varattu 65 miljoonaa euroa sakkomaksujen (työmarkkinatuen korotettu kuntaosuus) maksamiseen Kelalle siitä, että pitkäaikaistyöttömiä pidetään työttömänä, vaikka heitä voisi työllistää esimerkiksi palkkatuella.

Suomen kommunistisen puolueen ja Helsinki-listojen avoin toimintaryhmä on valmistellut vaihtoehtobudjetin (www.helsinki-listat.fi), jolla ohjattaisiin 72 miljoonaa euroa lisää rahaa palveluihin. Samalla siinä ehdotetaan työpaikkojen lisäämistä palkkaamalla lisää työntekijöitä kaupungin tehtäviin ja palkkatuettuihin töihin esimerkiksi erilaisiin yhdistyksiin. Lisäksi vaihtoehtobudjetissa esitetään kaupungin tonttivuokrien rajujen korotusten pienentämistä ja lisärahoitusta HSL:lle joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseksi.

Näiden esitysten rahoittamiseksi riittää, että kaupungin ensi vuoden budjetin tavoite noin 200 miljoonan euron ylijäämästä pudotetaan puoleen. Noin 4,3 miljardin euron budjetissa ei ole mitään tarvetta tavoitella tuollaista ylijäämää, kun aiemmiltakin vuosilta on jäänyt käyttämättä 1,2 miljardia euroa.

Kaupunginvaltuustolla on mahdollisuus valita: Jatkaako se palvelujen alibudjetoimista vai ohjaako se satojen miljoonien ylijäämistä osan helsinkiläisten palveluihin, työllisyyteen, asumiseen ja hyvinvointiin.

(Kirjoitus julkaistu Kallio-lehdessä nro 22/2017)